Vietin viime viikonloppuni Turussa. Meillä oli lauantaita varten vain yksi ja ainoa ohjelmanumero: kahvila-hopping.

Hoppingin idea on kiertää kaupungin parhaat kahvilat, istua jokaisessa hetkisen, nauttia paikan juomisista ja syömisistä ja vaihtaa sitten paikkaa. Missään ei saa syödä tai juoda liikaa, ettei kestävyyskunto hyydy. Emme itse ole mitään Turku-tietäjiä, mutta onneksi kesän Siperian reissulta tutut, kultaakin kalliimmat ystävät olivat meidän paikallisoppaitamme.

Mutta arvatkaa! Pääsimme aivan surkeaan suoritukseen: yhteensä kolme kahvilaa, jonka lisäksi yhdestä hädässä sulkemisajan kynnyksellä muutama leivos matkaan. Pidimme jokaisesta paikasta niin suuresti, että emme ehtineet alkua pidemmälle. Esittelen nyt kuitenkin kaikki kolme kivaa paikkaa, jotka ovat kaikki suosittelemisen arvoiset.

GAGGUI-KAFFELA
(Humalistonkatu 15a 20100 Turku)

”Tervetuloo meijä kaffelaa, Gaggui Kaffelaa. Me tehrää kaik meijä kaffela tuatteet iha ite, ain marmeladist sokerimassaa saakka. Kaffetki me sul jauhetaa suaraa pavuist paika pääl, ni saat suaraa kuppiis  tuaret vast jauhettuu kaffet. Et tul säki vaa maistaa gagguu ja kaffet, nährää kaffelas!”

Täytyy sanoa, että vaikka rakastan murteita, inhoan kun murteita kirjoitetaan tekstiksi. Se on usein pahempaa kuin ”vauvakielellä” kirjoittaminen. Gaggui-kahvilassa huomasin tekeväni mielipiteessäni vahvan poikkeuksen, sillä murreleikittely sopi mukaan kuvioihin.

Gaggui on viihtyisä, trendikäs, sopivan random ja äärimmäisen herkullinen. Kakuilla on aivan mahtavat nimet, valitsemani juustokakku oli muistaakseni ”vähä liia tuhti”. Valitsimme mukavan pöydän ja luimme jokainen kirjaa tahollamme aikamme. Kahvi oli erittäin hyvää, vasta jauhetuista pavuista, ja astiat kauniita. Palvelu oli harmittavan epämääräistä ja vähän töksähtelevää; esimerkiksi turhautuneisuus paistoi kassahenkilön kasvoilta, kun emme osanneet tehdä kakkupäätöstä ihan heti. Olisin myös itse valinnut vähän erilaisen musiikin enkä suosikkipopitusta.

Näistäkin asioista huolimatta suosittelen ehdottomasti piipahtamaan. Maut ja miljöö olivat varmasti kohdillaan.

  

TEEPOLKU — TEEHUONE JA TEEKAUPPA
(Humalistonkatu 13, Turku)

Mitä mitä mitä? Kahvifani teen maailmassa! Kyllä vain, kahvila-hoppingimme koki kolauksen, kun jo toinen etappi olikin teepuodissa. Suomen parhaaksi tituleerattu teekauppa piti käydä näkemässä ja kokemassa, ja teelle itselleenkin pitää antaa aina tasaisin väliajoin mahdollisuus näyttää kyntensä.

Ja kyllä kannatti. Saimme vitosella extempore kunnon teemaistelut ja melkein tunnin mittaisen ”luennon” teestä ja teen maailmasta. Intohimo on universaalia, on sitten puhe teestä tai kahvista. Oli mielenkiintoista kuulla osaavalta henkilöltä lisää skenestä ja koko teetouhusta.

Mutta eihän tee toki mitään kahvia ole, enkä valitettavasti vieläkään osannut nauttia teen mausta kunnolla. Eräs keltainen tee oli mietoudessaan kuitenkin varsin hyvää. Jos joskus on lyhyempi tai pidempi hetki aikaa, kannattaa käydä kuuntelemassa ja maistelemassa. Saattaa oppia uutta. Ja teenystävien kannattaa tietysti sännätä apajille!

BEAN BAR
(Aurakatu 3, Turku)

Bean Barissa ymmärrettiin todella kahvin päälle. Kysyttiin halutaanko hedelmäistä vai pähkinäistä, tummaa- vai vaaleapaahtoista. Kaffa Roasteryn kahveilla harvoin menee vikaan. Itse otin perinteisesti tummaa kahvia, mutta etenkin ystävän kupinreunasta maistettu latte oli taivaallista.

Paikka on lähinnä Take Away -kahvia ja muita mukaanotettavia tuotteita varten, mutta löytyipä sieltä muutama istumapaikkakin hetken levähdykselle. Spesiaalituotteita ovat belgialaiset, käsintehdyt konvehdit. Söin itse niitä silmilläni, kun eivät olleet gluteenittomia, mutta muun seurueen valitsemat passion- ja pähkinäsuklaat katosivat äkkiä lautasilta.

Bean Barissa myydään myös toasteja, makeita herkkuja ja kaikennäköisiä välineitä ja kahvilaitteita nautiskeluun kotipuolessa.

Löytyyköhän minulta edes turkulaisia lukijoita vai ajaako helsinkiläisyys kaikki karkuteille? Sietäisi lukea, sen verran paljon olen hehkuttanut Turkua vuosien varrella. Jos turkulaisia tai Turun kävijöitä löytyy, oliko näistä joku vakiopaikkanne? Entä minne kannattaa suunnata ensi kerralla?

Neljäs kahvila-hoppingin pysäkki oli Turun kauppahallissa. Otin kiireessä mukaani MBakeryn tyrni- ja sitruunamarenkileivokset. Koska viikonloppumme sisälsi suhteellisen paljon ruokaa, otin leivokset mukaani Helsinkiin ja söin ne sunnuntai-illalla. En tiedä olenko koskaan syönyt yhtä hyviä leivoksia. Ehkä olen, mutta en muista niitä kertoja. Olkoon nämä kaksi leivosta siis listan kärjessä seuraavaan hoppingiin saakka.

-Henriikka