Kullatut matkamuistot

Voimakolmikko teki pyrähdyksen Tukholmassa toukokuun alussa. Oli eri hyvä äitienpäiväreissu: äiti kainalossa ja sisko toisessa. Matkakuviin ei välttämättä kannata palata heti matkan jälkeen, joskus muistojen verestämistä kannattaa hieman venyttää. Nyt parin viikon kuluttua reissun saa elää uudestaan.

Voin kertoa, että pillahdin melkein itkuun, kun katsoin kuvia minusta ja Roosaliinasta. Siinä on niin tärkeä tyyppi, että nyrkkiä silmään, jos kukaan koskaan satuttaa. Ja äiti sellainen supernainen, että huh huh. Ei ole Tukholmassakaan mitään vikaa. Kävelimme itsemme aivan uuvuksiin ja etenkin Östermalmin pikkukaupat saivat kovasti kehuja. Valitettavasti ostamamme Frozen Yogurt oli hyihyi yliesanssista, mutta muuten meni kelpoisasti.

Ylläoleva kuva oli viimeinen tippa, kun mietin vaaleita raitoja hiuksiin. Harmauttaan huutava tukka tarvitsee kevättä ja kesää. Kiitos eilisten vinkkien, löysin vallan potentiaalisia paikkoja. Ne oli kuitenkin varattu täyteen ja tajusin huippuvaihtoehdon löytyvän lähempää kuin muistinkaan. Kampausteni vakioloihtija (ks. kampaus 1 ja kampaus 2) Elina Yrjönkadun NAPS:ista laittaa keskiviikkona hiukseni kesäisiksi. Iloitsin suuresti, kun sain paniikkiviestien saattelemana ajan sovittua facebookissa.

Takaisin Ruotsiin: majoituksestamme vastasi Hotel Terminus aivan Tukholman ytimessä. Satuimme löytämään hyvän tarjouksen ja oli hauskaa pitkästä aikaa olla ”perinteisessä hotellissa” dormimajoituksen, sohvasurffauksen, vuokrakämpän tai hostellin sijaista. Onhan siinä puolensa, että voi herätä valmiiseen, runsaaseen aamiaispöytään ja aloittaa aamunsa pekonista pyöreänä.

Kaksi kovassa etsinnässä ollutta vaatekappaletta jäi löytämättä. Jämäkän beigen trenssini rinnalle etsimääni täydellistä, tummaa trenssitakkia ei vain löytynyt. Tuntien ja tuntien hapuilun jälkeenkään. Tai itse asiassa lopulta löysin sen ylivoimaisesti ihanimman ja olen joutunut katkerana toteamaan, että se on loppu kaikkialta: kaikista nettikaupoista ja molemmilta Suomen jälleenmyyjiltä. Jos joku onnistuu löytämään mustan tai tummansinisen Twist & Tangon Sharon Jacketin koossa 36, tarjoan kahvit ja kakutkin.

Toinen löytötoive oli Rainsin sadetakki. Haaveissa on ollut joko musta Long Jacket tai musta Parka Coat. Koot olivat loppu, enkä päässyt livenä näkemään kumpi passaisi paremmin. Mitä veikkaatte? Olin aina ajatellut Longia, mutta nyt kuvia katsellessa Parka kuumottelee kummasti.

Kreisit hiukset tuolla siskollani. Aivan upeat. Ja hyvä oli retki naapurimaahankin. Odotan jo kovasti uutta tyttöjen matkaa, vaikka sellaista ei tulevaisuudessa sovitusti siinnäkään.

Nyt lempeitä unia kaikille. Pidetään hyvistä muistoista huolta.

– Henriikka

Hiuksiin väriä?

8801d82e9e5751ee62e94eaf63122e43

En ole värjännyt hiuksia nyt kolmeen ja puoleen vuoteen. Olen halunnut oman värini takaisin, niin kuin lähes kaikki ovat lähivuosina tahtoneet.

Oma vaalea/maantienvärinen hius on mielestäni ihan kivannäköinen, mutta tuppaa harmaantumaan talvisaikaan aika lailla. Päällimmäiset hiukset ovat mukavan vaaleat, mutta aurinko ei ehdi kesän aikana kirkastaa alimmaisia kerroksia ja niskahiuksia. Pidän vaaleasta yleisilmeestä kuontalossani, joten hiusten väri kaipaisi ehkä kirkastusta.

Kysymys kuuluu: pitäisiköhän taas useamman vuoden värjäysnössöilyn jälkeen käydä laittamassa vähän väriä? Vaaleita raitoja varmaan. Jotain, mitä juuri kukaan ei huomaa, mutta mikä kuitenkin freesaisi hieman. Toisi eloa ja ilmettä.

7b32c16ef2f2c158658292b43828cce855b523562ce693349bfb45a9101dd88ftumblr_mzb31adIhQ1qdypqro1_1280tumblr_nnr405CoUo1s2tva9o1_1280tumblr_n0p2xpWL7W1qkpc62o1_1280

Toinen kysymys kuuluu: kuka Helsingin kampaajista osaa käsitellä vaaleita hiuksia? En todellakaan halua luonnollisen värini sekaan esimerkiksi mitään vihreään, keltaiseen tai violettiin taittavaa. Tai jotain täystärvelyä.

Hiusten värjäys voisi tuoda toivottua rakennetta superliukkaisiin hiuksiini. Värjäämättömät hiukseni eivät ota mielellään vastaan enää esimerkiksi kiharoita, ja kampauksetkin meinaavat lösähtää hetkessä.

Kevyelle raidoitukselle kyllä vai ei? Ehtisin vielä kipaista kampaajalle ensi viikolla ennen perjantain juhlia.

– Henriikka

Kuvat: Hello and Goodbye & Viciously

Ajatukset karkailee Siperiaan

_MG_3685 kopio

Näin tänään hyvää ystävää. Hän sanoi, että olen ollut blogikirjoitusteni kautta vähän vähemmän läsnä kuin yleensä. Se on varmaan tottakin. Ajatukseni seikkailevat jo idässä, Trans-Siperian junareitin varrella ja kaukana Kiinassa.

Äsken tulin kotiin, hiukset epämääräisellä nutturalla ja silmät ristissä. ”Kohta päästään lepäämään”, sanoin. Voi olla, että harvempi kutsuu kyseistä junamatkaa lepäilyksi, mutta ajattelin ottaa sen levon kannalta. Olen alkanut kovasti harkitsemaan Sinuhe Egyptiläistä. Joku heitti sen lukuvinkiksi, kun paljastin matkareitin, enkä saa tiiliskiveä mielestäni.

_MG_3698 kopio_MG_3704 kopio

Päässä risteilee tuhansia ajatuksia tulevasta seikkailusta ja toisaalta lyö täyttä tyhjää. On eräät valmistujaiset hoidettavana ennen starttia, enkä ole ehtinyt edes juhlamekkoa ostaa. Luotin Katri Niskaseen, mutta eilen kävin varman kokeilemassa ja totesin, että mekko näytti päälläni typerältä. Olisi pitänyt korjausompeluttaa eikä matkakassasta irtoa nyt korjaustöille lanttiakaan. Kenkiäkään ei ole, mutta voin juhlia avojaloin.

Haluaisin vaan heittää repun olalle ja lähteä. Ottaa Sinuhen kainaloon, viltin toiseen. Siinä se. Mutta luulen, että minun on keliaakikkona pakattava mukaan vähän varaevästä. Riisinuudelia ja tattarinäkkäriä, raakapatukoita ja muuta pieneen tilaan menevää, kevyttä superruokaa. Vinkkejä?

Itäinen pallonpuolisko houkuttelee. Se tuntuu huutavan kutsuhuutoaan, lähettävän savumerkkejään. Putin tulee uniin ja viittoo perille. Taputtaa päälaelle ja antaa palan halpaa juustoa.

_MG_3703 kopio_MG_3710 kopio

Olen minä täällä, vaikka vähän tavallista etäisempänä. Matka- ja juhlajärjestelyt vievät aikansa, ajatukset laukkaavat Venäjässä, Mongoliassa ja Kiinan muureilla. Pitäisi aloittaa maitohappobakteerit, muistaa tarkistaa vakuutukset ja aloittaa pakkaaminen. On outoa, että pakkaaminen kannattaa aloittaa sitä aiemmin, mitä vähemmän olet ottamassa tavaraa mukaan. Harkitseminen ei ole parhaita puoliani.

Kannattaako ottaa lenkkarit, tennarit vai sandaalit? Entä jos pitää valita kahdet näistä, mitkä kahdet? Mikä olisi riittävän pitävä deodorantti monen päivän suihkuttomuuteen? Mikä mekko ei rutistuisi liikaa rinkassa? Kuinka hienosti pitää pukeutua Moskovan balettiin?

Parempi käydä nukkumaan. Ajatuksenjuoksun vauhdista päätellen reissu lähestyy.

– Henriikka