Friteerausta ruokalusikallisella öljyä (ja pitkästä aikaa arvontaa)

IMG_2275 (kopio)

En tiedä mitä te teitte sunnuntain ratoksi, mutta minä friteerasin. Voi olla, että päivään mahtui jotain muutakin, mutta lähinnä friteerasin. Yhteistyön puitteissa kokeiluun saatu keitin kävi kuumana, kun valmistin perunalätysköjä ja bataattiranskiksia. Lehtikaalisipsit coming up!

Tefal Actifry on laite, jossa yhdistyy ikään kui uuni ja friteerauskeitin. Olen ollut taannoin töissä, jossa uppopaistettiin ranskanperunoita kilotolkulla, eikä rasvan määrässä säästelty. Friteerauksesta tulee lähinnä mieleen rasvankäry ja kalorit. Kiinnostus tähän laitteeseen nousi, kun kuulin että ruokalusikallinen öljyä riittää kiloon ranskalaisia. Skeptisenä (jälleen kerran) lähdettiin liikkeelle, mutta tänään kokeilin härveliä ihan itse ja muodostin omat mielipiteeni laitteesta.

IMG_2149 (kopio) IMG_2162 (kopio)

Aluksi oli hankala hahmottaa, mitä laitteella ylipäänsä voi valmistaa ja miten. Netistä löytyvissä resepteissä oli vihanneksia, hedelmiä, kalaa, lihaa ja esimerkiksi korppujauho-päällysteisiä nugettiherkkuja. Bataattiransikset oli must, niitä teemme toisinaan uunissa, mutta öljyn määrä on liotetuissa ranskiksissa aikamoinen. Toiseksi reseptiksi nappasimme dranikit, jotka ovat lätysköjä perunasta, porkkanasta, kinkusta ja valkosipulista. Lisäksi joukkoon sekoitettiin suolaa, ripaus öljyä sekä vehnäjauhoa, jotka korvasimme gluteenittomalla jauhoseoksella.

Kone oli helppokäyttöinen. Mukana tulee itse laitteen lisäksi ”peruspannu”, johon esimerkiksi bataatit heitettiin öljyn kanssa. Toisena astiana on snacking-kori, johon tein perunalätyskät. Kaikissa tapauksissa raaka-aineet/leipomukset laitetaan kannen alle Actifryhyn, johon ajastetaan haluttu aika. Toisissa resepteissä tehdään ensin esivalmistusta peruspannussa, jonka jälkeen ruoka laitetaan kypsymään vielä snacking-koriin. Kaikissa tapauksissa ruoka kuitenkin valmistuu kannen alla ilman, että sitä tarvii vahtia.

IMG_2174 (kopio) IMG_2180 (kopio) IMG_2216 (kopio)

Bataattiranskikset pyörivät laitteessa tasan 32 minuuttia. Niihin meni vajaa ruokalusikallinen öljyä. Perunaleipästen kohdalla valmistin ensin porkkanaraaste-kinkkusekoitusta peruspannussa 5 minuuttia, jonka jälkeen sekoitin muut ainekset joukkoon ja nostin lätyskät snacking-pannuun ja laitteeseen 20 minuutiksi. Tähän prosessiin ei öljyä kaivattu taikinan lisäksi.

Kokemus oli hämmentävä mutta hyvä. En juuri omista ”keittiölaitteita” blenderin, moccamasterin ja sähkövatkaimen lisäksi, joten sellaisen omistaminen on lähtökohtaisesti vierasta. Toisaalta ruoan tekeminen oli helppoa, mukavaa ja valmis ruoka tosi hyvää. Ranskiksista ei tullut kovin rapeita, toisaalta sitä ominaisuutta en ole onnistunut saamaan niihin uunissakaan.

IMG_2241 (kopio) IMG_2265 (kopio)

Koko homman idea on laitteessa koko ajan kiertävä kuuma ilma. Tämä tietenkin sai laitteen kuumenemaan niin, että se lämmitti vähän ympäristöään. Yksi parhaita puolia on, että laite on helppo pestä, sillä öljy on kosketuksissa vain irrotettavan pannun kanssa ja kaikki osat voi pestä astianpesukoneessa. Laitteen koko on suuri, joten pikkuisen keittiön omistajat joutuvat miettimään, mihin laitteensa piilottavat. Kyseessä kun ei ole se keittiön kaunein kukkanen.

Ja sunnuntailukijoita suositaan: kuka haluisi voittaa itselleen kyseisen Tefal Actifryn? (ovh reilu 200€) Laitapa puumerkit ja sähköpostiosoite kommenttipoksiin ja olet mukana arvonnassa. Osallistua voi 5.10. saakka ja voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Kuka ties joku lukija käyttää sitten lokakuun sunnuntait riemulla friteeraten.
Ihanaa sunnuntai-iltaa kaikille.

– Henriikka

Vielä ehtii: Kesä filmille!

IMG_2127 (kopio)

Lyhyt kertaus historiasta:

Laitoimme Idan kanssa toukokuun alussa aluilleen koko kesän mittaisen filmikuvahaasteen nimeltä ”Kesä filmille”. Tarkoitus oli kuluneen kesän aikana kuvata mahdollisimman paljon kivoja kesämuistoja ihan oikealla filmikameralla ja kerätä nyt syksyn alkaessa kaikkien kuvansa lähettäneiden otokset kollaasiksi. Alkuperäisen jutun aiheesta löytää täältä ja Idan jutun täältä.

Ohjeet osallistumiseen kuuluvat näin:

Kuvat tulee lähettää syyskuun loppuun mennessä lokakuun ensimmäisen viikon aikana, 5.10. mennessä jomman kumman sähköpostiin: aamukahvilla (ät) gmail.com tai ida365blog (ät) gmail.com. Laitathan kuvatekstiksi kuvan ohjeen, jotta kuvat löytävät oikeiden otsikoiden alle. Kerrothan viestissä myös, millä nimellä/nimimerkillä haluat kuvan julkaistavan ja jos haluat kuvien yhteyteen linkin blogiisi/kotisivullesi. Jos skannaaminen tuntuu koituvan ongelmaksi, voi kuvasta ottaa kuvan tai sen voi postittaa etanateitse. Kaikkien kuvan/kuvia lähettänäiden kesken minä ja Ida arvotaan molemmat kivoja palkintoja. Voitte luottaa meidän makuun kheh.”

Minulla on vieläkin kolme kuvaa ottamatta. Jaiks! Mutta muut ovat toivottavasti ehjällä filmillä ja valmiita teettetäviksi. Pidensimme aikaa muutamalla päivällä, sillä varmasti monelle muullekin tämä syyskuun loppu tuli liian varkain. Ensi viikko aikaa hoitaa kuvat meille päin.

Voi kuinka odotan, että saataisiin reilusti kesäkuvia, muistoja maaseutumatkailuista, jäätelöhetkistä ja juhannusyöstä!
Last call, vielä ehtii.

– Henriikka

Anna armoa ja yläfemma

IMG_1984 (kopio)

Tiedättekö, tänään ei jaksanut. Oli töitä yli kuuteen ja piti mennä urheilemaan. Tulin kotiin ja katsoin valmiiksi pakattua salikassiani. Ei jaksanut. En edes keksinyt muuta syytä ja vaihdoin sukkahousut pyjamahousuihin, mekon NHL-collegeen (Buffalo Sabres, Ruuttu) ja annoin mieleni ja takapuoleni lösähtää maan tasalle.

Ei jaksanut. Ei jaksanut hempeistä kukkahepenistä huolimatta, ei maailman siisteimmästä nahkatakista huolimatta. Eikä aina tarvitsekaan. Vaikka armollisuutta onkin huopahattu, vievät ruudulliset flanellihousut homman uudelle levelille.

IMG_2009 (kopio) IMG_2024 (kopio)

Älkääkä ymmärtäkö minua väärin. En käske kaikkien lösähtää. Armo on eri asia kuin tapa. Ja kun kerran jää kotiin, se ei tarkoita että peli on menetetty, ettei enää kannata yrittää. Kaikki tai ei mitään -ajattelu on niin 2013.

Kaikki, ei mitään tai jotain siltä väliltä on nykypäivää. Aina ei tarvitse pingottaa 100 prosenttiin. Olen usein tyytyväinen 80 prossaan, vaikka sitä ei saisi sanoa tässä maailmassa, jossa kaikki huutavat: intohimoa! menestystä! ulos mukavuusalueelta! verta ja kyyneliä! haasta itsesi! Ja vaikka olenkin pahimmanlaatuinen itseni haastaja, niin olen samalla myös lopenuupunut tähän satalasissa juoksevaan ihmislaumaan, johon liian usein itsekin liityn.

IMG_2067 (kopio) IMG_2092 (kopio)

 Miten tämä avautuminen liittyy aamuisiin kukkamekkokuviin?
Ei juuri mitenkään. Tämä rage vain karkasi näppäimiltä väsyneen mielen johdosta.

Ja kyllä tästä löyhän aasinsillan kehittää, sillä viimeisessä kuvassa Janne kuvaa tilannekuvaa kuvien purkkiin saamisen kunniaksi heitetystä yläfemmasta.

Tsemppiä, armoa kaikille. Ja oikein isot yläfemmat.

– Henriikka

mekko, vyö, hattu, kengät / second hand, takki / twist & tango (saatu)