TRUU MÄTS.

12
–
kosmetiikka, oma tyyli
Telkkarissa pyörii tällä hetkellä maailman karsein mainos, josta ammensin otsikkoni. Mainoksessa Jennifer Lopez puhuu meikkivoiteestaan: ”I finally found my true match.” Yleensä Lopez on musta aika jees, mutta tässä se kiemurtelee ihmeellisesti ja saa aggressiot nousemaan. Pahinta on kuitenkin suomalainen versio, jossa käytetään ihan pokkana ”truu mätsiä” suomenkielisenä sanana. EI NÄIN.
Muutaman täyskasvuisen aasinkokoisen sillan jälkeen hyppään aiheeseeni. Nimittäin bleiserini ja huulipunani truu mätsiin. Näyttääkö hyvältä, että sävyt on miltei identtiset? Itse olen jo pidemmän aikaa kammoksunut totista yhteensovittamista. En rakenna asujani muutaman sävyn varaan tai pohdi, voinko yhdistää värejä sekaisin. Totta kai voin. Tässä tapauksessa se juju oli kuitenkin tuo sävyjen samankaltaisuus ja se näyttää oikeastaan aika hauskalta.
Muistan ikuisesti oululaisen ystäväni matikanopettajan, jonka kaikki vaatteet ja asusteet olivat aina punaisia. Propsit hänelle, mutta itse pysyn kuitenkin näissä satunnaisissa kokeiluissa.
-Henriikka
Ps. Tiedättekö sen kaikenvoittavan makeanhimon? Äsken se iski, kun kahvittelin ja kaivoin kaapista vanhoja joulupipareita, kun ei muutakaan ollut. Säälittävää.

Voisitko rakastaa silkkihousumuijaa?

8
–
muoti, oma tyyli
Silkki on oijoi-ihanaa! Siinä missä akryyli on pahin tuntemani kirosana, on silkki hempeä hellittelynimi. Kumpulan kyläjuhlien tiekirpputorilta löytyneet violetit silkkihousut ovat olleet omiaan lämpiminä, mutta tuulisina kesäpäivinä. Kahden euron pökät liehuvat tuulessa ja tunnen olevani villi ja vapaa u-uu. Parasta on pussimaiset lahkeet ja korkea rusettivyötärö.
Sain eurolla myös housuihin kuuluvan violetin silkkipaidan. Olen muutamaan otteeseen nolosti peilaillut kotona, voisiko housuja ja paitaa käyttää parina. L-koko tuo kuitenkin settiin sellaisia koomisia yöpuku-fiboja, että käytän vaatekappaleita mieluummin erikseen.
Housut ovat sen verran suurikokoiset, että kaipaavat rinnalleen korkoja. Minä taas kaipaan uusia korkoja siksi, että minulla on nämä samat vaaleanruskeat nahkaremmikengät miltei jok’ikinen päivä. Nutturassa sentään on pieni variaatio, sillä letitin hiukset ensin isolle letille, jonka jälkeen käänsin ne vasta nutturalle.
Kukkatakin kanssa oli mieletön kohtaaminen ratikassa, kun viereiselle penkille istahti vanha mummo samaisessa takissa. Siinä missä oma takkini on kierrätetty, taisi hän olla sen alkuperäinen ostaja.
Alennusmyynnit ovat pyörähtäneet käyntiin. Onko jengi hamstrannut? Minne kattaa suunnata? Itse himottelen huomiselle pientä pyrähdystä ja mainittakoon, että myös maanantaina taisin kajota erääseen rekkiin. Kerron siitä myöhemmin, sillä tämän kesän alennusmyyntikäyttäytymiseni on ollut poikkeuksellista. Olenko kasvassa aikuiseksi? 
Tuskin. Tekee nimittäin aivan sikana mieli nallekarkkeja.
-Henriikka

takki, toppi, housut/second hand, kengät/Bronx

Hotelli Torni.

7
–
elämä, matkustus

Juhannuksen ensimmäinen osa koostui yöstä hotelli Tornissa, Helsingin keskustassa. Tiedän, on melko huvittavaa suunnata hotelliin muutaman kilometrin päästä kotoaan. Jannella oli kuitenkin takataskussaan käyttämätön Sokos Hotellien lahjakortti erään aikoinaan peruuntuneen keikan hyvityksenä, ja heräsimme sen menevän vanhaksi kesäkuun lopulla. ”Elämästä ilo irti” olen hihkunut ennenkin, ja niinpä suuntasimme turisteiksi Helsinkiin.

Ja akkujen latailuja kaipasinkin kaiken kesätyökiireen keskelle. Nautin jonkun toisen pyykkäämistä lakanoista, puhtaista valkoisista pyyhkeistä ja etenkin niistä buffet-aamiaisen kirsikoista. Ja siitä, että molemmille oli käytössä kolme tyynyä.

Ja voi kuinka suuresti nautinkaan Tornin näkymistä. En ole koskaan ennen nähnyt Helsinkiä niin selkeästi. Kaikki rakennukset, kirkot ja tornit piirtyivät upeasti auringonlaskua vasten. Ja yritin nauttia myös, oikeasti yritin, yläkerran baarin femman kahveista. Huh huh viisi euroa! Ja oli vielä kitkerää. Yritin mielessäni ajatella, että maksan näkymistä, mutta huh huh mitkä femman sumpit.
Tiedän, saan kansan paheksuntaa niskaani, mutta jäniskevennyksenä osoitettakoon salainen paheeni, josta ei tarvinnut maksaa kuin euron. Kerran puolessa vuodessa sorrun nimittäin Mäkkärin juustohamppariin. Ja nimenomaan juustohamppariin, jossa on ainoastaan juusto. Ptyi ptyi kaikki muut mausteet. Suloisen ironista syödä roskamättö historiallisen ylväänä nousevassa hotellissa.
Olisitte nähnyt meidät, kun turisteina kuljimme hotellin ympäristöä kartta kourassa ja jäätelö toisessa. Elämästä ilo irti. Turistina on usein mielekkäämpää.
Hyvää yötä.
-Henriikka
1 … 601 602 603 604 605 606 607 … 818