19.3.2014

Ensimmäisiä askeleita luonnonkosmetiikan maailmaan.

–

Kerroin muutama viikko sitten hiustottumuksistani ja jo silloin kirjoitin kokemattomuudestani, mutta suuresta kiinnostuksestani luonnonkosmetiikan suuntaan. Kommenttipoksi täyttyikin kivoista vinkeistä. Viimeisen kuun aikana olen ottanut ensiaskeleitani kyseiseen maailmaan, ihotuotteiden muodossa. Luonnonkosmetiikan tukku aloitti tässä kuussa NAFHA-tuotesarjan tuomisen Suomeen ja sain kokeiltavaksi muutamia tuotteita.

NAFHA on ranskalainen sertifioitu luonnonkosmetiikkasarja, jonka tuotteet valmistetaan harvinaisista ja laadukkaista raaka-aineista. Itse en näistä jutuista VIELÄ kovinkaan paljon ymmärrä, mutta ehkä se kertoo jotain, että NAFHAn kaikki tuotteet ovat palkittuja vuoden 2013-2014 parhainten kosmetiikkatuotteiden oppaassa. Olisi kai minunkin aika ottaa vähän suurempia harppauksia luonnonkosmetiikan puoleen.

Itse olen testannut nyt kolmea sarjan tuotetta: Arganöljyä, kuorintavoidetta ja kosteuttavaa päivävoidetta. Kuorintavoide on ollut ehdoton. Olen laiska ihonhoitaja ja menen pitkälti perustuotteilla. Kuorinnan on oltava mielekästä ja tuotteen helppo ja laadukas. Tällä tökötillä aion jatkaa tulevaisuudessakin. Voide puhdistaa, poistaa epäpuhtauksia, syväpuhdistaa ja hoitaa.

Arganöljyn käyttö on ollut tottumattomalle öljyjen käyttäjälle vähän vierasta, mutta toimivalta on tuntunut sekin. Etenkin käsissä ja jaloissa öljy on tuntunut ihanalta. Kosteuttava päivävoide on ollut pelastava tekijä nyt, kun olen nyt talven joutunut jonkun verran kärsimään kaiken maailman iho-ongelmista. Epämääräiset iho-oireet ovat tuntuneet rauhoittuvan kasvoilta voiteen avulla. Luonnonkosmetiikka-lumetta tai ei, olo on parempi, vaikka iho kiukkuileekin.

Idan blogissa on vähä tuhdimpi raportti tuotteista. Amatööriltä pieni stoori, ammattilaiselta ammattinaiselta kunnon selonteko. Näin se homma etenee. Pari vuotta, niin täältäkin pesee oikeita romaaneja.

Edelleen saa jättää vinkkejä luonnonkosmetiikan aloittelijalle.

– Henriikka

NAFHAn tuotteet saatu

18.3.2014

Toisaalta tekee mieli avautua.

–

astiat, kahvilla

Olen istunut tässä jonkun aikaa miettien mitä kirjoitan. Voisin kirjoittaa, että söin tänään taas kerran pitkän aamupalan. Siitä tilanteesta ovat myös nämä kuvat. Voisin kirjoittaa, että laitoin vaaleanpunaista huulipunaa, mutta kyllähän te sen näette jo kuvista. Voisin kirjoittaa keltaisista astioista, jotka rimmaavat mehuun ja tyhjyyttään ammottavasta, valkoisesta seinästä, jota vasten makaavat siihen kuuluvat taulut. Ostin taulut Tansaniasta.

Voisin kirjoittaa kauhistellen, kuinka paljon inhoan muovimattoamme. Voisin kirjoittaa sohvan alta nolosti kurkistavasta vieraspatjasta tai ihmetellä sitä, miksi ihoni näyttää näissä kuvissa niin kovin hikiseltä. Tai voisin käyttää sanaa ”kuulas”, joka ehkä ohjaisi ajatuksianne myönteisempiin mielikuviin.

Pääni lyö tyhjää, tyhjää, tyhjää vain. Tänään on ollut hyvä päivä, mutta huono hiuspäivä. Hiukseni todella kaipaavat jotain, ne ovat epämääräiset ja -miellyttävät. Mutta ehkä nyt ei ole sopiva hetki avautua hiuksistakaan, tämä kun ei ole mikään avautumisblogi.

Toisaalta tekee mieli avautua. Kertoa kaikille, kuinka inhoan hashtageilla tarinoiden kertomista ja niiden turhakäyttöä. Kertoa koko kansalle, että littaan tallatut kengät pilaavat jalat ja ne silmien alle tulevat oudot valkoiset ”kivifinnit” saa halutessaan neulalla pois. Tekee mieli toivoa teinejä kiroilemaan vähemmän ja vähentämään äänenvolyymia 80 prosentilla.

Mutta eihän muiden finnit tai hashtag-tarinat ole minulta pois. Ja voin hyvin laittaa kuulokkeet päähän, kun 15-kesäisten voimakkaat tarinat kohtaavat tärykalvoni. Minä se vasta teininä olinkin tapaus. Ja isoveljet häpesivät.

Harmittaa, ettei Kjell Westön Kangastus 38 kuitenkaan imaissut minua mukaansa. Mutta aina voin mennä kirjastoon, lainata leivontakirjan ja luottaa, että amerikkalaisen juustokakun valmistus saa minut pauloihinsa koska tahansa. Saati lakritsimutakakun.

Olisi pitänyt vain kirjoittaa keltaisista astioista ja vaaleanpunaisista huulista. Mutta saitte ainakin retken ajatusratoihini. Jos ette pitäneet siitä, niin laittakaa kuulokkeet korville ja jamitelkaa.

– Henriikka

17.3.2014

Old blossom in a new born flow.

–

muoti, oma tyyli, random

A-a-a-a-auuuuuu a-a-a-a-a-auuuuuuu, täytyy huutaa, kun aurinkolasit ovat löytyneet päähän pitkän tauon jälkeen. Aloinkin jo hiljalleen tarvita laseja jo sen takia, että naamani hohtaa valkoisuudellaan kuin kuu konsanaan.

Ostin viime vuoden lopussa Mahongin puiset pokat (kyllä, harhauduin omasta blogiyhteistyöstä ja panostin palkkapäivänä Mahonkeihin). En ole niitä hahmoja, jotka hiihtävät latuja arskat päässä ja siksi sain korkata lasit kunnolla vasta nyt kevätauringon alkaessa paistaa.

Korkatessa meni pitkälle muutenkin, nimittäin loppuviikkoisista Minimumin ystävämyynneistä löytyi sekä sininen kauluspaita että harmaa takki. Aina puhun vaatekaapin perusvaatteiden puolesta, mutta nyt niitä oikeasti löytyi.

Asun ainoa ahdistava puoli, ettei second handia ole mukana lainkaan. Pitää pysyä tulevaisuudessa kaidalla polulla.

Tämä maanantai on ollut suopea. Pyörällä kouluun ja sitä rataa. Aurinko paljastaa ikävästi olohuoneen ikkunoiden saastan, mutta ehtiihän sitä pesuhommiinkin sitten joskus.

Tekisi mieli kirjoittaa, että kuuntelen kaikkia ihania uusia artisteja, luonnonlahjakkuuksia jotka olen vasta löytänyt, ja joilla on niiiin oma saundi ja sopivan huoleton hiuskuontalo. Mutta kuuntelen Robinia. Ei selityksiä. Paitsi se, että sillähän oli myös nahkahousut Emma-gaalassa.

– Henriikka

aurinkolasit/Mahonki, korvikset/Uhana Design (saatu), kauluspaita ja takki/Minimum, nahkahousut/Mango, kengät/Bianco

← edelliset 1 … 530 531 532 533 534 535 536 … 818 seuraavat →