Keskiviikkona alkoi joululomani. Pakkasin repun ja hyppäsin laivaan (kuulostipa helpolta). Olin todella muutaman höyryttömän ja paljon unen tarpeessa, eikä tällä kertaa ollut tarvetta matkata kauas lämpimään. Tukholma tuntui mukavan kodikkaalta ja tutulta, mutta kuitenkin paikalta, johon ei ole ehtinyt kunnolla tutustua. Niinpä valitsimme minilomamme kohteeksi Ruotsin.


Matkaseuraksemme menomatkalle saimme Hennan ja Miikkan, Jannen siskon ja hänen miehensä. Että teki hyvää päästää aivot ja mieli kunnolla hengittämään. Ennen joulua on hyvä tyhjentää päätä turhista ajatuksista ja antaa rauhan tulla. Joskus rauha tulee rauhoittumalla, tällä kertaa sen sai kuitenkin paremmin esiin puolityhjässä Silja Symphonyssa buffet-eväin, jouluglögein ja muutamin typerin tanssiaskelin. Ja tietenkin tankkaamalla tietokonepelejä Play Station -loungessa (arkilaivojen hyviä puoli, että lounge huutaa tyhjyyttään).
Reissun laivamatkat tarjosi Tallink Silja Line ja majoituksesta vastasi Visit Sweden. Matka toteutettiin heidän kanssaan yhteistyössä.

Kaupunkimatkailu on aina antoisinta silloin, kun ei ole hurjia tavoitteita. Kun lahjat oli ostettu jo Suomesta, saattoi joulujuoksentelun sijasta viettää kahvilla vaikka kaikki kolme päivää. Tukholma oli kaunis ja jouluinen, satunnaisista sateista huolimatta. Turistirysäksi muokatun vanhan kaupungin skippasimme ja vietimme aikaa Södermalmin ja Östermalmin hollilla.
Torit olivat täynnä ihania joulukukkia. Joulun suurimmaksi blogi-ilmiöksi nousseet punaiset marjaoksat hehkuivat tunnelmaa.
Ystävät palasivat samaisella laivalla takaisin Suomen jouluvalmisteluiden keskelle, mutta me jatkoimme Jannen kanssa lomailua. Kaksi yötä kivassa Rica Stockholm -hotellissa Kungsgatanilla, aivan Tukholman keskustassa. Nukuimme yli 10 tuntia molempina öinä ja nautimme lomailusta. Kiersimme kauppoja ja vietimme liian monta tuntia Beyond Retrossa fiilistelemässä rumia joulucollegeita.









Loman kohokohta oli vierailu valokuvamuseossa (Fotografiska Museet), niin kuin jo perjantaina fiilistelin. Ai että, se oli mahtava paikka. Ei ainoaastaan yläkerran ihana kahvila, vaan koko talo henki huippufiilistä ja paikassa saattoi viettää tuntikausia.
Eilen museokierroksemme jatkui modernin taiteen museoon (Moderna Museet), Skeppsholmeniin. Kovasti hehkutettu Cindy Shermann ei ollut lainkaan minun makuuni, mutta onneksi kokoelmat puhuttelevat (ja museokauppa, kjeh).
Metrolla pääsi helposti paikasta toiseen, mutta Tukholma on Helsingin lailla siitä hyvä kaupunki, että moni kohde sijaitsee kävelymatkan päässä.





Viimeöiset tuulilukemat olivat aikamoiset ja palasimme Suomeen turvallisesti, mutta keinutellen samaisella Silja Symphonylla. Hyvä ruoka, hyvä seura, parempi paras mieli. Ja tax freesta tuhottomasti Fazerin salmiakkikonvehteja, joita en jostain syystä ole löytänyt kaupoista tänä vuonna.
What can I say. Pööfekt. Huippuloma.
– Henriikka