8.3.2014

Without.

–

Kesästä tuntuu olevan aika kauan aikaa. Tänään palasin toukokuuhun, kun katsoin erään videon päivältä, jolloin Anna oli ostanut uuden kameran ja halusi kokeilla kuvausjuttuja. Koska asumme samassa talossa, lähdin hänen koekaniinikseen. Niin syntyi ylläoleva pätkä.

Tänään olen nauttinut auringosta. Herännyt myöhään ja syönyt siskon kanssa croissantteja. Olen jonottanut kahvia Cafe Regatasta ja kilistänyt kahvimukeja alkaneen kesän kunniaksi. Olen istunut kahden ihanan ystävän kanssa kahvilassa ja jutellut sinnikkäistä vanhuksista, yksinäistä vanhuksista ja vanhuksista, jotka ovat liikuttavalla tavalla saaneet elämästä kylläkseen. Olen kiertänyt Stockmannin mekkovalikoimat haaveillen kesästä ja kiiruhtanut Gloriaan katsomaan Kaksitvån viimeistä muotinäytöstä. Käynyt kaupassa ostamassa pitsatarpeet ja videovuokraamossa hakemassa leffan ja tullut ystävälle yökylään.

Ja täällä sitä nyt ollaan. Eikä kukaan hyvä ystävä nyt näppistele ystävän luona, joten lopetan. Eläköön naiset, eläköön naistenpäivä. Olkoon tulevaisuus kaikille hyvä, ja jokaisen naisen luottamus itseensä huipussaan. Ai että me ollaan upeita. Ihan oikeesti.

– Henriikka

7.3.2014

Voi Arabia, vien sinut vielä vihille.

–

elämä, random

Olin eilen kävelyllä kotiseuduilla. Tentti oli ohi ja olin käynyt ostamassa parin korttelin päästä itselleni oranssin paistinpannun. Olin huomannut keittiökokoelmani puuttuvan palasen: pannun, jonka voi laittaa uuniin. Niin minä hypin rantakiviä oranssi pannu kädessäni ja mieli keveänä. Ihminen on niin tyhmä ja unohtavainen, ja se on hyvä. Jokainen kevät tuntuu upealta ja uudelta, ihan kuin sitä ei olisi koskaan ennen kokenut.

Rakastan näitä teitä, näitä katuja. Kotimme ei ole upea, mutta sen ympäröimät laitumet, talot ja tantereet ovat. Ja etenkin meri. Kotikin on aina koti, rakas ja turvallinen.

Niin ne jäät vaan lähtee, vaikka en ehtinyt luistella tänä talvena kuin kolmesti. Tekee mieli sulattaa viimeisetkin lumenrippeet ja hakea kanahäkistä kevättakit. Kevät kuorii minusta nolon runoilijan, kaihomielen. Toisaalta oranssi paistinpannu kourassa syntyy muutenkin parhaat lyyriset lauserakenteet.

Kunpa saisin lopunelämääni asua meren rannalla. Voisin perustaa pienen kaupan ja tuotolla ostaisin Jannelle höyrylaivan. Kuivattaisin pellavalakanoita laivan kannella ja Janne soittaisi sumutorvea.

-Henriikka

5.3.2014

Universumin yksinkertaisin herkku.

–

random, ruoka ja juoma

On joitain niin yksinkertaisia asioita, että kun ne itse hoksaa, tuntuu tyhmältä alkaa kirjoittaa niistä. Ehkä tämäkin vinkki menee siihen kategoriaan, mutta jaan sen kuitenkin siltä varalta, että jollain aivot ovat raksuttaneet yhtä hitaasti kuin minulla.

Olen löytänyt maailman parhaan aamu-, ilta- tai välipalan yhdistämällä kaksi rakasta raaka-ainetta, granaattiomenan ja raejuuston. Siinä oli päivän sanomani. Lyhyesti ja ytimekkäästi.

Mutta yhtä asiaa en ymmärrä. Kuinka granaattiomenan voi kuoria, ilman että se mehu sotkee vaatteita ja keittiötä? Kerran jo näin unen, jossa juttelimme Idan kanssa asiasta ja ratkaisimme ongelman, mutta valitettavasti uni loppui ennen kuin ehdimme kertoa kuningaskeksinnöstämme mitään ääneen.

Voin kertoa, että tämä simppeli snäkki tuo arkeeni sellaista juhlaa että huh huh. Joka kerta kun granaattiomenan siemenet poksuvat suussa, olen hurmiossa.

– Henriikka

← edelliset 1 … 533 534 535 536 537 538 539 … 818 seuraavat →