Voimakolmikko teki pyrähdyksen Tukholmassa toukokuun alussa. Oli eri hyvä äitienpäiväreissu: äiti kainalossa ja sisko toisessa. Matkakuviin ei välttämättä kannata palata heti matkan jälkeen, joskus muistojen verestämistä kannattaa hieman venyttää. Nyt parin viikon kuluttua reissun saa elää uudestaan.
Voin kertoa, että pillahdin melkein itkuun, kun katsoin kuvia minusta ja Roosaliinasta. Siinä on niin tärkeä tyyppi, että nyrkkiä silmään, jos kukaan koskaan satuttaa. Ja äiti sellainen supernainen, että huh huh. Ei ole Tukholmassakaan mitään vikaa. Kävelimme itsemme aivan uuvuksiin ja etenkin Östermalmin pikkukaupat saivat kovasti kehuja. Valitettavasti ostamamme Frozen Yogurt oli hyihyi yliesanssista, mutta muuten meni kelpoisasti.















Ylläoleva kuva oli viimeinen tippa, kun mietin vaaleita raitoja hiuksiin. Harmauttaan huutava tukka tarvitsee kevättä ja kesää. Kiitos eilisten vinkkien, löysin vallan potentiaalisia paikkoja. Ne oli kuitenkin varattu täyteen ja tajusin huippuvaihtoehdon löytyvän lähempää kuin muistinkaan. Kampausteni vakioloihtija (ks. kampaus 1 ja kampaus 2) Elina Yrjönkadun NAPS:ista laittaa keskiviikkona hiukseni kesäisiksi. Iloitsin suuresti, kun sain paniikkiviestien saattelemana ajan sovittua facebookissa.
Takaisin Ruotsiin: majoituksestamme vastasi Hotel Terminus aivan Tukholman ytimessä. Satuimme löytämään hyvän tarjouksen ja oli hauskaa pitkästä aikaa olla ”perinteisessä hotellissa” dormimajoituksen, sohvasurffauksen, vuokrakämpän tai hostellin sijaista. Onhan siinä puolensa, että voi herätä valmiiseen, runsaaseen aamiaispöytään ja aloittaa aamunsa pekonista pyöreänä.








Kaksi kovassa etsinnässä ollutta vaatekappaletta jäi löytämättä. Jämäkän beigen trenssini rinnalle etsimääni täydellistä, tummaa trenssitakkia ei vain löytynyt. Tuntien ja tuntien hapuilun jälkeenkään. Tai itse asiassa lopulta löysin sen ylivoimaisesti ihanimman ja olen joutunut katkerana toteamaan, että se on loppu kaikkialta: kaikista nettikaupoista ja molemmilta Suomen jälleenmyyjiltä. Jos joku onnistuu löytämään mustan tai tummansinisen Twist & Tangon Sharon Jacketin koossa 36, tarjoan kahvit ja kakutkin.
Toinen löytötoive oli Rainsin sadetakki. Haaveissa on ollut joko musta Long Jacket tai musta Parka Coat. Koot olivat loppu, enkä päässyt livenä näkemään kumpi passaisi paremmin. Mitä veikkaatte? Olin aina ajatellut Longia, mutta nyt kuvia katsellessa Parka kuumottelee kummasti.



Kreisit hiukset tuolla siskollani. Aivan upeat. Ja hyvä oli retki naapurimaahankin. Odotan jo kovasti uutta tyttöjen matkaa, vaikka sellaista ei tulevaisuudessa sovitusti siinnäkään.
Nyt lempeitä unia kaikille. Pidetään hyvistä muistoista huolta.
– Henriikka









