Hääpäivän vietosta anoppilan suojiin. Viikonloppu meni kevyesti Tampereen kyljessä, Kangasalla. Kun Helsingissä perjantai vihmoi oikein kunnolla, niin Tampereen juna-asemalla odotti yli 20 astetta. Ilta kului sukulaisten kanssa grillaten. Nukahdinpa pihakeinuunkin, itikoiden syötäväksi. Rantasauna laitettiin lämpimäksi ja join monta litraa appiukon raparperimehua. Uskaltauduin uimaankin, hyytävän kylmään veteen. Pelasin petanqueta ensimmäistä kertaa sitten lapsuuden ja totesin, että voi odottaa seuraavaa kertaa taas parikymmentä vuotta. Maailman tylsin peli.
Kesäjuttuja siis ja oikein kunnolla olikin. Lauantaina otimme varastosta kaikille pyörät, sellaiset kun sattui löytymään. Itse sain lankomiehen vanhan maastopyörän, valkoisen ja virtaviivaisen. Poljimme Restaurantapäiville, Suomen suurimmille ja vanhimmille rompemarkkinoille.
Sadat ja sadat myyntipyödät kiersivät koulurakennuksia ja jäähallia. Oli vanhaa autonromua, leluja, vaatteita, huonekaluja, astioita ja muuta roinaa. Oli makkarakiskat ja metrilakunmyyjiä. Vaikka suurin osa pöydistä oli itselleni aivan liian antiikkista keräilykampetta, menin aivan vanhojen lasiesineiden lumoihin. Viime aikoina on kiinnostanut erityisesti värillinen lasi: sininen, vihreä, vaalenpunainen, neonkeltainen… Retrokausi on väistynyt vähän taka-alalle ja retrovärien sijaan silmät tarttuvat iloisiin, kirkkaisiin väreihin.
Kaksi tuntia kierrettyämme kädet olivat vielä tyhjät. Tein pari löytöä vasta kierroksen loppumetreillä. Nuutajärven Aprikoosi-vaaleanpunainen Olympia-malja 1950-luvulta kustansi 17 euroa ja luumunväriset Oiva Toikan suunnittelemat Flora-astiat sain tingattua 30 eurolla ja leveällä hymyllä. 1960- tai 1970-luvulta peräisin olevassa setissä on isompi malja ja kolme pientä (ei siis alun perin settinä myyty). Koristeeksi en halua astioita ostaa, joten luulen lasiesineiden löytävän paikkansa jälkiruokakattauksista.
Nyt olemme jo painelemassa junalla kohti Helsinkiä. Yritän tässä arpoa, käyttäisikö illan leffaan vai lenkkiin. Tiedän, että joku fitnesssaleesupertigis-IG varmaan karjuu alitajunnassani, että lenkki it is. Mutta koska ensi viikon treenikalenteri näyttää mukavan täydeltä, karjun mahdollisesti kahta kovempaa takaisin elokuvaa, sohvannurkkaa ja amerikkalaisia pastilleita.
Kävin äsken Tampereelle ennen junaan hyppäämistä Idan luona. Pälpätimme kuulumisia yli kaksi tuntia yhteen soittoon. Siinä vasta helmi muju! Super. Ja jos kauniita kesäherkkureseptejä kaipaa, niin kannattaa kurkata millaisia äsken söimme kahvin kanssa.
Sunnuntaita kaikille! Vastailen kaikkiin kommentteihin ensi viikon aikana. Olkoon kesälomanne edelleen lämpöinen ja lempeä.
– Henriikka