Laukku Ohoi

Jyväskylän Seppälän Suomen Punaisen Ristin kirpputorilta löytyi kuin löytyikin aivan unelmalaukku minulle. Maanläheiset värit vetivät puoleensa ja kokonsa puolesta laukku sopii sekä arki- ja opiskelukäyttöön että parin-yön-matkoille vallan mainiosti. Laukussa roikkuvat lyhyemmät kahvat sekä pidempi olkahihna ja laukun suu-osan nahkareunat on tuettu puupaloilla, mikä luo muotoon selkeyttä ja ryhtiä. Viidellä eurolla sain tuon hurmaavan yksilön itselleni. Huraa!
Reilun viikon päästä koittaa muutto Helsinkiin ja jännitän kirpputori-intoiluni puolesta: Mitä pienempi kaupunki, sitä helpommalla uniikkeja löytöjä tekee ja sitä halvemmalla tavara lähtee. (Käykääpä joskus Kuhmon, Lohjan, Joutsenon tai Ilomantsin kirpputoreilla: Myyntipöydistä löytyy vaikka mitä! Siilinjärvi on yksi parhaista kirpputori-kaupungeista) No ehkäpä Helsingissä seula sitten tarkentuu ja tyyli parantuu tsahh.
Lähes täydellisen laukun ominaisuuksia: (Itsestäänselvyyksiä. Luulin osaavani kirjoittaa hyviäkin kriteereitä, mutta pääni suolsi latteuksia)
  • Laukku täyttää sille annetun tehtävän: läppärilaukkun on oltava vähintään läppärin kokoinen, soma asustelaukku harvemmin on hervottoman suuri nahkakasa. Täydellinen nahkalaukku ei voi olla keinonahkaa.
  • On hyvä kantaa. Olkalaukku ei saa pistää olkapäätä vereslihalle ja usein on tärkeää, että tavarat asettuvat laukkuun tasapainoisesti. (jos laukku on erityisen hyvännäköinen, niin tämän kohdan voi toisinaan skipata)
  • On kulutusta kestävä. Mitä materiaalia haluat laukkusi olevan? Nahkalaukkua ostaessa ota selvää, että materiaali tosiaan on sitä mitä kuvittelet sen olevan.
  • Laukun kanssa tuntuu kotoisalta, se tuo kantajalleen itsevarmuutta eikä sitä tee mieli piilotella.
  • Näyttää hyvältä! Vaikka laukku olisi muuten kuinka käytännöllinen tahansa, on se rumana kaukana täydellisyydestä. (anteeksi turhamaisuuteni)
  • Huomaat, että kaikista vaihtoehdoista loppujen lopuksi päädyt tähän yksilöön

Kirpputoriostoksia

Yhdeksän työpäivän jälkeen koitti vihdoin odotettu vapaapäivä. Tulevan muuton vuoksi lähdin katsastamaan paikallisia kirpputoreja, jos löytyisi hyvä ruokapöytä, vaaterekki tai muutama tuoli.
Ei löytynyt huonekaluja, mutta muutamia helmiä vaateosastoilta (jotenkin huomaan aina paitaostosteni olevan jokseenkin löysiä, vaikka tälläistä 158,5 cm-mittaista laiturintappia ei välttämättä kannattaisi peitota moisiin verhoihin):
Kukkakuviolla koristettu mummon villapaita 1€
Virkattu korallinvärinen paita 3 €
Löysä raitapaita 2 €
Suurensuuri neuletakki 2 €
Miksi varpaani kouristelevat?
Jään villapaitoineni odottamaan syksyn saapumista, tulevaa Taiwanin matkaa ja sitä kun päällä saa kahdeksan vaatekerrosta ja silti paleltaa. 
Adios, Henriikka.

Keltainen kupla

Minulle keltainen kupla.
Ne taitaa saastuttaa kyllä melkoisesti. Ja liian moni ehkä erehtyisi luulemaan kaaraani taksiksi.
Autoille on hauskoja lempinimiä: Kaara, biili, automobiili, sillipurkki, sämpylä, kirppu, kyttyrä, möhkö-mini, koirankoppi, lankku, merikontti, sinkku, jenkki, arkkupakastin.. Eräät ystäväni kutsuivat autoaan ingluksi.

Ja minä se tykkään käyttää mustia kuviosukkahousuja, vaikka ne onkin so last season.
ps. lisäsin blogini blogilistalle, jos joku haluaa sieltä kautta seurata. (blogilista.fi)
Henriikka