Leijonankeltainen sisustus

Thaimaan matkakuvia selatessa tuli pakottava tarve kirjoittaa vielä yhdestä, tällä kertaa hiukan vähemmän matkustamiseen ja Aasiaan liittyvästä asiasta. Reissumme kolmanneksi viimeisenä päivänä vietimme muutaman tunnin odottaen Bangkokiin suuntaavaa yöjunaamme Trangin kaupungissa. Emme jaksaneet jäädä rinkkojemme kanssa asemalle istuskelemaan, joten lähdimme etsimään sopivaa kahvi- (jääkahvi!) ja lounaspaikkaa lähistöltä. Aivan asemaa vastapäätä löytyikin täydellinen paikka, jossa kärjistyivät unelmani leijonankeltaisesta sisustuksesta, kivisistä seinistä ja konjakinvärisestä nahkasohvasta.

Hassua, miten loppujenlopuksi yllättävästä paikasta saattaa löytyä sellainen kodintuntuinen sisustus. Thaimaa kun noin ylipäänsä ei ehkä tarjoillut sellaista sisustustyyliä, jonka voisin siirtää Helsinkiin. Sritrang hotel, Cafe 1952 on tarkka paikannimi. Leijonankeltainen on lempivärini ,ja jo muutaman vuoden olen etsiskellyt kirpputoreilta kulunutta, konjakinväristä nahkasohvaa. Nykyinen on liian ”käytännöllinen” haha. Uskon, että odotus ja ahkera sohvanetsijä palkitaan.

Uudet sisustuskuviot taitavat omalla kohdallani olla hyvinkin ajankohtaisia. Paljastettakoon, että muutamme kuun lopussa uuteen asuntoon. Kovin olen innoissani, vaikka emme ole vielä omassa kiinni, ja tulevassa asunnossa on muovimatot. Silti se tuntuu hyvältä ratkaisulta, ihanalta kämpältä. Teemme siitä varmasti kodin.

Eilen sai jotenkin mukavan ja kannustavan kommentin siitä, että harmi kun en ole päivittänyt enää aivan joka päivä. Siis sinänsä kritiikin, mutta jotenkin koko juttu oli kirjoitettu niin positiivisesti, että siitä olisi ollut mahdotonta ottaa nokkiinsa. Itseänikin on harmittanut, etten ole pystynyt joka päivä rustaamaan. Nyt on ollut koulut ja kolme duunia ja tanssitreenit ja kaikki, enkä yksinkertaisesti joka päivä vain pysty saattamaan laadukasta materiaalia ulos, vaikka kova pyrkimys siihen on ollutkin. Valokuvaaminen, kuvien muokkaaminen ja tekstin suoltaminen vie yllättävän paljon aikaa. Ja mieluummin vähemmän ja parempaa, kuin paljon ja kehnompaa? Nyt olen ollut kaksi päivää kovassa kuumeessa, mutta tänään aamulla heräsin pikkuisen parempana ja nappasin heti koneen kirjoitusaikeissa. Kyllä mulla vielä motivaatiota ja juttuja löytyy. Kiitos kun jaksatte lukea.

Henriikka

Ps. Tässä ennen muuttomylläkkää vaatekaapin karsiminen on ahkeraa
 ja ylimääräiset siirretään blogikirppikselle.

Katja Tukiainen & Amnesty Finland -Idylli

Täältä saapuisi hyviä uutisia siitä, kuinka vaatesuunnittelu yhdistetään hyväntekeväisyyteen. Amnestyn Suomen osasto on lanseeraamassa uuden Idylli-nimisen malliston, jonka on suunnitellut kuvataiteilija Katja Tukiainen. Itse kuulun Tukiaisen faneihin ja haaveilen tulevaisuudesta jonkun hänen teoksensa kanssa, ja siksi tämäkin uutinen ravisutteli aivan eri tavalla. Malliston nimi ja tuotteiden kuosi syntyi Tukaisen Idyll-nimisen maalauksen pohjalta. Ja eipä ole lainkaan hassumpi mannekiinikaan: kuvissahan keikistelee näyttelijä Laura Birn.

Uusi mallisto on näkyvä osa Amnestyn Joku raja! -kampanjaa, joka toimii naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Kampanjalla vahvistetaan uhreiksi joutuneiden naisten asemaa niin parisuhdeväkivallan, ihmiskaupan kuin konfliktialueidenkin yhteydessä. Tuotteita – kietaisuhametta, Furushiko-liinaa, taskuliinoja sekä tuubihuivia – yhdistää pastellimainen ja sadunomainen kuosi. Kuosin takana on Tukiaisen filosofinen ajatus siitä, kuinka me tarvitsemme idyllejä, joissa löydämme voimia maailman julmuuksien kohtaamiseen ja ihmisoikeuksien puolesta toimimiseen. Söpö ja todenperäinen ajatus, todella.

Kaiken lisäksi mallisto valmistetaan Reilun kaupan puuvillasta vastuullisessa, WFTO:n jäsenenä toimivassa tehtaassa Mauritiuksella. Mallistosta saatava tuotto menee lyhentämättömänä Amnestyn ihmisoikeustyölle. Minäkin tässä harkitsen, että pitäisikö poiketa omasta turvallisesta tyylistä ja hankkia jotain näin hempeää? Kiitos Amnesty, kiitos Katja Tukiainen.

-Henriikka
Mallisto on saatavilla osoitteessa www.amnestystore.fi

Vihdoinkin täydellinen matkatakki: Jackpot-arvonta

En kovin usein ajattele käytännöllisesti. Sitä voisi kai pitää paheena. Ajattelen usein järjestelmällisesti ja määrätietoisesti, mutten käytännöllisesti, ja siinä on vissi ero. Käytännöllisen pukeutumisen puolella omistamani vaatekappaleet taitavat rajoittua Hai-saappaisiin (jotka nekin ostin tyylin vuoksi) ja Ecco-merkkisiin työkenkiin, joita olen toisinaan käyttänyt seisomatyössä.
Matkustus-aspekti on kuitenkin sellainen poikkeus, joka saa paatuneen epäkäytännöllisyys-pukeutujankin vaihtamaan leiriä. Kun Jackpotilta lähetetty kevytuntuvatakki paljastui käsittämättömän hyväksi reissutakiksi, olin myyty. Monissa eri väreissä myytävä polyamidinen takki on hyvä päällä ja sopii keväästä kesäiltoihin ja syksyyn. Parasta on, että takin pystyy taittelemaan reilun nyrkin kokoiseen tilaan, eikä se paina paljon mitään. Kevytuntuvatakit olivat aivan uusi juttu itselleni ennen tätä kevättä, mutta ilmiö tulee varmaan jäädäkseen.
Jackpotilta kysyttiin vielä myöhemmin, tahtoisinko arpoa lukijoille yhden takin. Suostuin mielelläni, sillä seison itse tuotteen takana. Jos siis haluat osallistua kevytuntuvatakin arvontaan, niin jätä kommenttipoksiin sähköpostiosoitteesi ja vapaaehtoiset lopputalven terveiset viimeistään sunnuntaina 17.3. klo 23.59 mennessä. Aikaa osallistumiseen on viikko. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti maililla ja hän saa valita takkinsa koon ja värin. Palkinnon arvo on 129,95€.
Tähän iloiseen arvontaan ja levottomaan, elämäni ensimmäiseen GIF-animaatioon päätän blogiviikkoni. Kivaa, että jaksatte lukea ja vierailla. Ensi viikolla luvassa muun muassa pappafarkkuja ja uuden, ihanan vaateliikkeen esittelyä. Juttutoiveita saa aina jättää ja edellisistä muistutella.
Terveisin Henriikka
EDIT: Arvonta on päättynyt ja voittajaksi selviytyi nimimerkki ”Siili”.
Voittajalle on ilmoitettu. Kiitos kaikille osallistuneille.