Blogilista lopettaa: Kuinka seurata blogia?

MG_0181-kopio

Seuraa tylsä mutta informatiivinen kirjoitus. Ystävämme Blogilista.fi lopettaa kokonaan toukokuun loppuun. Ensi viikon maanantaista, 1.6. lähtien koko rumaa, mutta blogien seuraamiseen vallan kätevää sivua ei ole enää olemassa. Muistuttaisinpa vaan, että kannattaa vaihtaa seurantakanavaa ja hylätä Blogilista samantien. Minunkin blogillani on siellä ihan rutka määrä seuraajia, joiden kannattaisi aktivoitua ja hyvästellä legendaarinen saitti.

Muistutukseksi kaikille seuraa koonti tavoista pysyä perillä Aamukahvilla-blogin menossa:

BLOGLOVIN

Palveluun päivittyvät automaattisesti kaikki uudet artikkelit. Blogiseurantaan paras työkalu, sanon minä.
Seuraa blogiani Bloglovinin kautta TÄÄLTÄ.

FACEBOOK

Facebookiin heitän uusimpien kirjoitusten linkit, hassunhauskat statukset ja sydämen sulattavat eläinvideot.
Seuraa blogiani Facebookin kautta TÄÄLTÄ.

INSTAGRAM (@aamukahvilla)

Arjen hetkiä, behind the scenes -henkistä materiaalia.
Seuraa minua Instagramin kautta TÄÄLTÄ.

TWITTER (@henriikkasi)

Twitterissä kommentoin ja nostan kiinnostavia uutisia ja kirjoituksia esille.
Seuraa minua Twitterissä TÄÄLTÄ.

PINTEREST

Epämääräinen kuvatulva ja mielenmaisema.
Seuraa blogiani Pinterestissä TÄÄLTÄ.

Peace & Love.
– Henriikka

Avokadokaverit

felt-wool-sculpture-avocado-love-anna-dovgan-1

Maailmassa on vielä hyvyyttä”, ajattelin minä, kun näin nämä kaverukset. Syöksyn harvemmin kirjoittamaan tai jakamaan sisältöä samantien, mutta nyt se oli tehtävä. Jos näin yksinkertainen idea kutittaa näin paljon jalkapohjista ja vääntää kasvoille tiukan U:n muotoisen hymyn, niin se on kyllä laitettava kiertoon.

Pehmoavikset ovat ukrainalaisen Anna Dovganin käsialaa. En tiedä mikä hänet on laittanut muotoilemaan suloisia hedelmiä, mutta hän tekee sen prikulleen hyvin. Saman naisen hyppysissä on muodostunut muitakin pehmoisia veistoksia, mutta ei löydy avokadopariskunnan voittanutta.

felt-wool-sculpture-avocado-love-anna-dovgan-2felt-wool-sculpture-avocado-love-anna-dovgan-3

Katsokaa nyt, kuinka somat! Ehkä rakastuneet, ehkä ystävykset. Toinen toistaan niin mukavasti täydentävät. Ja mikä parasta, juuri oikea avokadon kypsyysaste, jossa kivi irtoaa halkaistaessa hyvin ja jää kuitenkin sopivan tiukasti toiseen puoliskoon kiinni.

Olen yrittänyt miettiä, olenko kivellinen vai reikäinen? Sydämetön vai sydämellinen? Kivisydäminen vai sieluton? En osaa päättää. Mutta olisi jo liian täydellistä, jos kivenkin paikkaa voisi vaihtaa puolikkaasta toiseen.

– Henriikka

Kuvat: Anna Dovgan

Unelmoin paljosta ja isosti

_MG_3821 kopio

Mistä huomaa kesän? Siitä, että kaupungin rumimmat, ahdistavimmat ja synkimmätkin paikat alkavat näyttäytyä romanttisina. Sörnäisten Kurvi tulvii rakkautta ja Piritorin penkit kutsuvat pussailemaan. Kampin kauppakeskuksen rullaportaissa laulattaa ja tekee mieli mennä halaamaan asematunnelin mormooneita.

Kesällä unelmat virtaavat vapaasti eikä haittaa, jos joku jää toteutumatta. Kukka sopii maljakkoon tai korvan taakse ja muutama tanssiaskel tilanteeseen kuin tilanteeseen. Pesulan jättimäisen laskun ottaa vastaan melkein hymyillen, vaikka pulittavatkin kohtuuttomasti muutaman pikkutakin kemiallisesta pesusta.

_MG_3846 kopio _MG_3890 kopio_MG_3825 kopio

Urheilin keväällä kovasti, mutta nyt en ole ehtinyt. Piti päästä kesäkuntoon, mutta tulikin kevätkunto, josta alkoi armoton alamäki. Ampparipampparimehujäät houkuttelevat enemmän kuin treeni, nachocheeseballsit ja kuppikakut juoksulenkkejä enemmän. Mutta en nyt jaksa liiemmin vatvoa asiaa, kyllä ne lenkit ja puntitkin tulevat sieltä sitten aikanaan. Rakastan sitä paitsi liikuntaa kuitenkin enemmän kuin ehkä koskaan ennen ja eikös se ole jo kesäkunnon merkki, vaikka kiloja pomppisi vyötäröllä enemmän kuin aiemmin?

Söin tänään lounaalla ja illan työpalaverissa niin paljon, että jouduin avaamaan tekonahkaisen hameeni vetoketjun. Muita nauratti kun nyhdin vetskaria alas. Ei kovin järkevää mättää sillä lailla, että napa pongahtaa pinkeänä ulos vatsasta. Huomiona, että näin kesän kynnyksellä en kuitenkaan toimi kovin rationaalisesti. Flirttailen kamerallekin kuin se jotain muka ymmärtäisi. Kuvaaja onneksi ymmärtää.

_MG_3883 kopio_MG_3832 kopio _MG_3893 kopio

Kaiuttimista tulee sopivan hiljaa Lake Jons ja pakko myöntää, että poijjaat osaa stemmansa ja hommansa. Kaikki tuntuu olevan kaoottisen valmistujais-reissu-suunnittelun keskellä kuitenkin ihan hyvin. Valmistujaismekkokin löysi sopivan ompelijan lyhentämistä varten (tai siis minä sen löysin, ei mekko) ja kenkiä ei varmaan tarvitsekaan hankkia. Rennompaa ilman.

Se on hienoa, että kirjoittamisen avulla voi huomata, miten hyvin kaikki oikeastaan on, vaikka tekemättömät asiat ovat juuri tuntuneet elämää ihmeellisemmiltä.

Hengitellen.

Rakkaudella,
Henriikka

verkkatakki/adidas, laukku/Lumi (saatu), kengät & hame/second hand