On jäätelö hyvää, kun yksin syö

_MG_0951 kopio

Tänään oli syksyn ensimmäinen työpäivä. Se oli hyvä työpäivä, vaikka tajusin kahdeksan tunnin jälkeen unohtaneeni, miten väsyttävää kokoaikainen sisälläolo onkaan. Energiatasoni romahtivat jo heti iltapäivästä, kun olin viime viikkojen aikana tottunut ulkoilmaan.

Eilen oli syksyn ensimmäinen pipopäivä. Tajusin heti pipon päähän painaessani unohtaneeni, miten ihanalta hiusten päälle vedetty myssy tuntuu. Kirjoitin viisi vuotta syksyllä otsikolla ”puku tekee miehen, pipo suurmiehen” ja siltä minusta tuntuu edelleen, vaikka ulkonäöltä olenkin hitusen muuttunut.

_MG_0869 kopio _MG_0919 kopio

Työpäivän jälkeen kävimme Jannen kanssa jätskillä, gelato-makuina kinder, jugurtti-lime ja suolainen toffee. Unohdin keskittyä makuihin, kun hotkin ihanaa jätskiä. On ongelmallista ottaa jäätelö puoliksi, sillä mitä nopeammin syö, sitä enemmän saa.

On myös ongelmallista, kun parin viikon löysemmän lomaviikon jälkeen pitäisi aloittaa liikunnan riemut ja urheilun ilot, mutta ainoa mikä kiinnostaa on jäätelö. Ajattelin kuitenkin haastaa teidät kanssani sokerilakkoon ensi viikon maanantaista jouluun saakka. Pitää paljastaa pari päivää etukäteen, että ehditte sulatella asiaa ja popsia vielä viikonlopun lempiherkkujanne.

_MG_0940 kopio _MG_0859 kopio

Oikeastaan minulla on takki aika tyhjä. Työkauden alku veti kuitiksi. Onneksi se tyhjänä oleva takki on kuitenkin kaunis, ruskea ja mokkanahkainen.

Toivotaan, että syksy tuntuu kaikkine puoline yhtä ihanalta kuin pitkästä aikaa päähän vedetty pipo.

-Henriikka

t-paita/Samsoe & Samsoe (saatu), farkut/Tiger of Sweden, kengät/Vagabond, pipo/Sasta (saatu), takki/second hand – Mango, reppu/Lumi (saatu)

Syksy ja farkut, farkut, farkut!

Yhteistyössä Marks & Spencer_MG_2370 kopio

Farkkulähettiläänne Henriikka ja Janne täällä moi!

Voi olla, että saatamme molemmat olla vähän liian innokkaita farkkujen ystäviä. Yksi kotimme sisustuselementti on kattoa kohti kohoava farkkupino, sillä vaatekaappi ei enää vastaanota yhtään paria.

Omia all time -suosikkejani ovat tummaa, suht vähän kulutettua farkkua olevat pillit näkyvillä tikkauksilla, sekä vaaleat boyfriend –malliset farkut rei’illä tai ilman. Janne luottaa lähes aina extra slimmiin niin mustana kuin tummemman kuin vaaleamman farkun värissä. Mitä pillimpi, sen parempi.

Janne nappaa usein minun kirpputoripinostani farkkuja omaan käyttöönsä: pienen piirin kierrätystä parhaimmillaan!

_MG_2221 kopio _MG_2325 kopio

Olimme viime viikolla kokeilemassa yhdessä Marks & Spencerin klassikoita ja syksyn 2016 farkku-uutuuksia. Jos olen täysin rehellinen, en tiennyt M&S:n farkuista ennakkoon yhtään mitään, mutta otin uteliaana vastaan kutsun sovittelemaan.

Meillä on molemmilla runsaankokoiset pyllyt ja olemme molemmat lyhyitä. Lisäksi minulla reittä ja pohjettakin reilusti, mutta vyötäröltä kapenen kovasti. Tarvitaan yleensä monia, monia sovitettuja farkkuja, että löydämme oikeasti istuvia. Tarkoituksena oli löytää syksylle omat lempifarkut.

Eikun sovittamaan!

_MG_2430 kopio_MG_2576 kopio_MG_2401 kopio

Oletin Marks and Spencerin valikoimista löytyvän muutamia malleja, mutta oletin täysin huti. Kannoin sovituskoppiin vaatteita kahdessa erässä, kahdesta eri kerroksesta. Lopulta sovituskopissani roikkui yli 20 paria, ja olin valinnut vain sellaiset, jotka oikeasti näyttivät itselleni potentiaalisilta. Toki sovitushaasteen edessä revittelinkin vähän: otin testiin muutamat värikkäät farkut ja muutaman muun villin kortin.

Janne valtasi kolmannen kerroksen ja toi minullekin sieltä yhdet kokeiluun tuntien rakkauteni vanhoja 501-tyylisiä farkkuja kohtaan. Miesten osasto on huomattavasti naisten osastoa pienempi, mutta valikoimaa on silti useita kymmeniä farkkuja.

_MG_2298 kopio_MG_2290 kopio

Jannella homma oli helpompaa: hän turvautui super slim –mallistoon ja tyylinsä tuntien tiesi samantien suosikkinsa. Kulutuksia on monenlaisia, joten niiden edessä hän joutui aprikoimaan.

Extra slimmin lisäksi myös slim-mallisto toimi hyvin. Suurin yllätykseni oli, miten mukavalta Janne näytti myös suorilla lahkeilla: Blue Harbour –malliston suoralahkeiset, tummansiniset farkut (kahdessa ylemmässä kuvassa) istuivat hienosti! Leveimmät lahkeet Janne jätti suuremmille miehille.

Minun urakkani vaati enemmän aikaa ja pohdintaa. Valikoimissa oli niin erityylisiä farkkuja, että oli melkein haastavaa sovittaa niitä samalla kertaa tietämättä mitä etsii: klassikot toimivat aina, Limited Edition –mallisto oli täynnä yksityiskohtia ja sellaista irrottelua, josta itse tykkään: kuviointeja, reikiä polvissa, yllättäviä kulutuksia ja vetoketjuja lahkeissa. Autograph-malliston farkuista löysin housuja, joita voisin hyvin käyttää virallisemmissakin työtilanteissa.

Ensimmäisestä kerroksesta löytyi paljon alkusyksyyn sopivaa tyyliä: revittyä farkkua ja vaaleaa pesua. Toisesta kerroksesta poimin super strechit pillifarkut: etutaskuttomat uutuus-tregginssit sujahtivat päälle kuin sukka (alla kuvissa).

_MG_2500 kopio_MG_2486 kopio

En usko, että lakkaan koskaan rakastamasta löysiä farkkuja. Miesten osaston vaaleat farkut istuivat päälläni hauskasti (alla olevassa kuvassa), mutta ensimmäisen kerroksen girlfriend–malli istui paremmin reisistä ja pepusta (kaksi kuvaa alaspäin). Iloisen värikkäät farkut eivät edelleenkään ole ominta omaani, mutta armeijanvihreisiin ihastuin. Jannen naureskellessa näytin omasta mielestäni ihmeen hyvältä myös artikkelin ensimmäisen kuvan leveissä lahkeissa: Flared Skinnyt ovat ihanat, vaikka Janne vitsailikin soittavansa lahkeilla trumpettia.

Marks & Spencerillä on valtava valikoima farkkuja, joiden hinnat ovat erittäin kohtuulliset. Kaikki mallit eivät todellakaan ole meitä varten, yrityksellä kun on monenlaisia kohderyhmiä. Eri mallistoista löytyy kuitenkin vaikka minkälaisia itsellekin sopivia pöksyjä.

Jos haluat käydä itse tutustumassa, niin Marks & Spencerillä alkaa tänään housukampanja: 15.–28.8. kaikista normaalihintaisista naisten ja miesten housuista tarjotaan -20 %.

_MG_2340 kopio_MG_2244 kopio _MG_2596 kopio_MG_2452 kopio

Janne löysi lopulta ykkössuosikkinsa super slim -malliston tummansinisistä farkuista. Itse painin kassalle saakka kolmannen kuvan polvista auki olevien Limited Edition –malliston mustien Ripped Skinnyjen ja viimeisen kuvan vaaleiden Relaxed Skinnyjen välillä. Lopulta iltapäivän rento mielentila antoi korkeammat pisteet vaaleille, joiden ovh 49,95€.

Syksy tulee ja farkut, farkut, farkut! Ei ole parempaa vaatetta.

-Henriikka

FLOW by Janne

FLOW_ (6 of 17) kopio

Janne tässä moi!

Olen saanut silloin tällöin kunnian kirjoittaa Henriikan blogiin (esim. tässä, tässä, tässä). Tänä viikonloppuna otin haltuun Flown, jonka vaimoni päätti lopulta skipata. Pitkään seisominen ei ole kevään selkävaivojen jälkeen hänelle parasta puhdetta. Lupasin kuitenkin tarjota oman näkemykseni kesän puhutuimmista kekkereistä.

Flow on elämys.

FLOW_ (1 of 17) kopioFLOW2 (5 of 7)FLOW_ (10 of 17) kopioFLOW_ (15 of 17) kopio

Tiedättekö, kuka on Mihály Csíkszentmihályi? Ei, hän ei ole yksi Flow-festareiden sadasta artistista, jota en ollut kuullut etukäteen. Hän on jenkkiläinen klassikkopsykologi, joka on aikanaan lanseerannut termin Flow-tila. Flow saa ihmisen unohtamaan ajantajunsa ja suoriutumaan annetuista tehtävistä parhaalla mahdollisella tavalla.

Tuntuu siltä, että Flow-festarit nimennyt henkilö on tuntenut tämän määritelmän. Suvilahtea kiertäessä on aina niin rattoisaa, että yhtäkkiä huomaa auringon laskeneen ja viisarin pyörähtäneen seuraavan vuorokauden puolelle. Niin kävi ensimmäisellä kerrallani Flowssa kaksi vuotta sitten, niin kävi nytkin.

FLOW2 (2 of 7)FLOW_ (9 of 17) kopioFLOW_ (16 of 17) kopioFLOW_ (4 of 17) kopio FLOW2 (4 of 7)FLOW2 (6 of 7)FLOW2 (7 of 7)FLOW_ (11 of 17) kopio

Musiikki on koko elämäni ollut mulle isoin syy käydä festareilla. Jo 16-vuotiaana menin pienen kolmijalkajakkaran kanssa Ilosaarirockin eturiviin hyvissä ajoin ennen lempibändin konserttia, napostelin folioon pakattuja eväsleipiä ja piirsin rinkuloita aikatauluvihkoon. En ole ikinä bilettänyt teltta-alueella enkä tuhlannut aikaa kiskomalla yli-hintaisia ranskalaisia tai päätäni täyteen – muutenhan missaisi hyviä keikkoja.

Flow on kuitenkin elämys. Vaikka tänäkin viikonloppuna halusin ehdottomasti nähdä tietyt artistit, tajusin, miten tärkeää on antaa itselleen mahdollisuus kokea Flow kokonaisuutena. Sen ruokatarjonta, sen taide ja sen ihmiset. Flowssa on mielestäni poikkeuksellinen yhteenkuuluvuudentunne, satoi tai paistoi.

FLOW_ (8 of 17) kopioFLOW_ (2 of 17) kopioFLOW_ (17 of 17) kopioFLOW_ (13 of 17) kopioFLOW_ (14 of 17) kopio

Tämän vuoden isoimmat musiikkielämykset tarjosivat elektropop-trio CHVRCHES, äärimmäisen tiukka M83 sekä intensiivinen Paperi T yhdessä Pekka Kuusiston ja Samuli Kosmisen kanssa. Oli myös maagista nähdä pitkään ihailemani SIA sekä niin ikään kauan fanittamani J. Karjalainen valtaamassa suuren päälavan läsnäoloillaan.

Monien mielestä Flow on vaikeasti lähestyttävä, kun se ottaa artistikattaukseen niin paljon tuntemattomia tai todella rajatun kohderyhmän nimiä hittilistojen ulkopuolelta. Kritiikki on varmaan osittain aiheellista, sillä pääsylipun hinta on kieltämättä kova.

Samalla olen sitä mieltä, että harvan festarin tausta-organisaatio on yhtä hyvin uuden huippumusiikin aallon harjalla. Siinä missä monien festareiden liput ostetaan siksi, että tunnetaan iso osa artisteista, Flown liput hankitaan luottamuksesta siihen, että takataskussa on lähtiessä vähintään kymmenen uutta lempibändiä.

FLOW2 (1 of 7)FLOW2 (3 of 7)FLOW_ (7 of 17) kopioFLOW_ (12 of 17) kopioFLOW_ (3 of 17) kopio

Tämän vuoden Flow-sääkin oli erinomainen, joten kokemus oli lähes priimaa. Vielä paremman siitä olisi tehnyt, jos tunteja saisi vuorokauteen muutaman lisää: nyt en ehtinyt maistaa läheskään riittävän montaa ruoka-annosta, enkä käynyt yhdessäkään teatterispektaakkelissa. Ylipäänsä kaikki Flown ”vaihtoehtotaide” jäi pitkälti näkemättä. Se on tietysti priorisointikysymys. Nyt musiikki vei voiton.

Suosittelenko Flow-festareita? Ilman muuta. Flow ei ole se perinteisin eikä se halvin valinta kesän festaritarjonnasta. Flowssa on varmasti jokin suosikkiartistisi, muttet välttämättä tunne kovin montaa muuta. Silti Flow on elämys, joka on mielestäni jokaisen pennin väärti.

– Janne

ps. Kävitkö itse Flowssa? Miksi? Miksi et?