Viime vuonna luin toimittaja Lena Nelskylän haastattelun Helsingin Sanomista. ”Taianomainen arki” oli otsikkona jo niin houkutteleva, etten voinut jättää artikkelia lukematta.

”Elämää ei kannata tuhlata odottelemalla viikonloppua, sanoo Lena Nelskylä, jonka mielestä juhlamekot ja spontaanit piknikit sopivat mainiosti keskelle työviikkoa.”

Pelkäsin kyllä aluksi, että juttu on jotain huttuista, toksista positiivisuutta, mutta onneksi ei. Inspiroiduin jutusta syvästi.

Löysin jutusta paljon itseäni, mutta toisaalta löysin tällaiseen ”pyrin tekemään elämästäni elämyksellistä ja onnellista” -ajatteluun Lenan kautta myös syvemmän tason. Tätähän voi todella tituleerata aivan elämäntavaksi! (Se tuli kuulemma Lenallekin yllätyksenä, kun hän puki ajatuksensa yhdessä yössä teoriaksi vihkoonsa.)

Pyysin Lenan loppuvuodesta podcastiini puhumaan tarkemmin aiheesta ”Kuinka tehdä elämästä onnellisempaa”. Uskallan väittää, että kemiamme klikkasivat jutuissamme ja ajatuksissamme hyvin, ja pääsimme aiheessa syvälle. Niin syvälle, että nyt podcastin juuri alkaneeseen 5.tuotantokauden ensimmäiseen jaksoon pyysin taas Lenan vieraaksi. Jakso käsittelee Elämän fundamentteja, toinen Lenan teoria, johon vakaasti uskon.

Mitä ovat elämän fundamentit?

Elämän fundamentit ovat yksinkertaisesti elämän tukipilareita, jotka tekevät elämästä mahdollisimman täyttä ja hyvää.

On olemassa yleisiä, kliseisiä hyvinvointi-teesejä, jotka koskevat kaikkia: x-määrä unta, terveellinen ruoka, mielekäs työ… Mutta elämän fundamentit ovat sen sijaan kullekin henkilökohtaisia. Ne ovat asioita, jotka rakentavat omaa hyvinvointia ja hyvää arkea. Tyytyväisyyttä elämään.

Kun Lena esitteli minulle tämän elämän fundamentit -teoriansa, minulla lähti ajatuskelat samantien liikkeelle. Mietin joululoman yli fundamenttejani antaumuksella.

Lopulta päädyin näihin viiteen:

• Kehon käyttäminen
• Mielen käyttäminen
• Elämyksellinen arki
• Luonnossa olo ja yhteys luontoon
• Yhteys läheisiin

Eli tiivistettynä nämä voisivat oikeastaan kirjoittaa näin:

Yhteys kehoon, mieleen, luontoon ja läheisiin + elämyksellinen arki.

Nämä eivät ole missään järjestyksessä, yhtä tärkeitä kaikki ja kaikki toinen toistaan täydentämässä.

Mitä nämä fundamentit sitten tarkemmin tarkoittavat?

Kehon käyttämisellä tarkoitan liikettä. Sitä että pysyn liikkeessä ja saan käyttää kehoani. Kyseessä voi olla hyötyliikunta tai suunniteltu urheilusuoritus. Joka tapauksessa kaipaan sitä, että mielen lisäksi myös kehoni pysyy aktiivisena. Joskus se tarkoittaa villiä tanssia imuroidessa, joskus hiihtolenkkiä. Yhteys kehooni on minulle ehdottoman tärkeä asia.

Mielen käyttämisellä tarkoitan sitä, että opin uutta, kehityn ja käytän aivokapasiteettiani. Usein tämä fundamentti täyttyy esimerkiksi lukiessa tai käydessä omia ajatuksia avaavia keskustelua. Ylipäänsä se, että saa avartavia ajatuksia oman mielen ulkopuolelta, tuntuu äärimmäisen tärkeältä. Myös kirjoittaminen menee minulla tähän kategoriaan. Saan sulatella ajatuksiani.

Elämyksellinen arki on sitä, että kaikesta ei tule liian rutinoitunutta. Että arjessa riittää yllätyksiä. Että lounaan voi välillä syödä ulkona viltillä tai että aamiaisleivän päälle laittaa päälliset nauran naaman muotoon. Että oma elämä on sopivasti elämyksillä höystetty.

Luonnossa olo ja yhtys luontoon tulee tuskin teille yllätyksenä. Luonnossa olen oma itseni. Kaipaan sen läheisyyttä, sen parantavaa ja rauhoittavaa voimaa. Haluan olla yhteydessä luomakuntaan ja elää myös sitä kunnioittaen. Luonnossa asiat loksahtavat automaattisesti prioriteettijärjestykseen.

Viimeisenä kohtana on yhteys läheisiin, varsinkin niihin kaikista tärkeimpiin, mutta ehkä myös yleisesti yhteys ihmisiin. En ole autio saari, ja perhe on minulle kaikki kaikessa. Ilman heitä en olisi oma itseni ja läheisteni kautta myös peilaan paljon itseäni ja omaa elämääni.

Nämähän ovat oikeasti todella simppeleitä juttuja. Mutta yllättävästi niiden miettiminen on kirkastanut minulle sitä, millaista elämää haluan elää.

Täällä Lapissa on ollut aikaa ajatella, mutta on ollut myös mahdollisuus toteuttaa näitä kaikkia. Varsinkin ensimmäisellä viikolla minulla oli niin vähän töitä, että aikaa jäi päivisin hiihtää ja nähdä ystäviä, iltaisin lukea ja kököttää Partasuun kainalossa.

Mietin ensimmäisen viikon jälkeen, miksi elämä tuntui niin onnelliselta. Sitten tajusin, että kaikki fundamentit ovat täyttyneet. Kaikki viisi on tullut huomioiduksi. Se teki elämästä hyvää, vaikka sinänsä mitään ihmeellistä ei ollutkaan ohjelmassa.

Jos aihe kiinnostaa enemmän, eilen julkaistussa podcast-jaksossa sukellamme aiheeseen syvemmin. Podijaksot löytyvät Spotifystä, Suplasta, Applen podipalvelusta, Acastista ja muista ilmaisista podipalveluista.

Mutta ei hätää, jos podcast-hommat eivät ole sinun juttusi. Tiedän, että podcast-viittaukset saattavat rasittaa, jos niitä ei itse kuuntele. Saat kyllä tästä tekstistäkin ihan riittämiin Lenan teoriasta, jotta voit alkaa pohtimaan omia elämän fundamenttejasi.

Suosittelen lämmöllä pohtimaan omaa elämäänsä tällaisen näkökulman kautta. Vaikka löydökset eivät olisi isoja, niin uskon, että fundamenttien tiedostaminen ja vaikkapa niiden ylöskirjaaminen voi saada aikaan elämässä sopivaa liikettä mielekkäämpään suuntaan.

Lämpöä ja kirkkaita ajatuksia kaikille.

-Henriikka

Kuvat ovat jo pari vuotta vanhoja. En ole leikannut yllätyksenä taas etuhiuksia. Näissä vaan oli mukavasti sellaista arjentuntua.