Kesä jäi hiuksiin, syksy saapuu villapaitaan.

Älkää pelätkö, en jätä meidän häämatkakilpailuhömpötyksiä koko viikoksi blogin ykköspaikalle. On vaikka mitä kirjoitettavaaa. Kiitos kuitenkin kaikille jo äänestäneille, hitsi miten kiva määrä ääniä. Voin rehellisesti kertoa olevani aika jännäkakka housussa asian kanssa. Hassua oli taas kuulla, kuinka moni yllättyi äänestäni videolla. Ja miten paljon toivon, että joku tämän blogin lukijoista voittaa myös sen New Yorkin matkan. Niin paljon toivottavaa. Joka tapauksessa äänestää voi 13.10. asti täällä.
Nyt keskitytään kuitenkin hiuksiin ja villapaitoihin. Molemmat tekee elämästä pehmeämpää. Mutta otsikkoon viitaten, kesä on jäänyt hiuksiini asumaan. Vaihdoin päiväksi jakauksen paikkaa, ja mikä näky. Maantienväristä hiusta kasapäin. Aurinko polttaa aina hiukseni kesällä vaaleiksi, mutta koska osa hiuksista jää muiden hiuksien alle, ei vaalennus synny kauttaaltaan.

En ole värjännyt hiuksiani nyt puoleentoista vuoteen.

Ei ole tehnyt mieli, olen halunnut oman värini. Nyt kuitenkin, kun katson tuota juurta, niin se näyttää jokseenkin huvittavalta. Pitäisikö kuitenkin laittaa muutama raita kohtiin, jonne aurinko ei ole ylettänyt? Vai onko tämä nyt sitten kaunis luonnon liukuvärjäys? Hiuksistani on lisäksi tullut värjäämättömyyden tuloksena niin liukkaat, että käsittely on huomattavasti vaikeampaa. Auttaisiko värjäys pulmaan? Auttaisiko muutama vaalea raita myös tummiin silmänalusiin?

Inhottaa kirjoittaa tällaisten fiiliskuvien kaveriksi syväluotaavaa analyysia hiuksista. Niinpä vaihdankin siihen sympaattisempaan aiheeseen: vihreään, uuteen, pehmoiseen villapaitaan. Se on vihreä, se on mohairia ja villaa. Se oli viimeinen lajissaan, roikkui alerekissä H&M:n Trend-puolella. Otin sen, vaikka se oli koossa 40. Eikai tuollaista villapaitaa voi oikeankokoisena käyttääkään?
Eihän syksy edes tunnu syksyltä, jos villapaita istuu.
Kauniita unia kaikille.
-Henriikka

ÄÄNESTÄ MEIDÄT NEW YORKIIN!

Arvatkaa mitä? Me ollaan taas pyrkimässä reissuun ja polvet ruvella anellaan, että voisitte äänestää meidät New Yorkiin. Äänestämällä vidotamme osallistutte myös itse Nycin reissun arvontaan. 


Suomi-Seuran Matkatoimisto halusi selvittää, mitä ihmiset nykyaikana toivovat häämatkalta ja minkälaisia ideoita heillä on. Kilpailun idea oli suunnitella unelmien häämatka videolle. Mehän olemme Jannen kanssa oman varsinaisen häämatkamme jo heittäneet, mutta koska olimme silloin Tallinnassa hahaha, ei hieman killerimpi matka olisi pahitteeksi. Otimmekin aiheeksemme suuren unelmamme, Islannin.
Videoita on yhteensä kuusi kappaletta ja omaa lempparia pääsee äänestämään täällä: http://ssm.pgtb.me/fqS97k.

Äänestyksessä 3 korkeimmin sijoittunutta videota pääsee mukaan matkan arvontaan. Voitte äänestää vain yhtä videota. Toivomuksena on päästä kolmen kärkeen ja luottaa sen jälkeen arpaonneen.

Kun äänestät videota kampanjasivulla, osallistut automaattisesti myös itse arvontaan, jossa voit voittaa matkan New Yorkiin. Älä siis jätä äänestämättä, vaan lähdetään yhdessä Amerikkaan.

Me luvataan sitten huikeita reissujuttuja, postikortteja ja lämpimiä, märkiä pusuja. Ja paljastetaan nyt vielä, että jos voitetaan, niin suunnitelmissa on seuraavanlainen matka: Suomi-Islanti-New York-Suomi. Paljon unelmia samassa paketissa. Video on hassu ja kotikutoinen, mutta hyväntuulinen.
NYT KATSOMAAN VIDEO JA ÄÄNESTÄMÄÄN TÄNNE.
Ps. Enkä laita pahitteeksi, jos laitatte äänestystä jakoon facebookissa, puskaradiolla, blogeissa yms. ja autatte tämän unelman kanssa. Vaikka me näytetäänkin videossa ihan hassun punaisilta.

Torikorttelit.

Pyrin parhaiksi kavereiksi Helsingin kanssa. Haluan oppia tuntemaan ratikkareitit, bussilinjat, kadunkulmat, kievarit ja kahvilat, divarit, paperikaupat, satamat ja niiden laivat, kirpputorit, leipomot, suklaapuodit, metsät ja puistot, sekä asuinalueiden hengen. Haluan tietää kaupungin perinteet ja historian, mutta pysyä erityisesti perillä siitä, mitä nyt tapahtuu: mistä nyt puhutaan ja mitä on tekeillä? Mitä täällä tapahtuu?
Yksi parhaimmista käynnissäolevista uuden kaupunkikulttuurin projekteista on ehdottomasti Torikorttelit. 
”Torikorttelit on Kauppatorin ja Senaatintorin välissä henkiin heräävä Helsingin uusi vanha kaupunki. Historiallinen alue, jossa luodaan ja eletään uutta Helsinkiä. Vuoteen 2017 saakka kortteleita läpikäyvä remontti mahdollistaa väliaikaisia ja pysyviä tiloja uusille toimijoille ja tapahtumille.”
Koko jutun juju on herättää vanha keskusta eloon. Entinen, aktiivinen korttelisto Tuomiokirkon edustalla on vuosikymmenten saatossa hiljennyt hiljenemistään. Kauniit rakennukset ja liiketilat ovat jääneet huomiotta, ja tapahtumat ja palvelut ovat siirtyneet kortteleista kauemmaksi. Torikorttelit-projekti ajaa aluetta takaisin kansan tietoon ja edistävät yrittäjien ja muiden tekijöiden pääsyn korttelien tiloihin toimimaan. 

Tämän jutun kuvat ovat Torikortteleissa sijaitsevasta Urban Story -liikkeestä, mutta kortteleissa tapahtuu paljon, paljon muutakin. Itse pidän paljon pienempien katujen tunnelmasta ja mukulakivityksestä. Kahvi- ja ruokatarjonta ei rajoitu Engeliin, vaan alueella on esimerkiksi teehuone Chai Wan ja suomalaista ruokaa ja suominostalgiaa tarjoava Savotta. Ostospuolelta löytyy esimerkiksi Lumi, Urban Story ja Madeby Helsinki, ja esimerksi Samujia ja Costo toimivat pop-up-putiikkeina Torikortteleissa viime kesänä. Lisäksi alueella joogataan, nautitaan musiikista, kuvataiteesta, katujuhlista ja muista riennoista. Kortteleihin on ujuttautunut myös Erilainen matkatoimisto, jossa tiedetään missä paikalliset menevät ja annetaan vaihtoehtoisia vinkkejä arjen minilomille ja mikromatkailuun.

Sieltä puolen tulee aina kyselyitä, mitä Helsingissä kannattaa tehdä, minne mennä ja mitä nähdä. Tämä on sellainen alue, että jos rakastaa haahuilla päämäärättömästi niin kuin minä, niin haahuilkaa ihmeessä tänne haahuilemaan.
Ja päämäärätietoisemmillekin tiedoksi, että Torikorttelit eivät hiljene talvikaudeksi. Pitäkää silmällä tätä uutissivua ja hypätkää mukaan osallistumaan ja tekemään. Helsinki on parhaimmillaan, kun se on elossa.
-Henriikka