Siinä se komeilee: työpisteeni makuuhuoneen päädyssä. Tikashylly täynnä paperikasseja, jotka puolestaan ovat täynnä papereita. Kirpputorilta löydetty pöytä täynnä värikyniä ja oikeassa laidassa Jannen ministudio. Ihan hyvä kotitoimisto siis.

Pääasiassahan hoidan duunini kodin ulkopuolella. Teen täyttä työviikkoa työpaikallani, minkä lisäksi istun usein kahvilassa näpyttämässä läppäriä. Kodin työpisteen ei näin ollen tarvitse välttämättä olla aivan uskomaton. Haluan kuitenkin kauneutta ja toimivuutta, koko ajan enenevässä määrin.

Pinterest-haavekuvien työpisteessä ei vielä aivan olla, mutta getting closer!

Parasta kotitoimistossamme on pöydän yläpuolelle ripustettu teos. Se on Arto Väisäsen käsialaa, ja ostin sen läksiäislahjaksi itselleni galleriasta, jossa olin muutama vuosi sitten pari vuotta töissä. Olin pitänyt taideteosta itselleni varattuna useamman kuukauden, ettei kukaan vaan ostaisi sitä, vaikka en edes itse tiennyt olisiko minulla siihen varaa. Onneksi priorisoin: pidän taulusta aina vain enemmän. Se on myös ensimmäinen taidehankintani ja siksi erityisen rakas.

Uusin toimistotarvikkeeni on mustesäiliötön tulostin-kopiokone-skanneri. Epsonin Ecotank -monitoimitulostin on blogin kautta testissä ja tullut pelastamaan hädän kuittipinojeni skannailusta ja matkalippujen tulostamisesta.

Kun maaliskuussa laitoin toiminimen pystyyn ja aloin tehdä yrittäjän hommia päivätyöni ohella ihan tosissani, huomasin erityisesti skannerin puutoksen tuottavan päänvaivaa. Lippulappusia kertyy asiasta jos toisesta, kuiteista puhumattakaan, ja toivoisin saavani kaiken koneelle ja varmuuskopiona pilveen turvaan. Elämä skannerin kanssa on siis ollut mukavaa, kun vihdoin tämä hoituu.

Myös matkalippujen hätätulostus on tapahtunut kerrankin kotoa käsin, eikä ole tarvinnut turvautua naapurien ysäritulostimeen. Tuntuu, että kävin oven takana pimpottamassa vähän väliä: ”Voisinko mä taas printata yhden aa-nelosen…”

Tulostimen valokuvapaperit odottelevat kokeilemistaan. Luulen, että kiireen koittaessa niistä syntyy oivalliset onnittelukortit.

Vaikka tietokone on vienyt suuren osan fyysisistä toimistotarvikkeistani, vannon edelleen kynän ja paperin nimeen. On ihana ylläpitää aivon ja käden välistä yhteistyötä kirjoittamalla ihan oikeasti, harjoittelemalla erilaisia fontteja ja laatimalla listoja.

Minulla on kymmeniä vihkoja eri käyttötarkoituksiin ja vieläkin enemmän kyniä: jopa sellainen mustepulloon upotettava rautateräinen kynä, melkein kuin sulalla kirjoittaisi. Täydellinen kuulakärkikynä taas on sopivan herkkä tiputtamaan mustetta, mutta kuitenkin tasainen. Muste ei saa paakkuuntua, eikä kynästä saa jäädä liian paksua jälkeä. Täydellisen kuuliksen musteen loputtua tulee tippa linssiin.

Voitteko muuten uskoa! Kun perustin yrityksen, sain postissa mainoskynän, johon oli kaiverrettu oma nimeni. Mainostivat, että nyt saan helposti tilattua nimikoidut kuulakärkikynät. Kuinkahan korkealla virtsan pitäisi olla, että tilaisin satsin nimikkokyniä?

Peltiset rasiat ja pahviset klipsitaulut ovat Granitista ja muotoutuneet tärkeiksi osiksi pöytäkokonaisuutta. Peltirasiat kätkevät sisälleen kaikenlaista pientä sälää: postimerkkejä, klemmareita, vaihtoniittejä… miten paljon onkin tavaraa, jota harvoin tarvitsee, mutta ei kuitenkaan voi heittää pois.

Pahviset taulut ovat taas minun konkreettisia motivaatiotaulujani. Löydän niihin aina vain parempia ja osuvampia laineja. Nykyinen awesome-teksti on vähän lälly mutta kaunis. Ja kiva tuliainen kivalta kevätmatkalta.

Sellaisia toimistopuhteita ja -nurkkia täällä päin, mites muilla?

– Henriikka