2.10.2014

Puuro pinnalla

–

Olen miettinyt tänään yllättävän paljon puuroa. On se outo juttu, että puuro on muodissa. Olin aamulla kuulemassa uudesta Fazerin Alku-puurosarjasta ja sen menin siitä puuron hehkutuksesta aivan sekaisin (ihan liikaa käytin nyt kyllä tuota puuro-sanaa). Milloin jostain niin tavallisesta tuli hitti ja miksi?

Voin kyllä heittää hommalle sellaisen suuren, luonnottaman facebook-peukun. Tämähän on mahtava uutinen. Terveys ja hyvinvointi nousukiitoon ja tavallisista asioista onnea. Mutta sitä minä vähän vieroksun, että täytyykö sitä nyt puuronkin kokea uskomaton brändiuudistus, että se taas maistuu väestölle? Tuorepuurot, tunauspuurot, kvinoapuurot, hirssipuurot. Kuka tietää, mikä on tällä hetkellä kovin puurohitti?

Nämä kuvat on Kööpenhaminan reissulta Grötistä. Puuroannostaan sai jonottaa, mutta se oli sen arvoista. Pieni tupa oli täynnä paikallisia ja turisteja, sulassa sovussa tietenkin. Annoksensa lisukkeet sai valita listalta ja talo tarjosi ilmaisia rusinoita kaikille. Puuronvihaajille oli rahkaa viljasoseen sijaan.

Helsingin keskustaan on avautunut jo aiemmin muutamia Elovenan puuro-asuntovaunuja, joista voi ostaa mukaansa höyryäviä annoksia. Nyt Fazer avaa pop up -puurobaareja ympäri Suomea. Homma on lähtemässä hyvällä ja huvittavalla tavalla lapasesta, mutta antaa lähteä. Mieluummin näitä kuin munkkibaareja. Tai hodaribaareja. Kohta puurokiskat löytävät pilkun jälkeen baarien viereen. Maailmanloppu lähenee.

Paljon löytyy puhuttavaa tuikitavallisesta puurosta. Jota pienenä söin voisilmällä ja sokerilla, mutta johon nykyisin valitsen kaikista mieluiten inkiväärisiirappia ja pensasmustikoita. Snobi.

Miten on, maistuuko puuro?

– Henriikka

1.10.2014

Ei mikään muotibloggaaja

–

muoti, random

Usein ne, jotka ovat itse muotibloggaajia, kokevat minun blogini olevan jotain aivan muuta. Toisaalta ne, jotka eivät ole yhtä lailla kiinnostuneita vaatteista ja trendeistä, pistävät minut samantien muotiblogien joukkoon.

Katsoin näitä kuviani äsken. Nämä ovat viime kesältä, mutta julkaisuvapaat vasta nyt, sillä ne otettiin Blog By Book -blogiopasta varten. Kirja julkaistiin vasta reilu viikko sitten. Mielestäni tuollainen poseeraaminen ei aivan istu minulle ja samalta tuntuu myös muotiblogi-kategoria. Näytän vähän eksyneeltä. Tuntuu, että haluan pitää paljon vapaammat kädet niin blogini kuin ulkoisen habitukseni suhteen. Haluan revetä nauruun, kun naurattaa ja poseerata mieluummin välillä vähän hönösti. Jos minussa on katu-uskottavuutta jäljellä edes muutama ripe, niin se tuskin on saavutettu viimeisen päälle hiottujen kuvausasentojen tai viimeistä huutoa olevan merkkilaukun johdosta.

Ja minä siis pidän muotiblogeista. Pidän erittäin paljon. Olen esimerkiksi sitä mieltä, että Fashion Worriesin Iida on aliarvostettu nerouden kiteytymä. Mutta turhahan se on väittää, että itse istuisin noin muodikkaisiin saappaisiin. Ohutkorkoisista, taivasta hipovista korkkareista puhumattakaan. Täytän mieluummin ne kirpputorilta löydetyt, ajanpatinaa kestäneet kotimaiset design-klassikot. Aitoa nahkaa tietenkin.

Olen kiinnostunut ilmiöistä ja vaatteista, en niinkään muodista ja trendeistä (Keksin tämän äsken ja nyt mietin pitääkö se paikkansa. Kyllä, luulen niin.). Haluan trend setteriä mieluummin olla se, joka informoi yleisöä settereiden uusista hienouksista ja hömpötyksistä.

Eihän aamukahvilla nyt hyvänen aika ole mikään kovin kummoinen muotiblogi. Toivottavasti omassa epämääräisessa lifestyle-kategoriassaan kuitenkin suht kelpo.

Ilmiöt, siitähän tämä blogi pitkälti rakentuu. Joskus ilmiöt ovat tiedostamatta mukana jutuissa, joskus tiedostetusti. Onko tämä sitten ilmiöblogi? Parempi jättää kategorisointi ja keskittyä sisällön tuottamiseen.

– Henriikka

ps. Eilen vietettiin Twist & Tangon sample saleja. Kiitos kaikille osallistuneille. Olipa kivaa.

Kuvat: Miki Toikkanen

29.9.2014

Kesän viimeiset häät

–

elämä, juhlat, perhe

Tosiaan, tajusin että tähänkin kesään on mahtunut niin monet häät, että näiden lauantain häiden kohdalla voidaan puhua ”kesän viimeisistä häistä”. Minkäs minä sille voin, jos ympäriltäni vain porukkaa pariutuu ja lempi leiskuu. En kai minä nyt huuda, että nyt riittää, kahdet häät kesässä on aivan ehdoton maksimi. No, ei viime kesänä loppujen lopuksi juhlittu kuin kolmea paria. Neljänsiinkin tuli kutsu, mutta menolle oli este. Mutta onhan siinä jo rakkautta kerrakseen, noin niinku yhdelle kesälle.

Nyt lauantaina oli saaristohäät Nauvossa. Kaunis serkku löysi puoliskonsa ja hääpari näytti onnelliselta. Minä nautin merestä, hyvästä ruoasta ja etenkin siitä, että sain nähdä huvittavaa ja rakasta serkkuporukkaa. Sukuhäissä harvemmin tuntee sukulaisten lisäksi monia muita kutsuvierasjoukkioita. Tuntuu mukavalta, että saa keskittyä siihen ihan omaan joukkoon.

Niin sitä vaan mentiin koko kesä ja kaikki häät vanhoilla mekoilla ja kengillä. Ja silti löytyi päällepantavaa. Lauantain lettikampaus syntyi hetken paniikista lauantaiaamuna ja Katri Niskasen mekko on Tapanilan kyläjuhlien kirpputorilöytö parin kesän takaa. Ja ansiokasta kierrättämistä on sekin, että kesän ensimmäisissä häissä päälläni ollut sinivalkoinen mekko oli nyt siskoni päällä. Vanha on uusi uusi.

Kiitos Nauvo, kiitos kaunis serkku ja onnekas aviomies.
Talveksi ei ole tiedossa häitä, mutta on tämä ystäväpiirini ennenkin yllättänyt.

– Henriikka

← edelliset 1 … 482 483 484 485 486 487 488 … 818 seuraavat →