Stokiksen friidu

2
–
matkustus, muoti, oma tyyli

Kotiin päin matkalla, laiva huristaa ja musikaaliristeilyn toinen musikaali, Saturday Night Fever, nähty. Tax Freesta parit tuliaiset ja siinä se. Jätän mieluusti karaoket, lavatanssit ja laivadiskon väliin ja painan pään tyynyyn. Nukun laivassa aina hyvin. Tuntuu, että paatin hyrinä tuudittaa uneen kuin pienen vauvan. Pää solahtaa muhkuraiseen tyynyyn mukavasti.

Tänään otettiin haltuun Södermalmin pikkukatuja. Aurinko paistoi niin lämpimästi, että trenssissä tuli liian kuuma eikä sisätiloihin tehnyt mennä. Skippasimme kulttuurikohteet ja ihailimme pihakirppiksiä ja terassilla nauttivia ruotsalaisia.

Ruotsalaisilla naisilla on sniikkerit tai nahkanilkkurit ja paljaat nilkat. Nenällä istuu aurinkolasit ja trenssi on rennosti auki. Tukka on vaalea tai vaaleaksi värjätty. Luullakseni solahdin hyvin joukkoon, vaikka hiukseni eivät ole aivan tarpeeksi vaaleat eikä paljaat nilkatkaan vilahtaneet. Uudet aurinkolasit sentään hankin Östermalmin kivasta putiikista nimeltä Solo.

Ruotsalaisia miehiä en muistanut vilkuilla. Heistä en osaa tällä kertaa kertoa mitään. Aurinko paistoi ja pidin silmäni tiukasti kesämaisemassa. Tukholmassa eletään säätiloilta kolme viikkoa etuajassa. Kuin olisi saanut pienen aikamatkan toukokuun loppuun.

Nyt niitä makeita laivaunia. Muistakaa onnitella huomenna äitiä.

– Henriikka

takki/Filippa K, kengät/Vagabond, farkut/Tiger of Sweden, paita & laukku/second hand

Sumutorven turvin

6
–
matkustus

Olen istunut tässä kirjoittamassa jo jonkin aikaa. Jäin nimittäin kiinni otsikkoon, vaikka yleensä kirjoitan sen aina viimeiseksi. Mietin voinko kirjoittaa ”Sumutorven turvin tarvon”, koska se kuulosti niin hauskalta. Tulin kuitenkin tulokseen, että en voi väittää laivamatkaa omaksi tarpomisekseni. Jäin kelaamaan, jos joku muu sana rimmaisi torven- ja turvin-sanojen kanssa. Keksin ainoastaan Jari Tervon.

Jari Tervon torven turvin tarvon. Siinäpä teille visuaalisen mielikuvan kehittämisen juurta.

Olen Ruotsissa, kauniissa pääkaupungissa. Olemme viettämässä minilomaa musikaaliristeilijällä, mukana matkassa ovat sisko ja äiti. Tulimme aamulla sinivalkoisella laivalla ja Helsingistä lähdettyämme sumutorvea tosiaan tarvittiin. Katsoimme laivan ikkunasta ulos, emmekä nähneet mitään. Äiti väitti, ettei laivan ikkunoita vain ole pesty ja siksi niistä ei näe lävitse. Väitin vastaan muistellen, että niin surkeaa huolto- ja siivouspalvelua en ole nähnyt edes saastaisimilla ryyppyristeilijöillä.

Nousimme laivan kannelle, emmekä oikeasti nähneet laivan viertä pidemmälle. Kaikkialla hohti vain harmaansininen sumu. Neonoranssi takkini loisti kaiken keskellä ja sumuhiukkaset kastelivat hiukset nopeasti.

Illaksi kirkastui ja näimme vaikuttavan auringonlaskun. Aamulla avasimme silmät kahdeksan aikaan ja aurinko nousi poutataivaalle. Tukholmassa on puut vaaleanivhreänä ja tarkeni lähes ilman takkia.

Huomenna ehkä Fotografiska Museum ja Södermalmin kuppiloita. Illalla takaisin laivaan ja sumuisiin aatoksiin.

Nyt kauniita unia, Jari Tervon kuvia.

– Henriikka

KESÄREISSU JULKI

21
–
kaverit, matkustus

92d75c7c342bca4baab56a93054554a4

Hyvät naiset ja herranlaiset. Olisi aika paljastaa kesän reissu, jota niin hartaasti mutta suhteellisen nopealla aikataululla on kyhätty kasaan. Kaikki tuli jotenkin niin yllättäen. Yhtäkkiä oli jo reissu tiedossa ja viikot varattu kalenterista. Kesäkuun kolme ensimmäistä viikkoa tulevat olemaan yhtä seikkailua.

Passissa komeilee Venäjän ja Kiinan viisumit. Tattadadaadadaa, lähdemme Siperiaan. Transsiperian juna kuljettaa meidät Moskovasta Kiinaan, Pekingiin asti, josta lennämme takaisin juhannuspäivänä. Olen halunnut toteuttaa tämän reissun pitkään, jostain syystä en ole kuitenkaan sen kummemmin suunnitellut toteutusajankohtaa tai matkaseuraa. Olimme ajatelleet lähteä reilaamaan Irlantiin ja Iso-Britanniaan, mutta iso idän mahti vei voiton.

Pääsen ensimmäistä kertaa Venäjälle ja itse asiassa Kiinaankin. Olen tosin käynyt Taiwanissa, joka lain edessä kuuluu Kiinaan, mutta on periaatteessa itsenäinen. Näen Kiinan muurin ja Pekingin saasteet, pääsen näkemään Baikal-järven maisemat ja Mongolian kauneuden. Saan kököttää junassa tuntikaupalla, yhteensä viikon verran. Täytyy ottaa vessapaperia mukaan, käyttävät kuulemma sanomalehteä.

Onhan se nyt hullua lähteä tällaiselle matkalle. Jännittävälle, kiinnostavalle, uskoakseni avartavallekin. Odotan, että voin heittää rinkan punkkaani, josta tulee väliaikainen kotini. Voin lukea kirjoja ja kyllästyä kuoliaaksi. Mukaamme lähtevät hyvät ystävämme Alina ja Juuso, jotka alkavat hiljalleen tulla jo tutuiksi kuvistakin. Viiksimies ja kaunotar.

Mietin, pitäisikö ottaa ukulele mukaan ja harjoitella soittamaan. Mutta avovaunussa kanssamatkustajat saattaisivat häiriintyä, kun soittaisin sadannenkahdennenkymmenennen kerran ”Kanootin kapean”.

Valmistun kulttuurituottajaksi 29.5. Lähden reissuun siitä parin päivän päästä. Tämä matka olkoon uuden ja tuntemattoman kulttuurin ylistys, valmistujaislahja itselle itseltäni. Venäjää puhun vain kaksi sanaa. Tämä ytimekäs sanapari on ”venäläistä viinaa”. Saa nähdä pääsenkö käyttämään.

– Henriikka

Kuva: UltraLinx

1 … 423 424 425 426 427 428 429 … 818