5 fiilis-blogia, täynnä silkkaa lämpöö ja lempee.

Aion nyt törkeästi kategorisoida blogeja. Aion esitellä teille viisi blogia ja bloggaajaa, jotka tekevät arjestani hattaraa, jotka tuottavat elimistööni endorfiinia tonneittain, jotka pysäyttävät ajan juoksun. Jotka saavat unelmoimaan pöljistäkin asioista, jotka saavat valitsemaan lakerikengät lenkkareiden sijaan, jotka leipovat harmaasta arjestani kauniin ruskeita piparkakkuja.

Nämä blogit ovat omakehittelemästäni kategoriasta ”fiilis-blogit”. Fiilis-blogeja yhdistää lämpimät sävyt, suuret kahvi- ja teekupit, villasukat, runomaisuus, kaupunkiseikkailu, origamit, herrainkengät, leikkokukat, letit hiuksissa, rusetit, notkuvat kirjahyllyt, postikortit, Clipperin teet, kauniit polkupyörät, retroaarteet, nauru, ystävät, satunnainen söpöily, toimivat voimalauseet, kissat, knallit, juustokakut ja äärettömän hyvät soittolistat. Ja jostain kumman syystä fiilis-bloggaajat asuvat yleensä Tampereella tai Turussa. Olkaa hyvä, blogeihin pääsette nimeä tai banneria klikkaamalla.

 

 
 

Upeita, visuaalisia, herkkiä. Kaikissa on omat painotuksensa: siinä missä joku kirjoittaa kissastaan, toinen kerää kollaaseja komeista miehistä ja kolmas kuvaa reissutunnelmia. Nämä blogit saavat minut kaivamaan lyikkärin läppärin tilalle ja kirjoittamaan listoja elämän mukavista asioista. 
Kiitos teille arvon fiilistelijät, ilman teitä joisin iltakaakaoni kermavaahdotta.
– lisää fiilisblogeja saa linkittää kommenttipoksiin.
-Henriikka
(Kaikki kuvat blogeista)

RETRO RADIO

Kaunista tiistai-iltaa. Vanha taajamajuna puksuttaa Tampereelta kohti Kouvolaa, ja aurinko paistaa ikkunoista sisälle. Läppäri lämpenee sylissä, ja koen sitä harvinaista haikeutta, ettei minulla ole älypuhelinta tai i-padia. Kesä tuntui saapuvan Suomeen noin kolmessa päivässä, ja kaipaisin farkkujen sijalle sortseja. Onneksi farmareideni polvissa on reiät, joiden kautta tuuletus pelaa.

Eilispäivän asu kuvattiin rekvisiitan kanssa. Anoppilasta löytynyt retro-Olympus oli uuden/vanhan takkini kanssa toimiva parivaljakko. Kamerasta ei kuulunut pihahdustakaan, eikä elonmerkkejä ollut näkyvissä, mutta ei kerrota kenellekään. Takki löytyi Lönnrotinkadun Fidan rekistä. Sieltä puljusta poistutaan hyvin harvoin tyhjin käsin. Kuosi, värit ja malli on kaikki just-eikä-melkein.

Kai tämä takki tapailee jotain sen kaltaista, jota ne ”bomber-takitkin”. Koko Bomber-homma on hämärä, sillä tällaiset takit ovat kuuluneet monta vuotta vaatekaappini ja yhtäkkiä niitä kutsutaankin ”bombereiksi”, haha. Ain oppii uutta.

Toivottavasti ette ole polttaneet itseänne auringossa. Toivottavasti olette syöneet hyvin ja taputtaneet itseänne olalle hyvistä suorituksista.

-Henriikka

Viikonlopun second hand -riennot: Arabian Katufestivaali ja Muotikirppis.

Viikonloppuni oli täynnä kierrätysrientoja. Jotenkin tämä blogi on lähiviikkoina pursuillut second hand -juttuja vielä enemmän kuin tavallisesti. Kevään tapahtumarikkaimmat viikonloput ajoittuvat aina toukokuun loppuun ja tähän viikonloppuun sain mahdutettua sekä Helsingin Arabianrannan Katufestivaalit, että Tampereen Muotikirppiksen. Ensimmäiseen osallistuin myyjän roolissa, kun taas toiseen astelin turistina.
Lauantain Arabianrannan päivä oli mitä mainioin. Olin lupautunut organisoimaan tapahtuman kirpputoripuolta, mutta siitäkin huolimatta aikaa jäi myös omalle myyntitiskille. Tavarani ja vaatteni saivat uusia ihania asiakkaita, ja sain jutella monen uuden mukavan naaman kanssa. Erinomaisen hyvä mieli jää aina, kun myy jonkun oman vanhan vaatteensa sellaiselle, jolle se sopii huomattavan hyvin. Vihreä turbaanini löysi oikean kodin ja keltainen jakku istui ostajalleen täydellisesti. Eniten hymyilytti pariskunta, jonka mieshenkilökin tunnusti lukevansa blogiani. Tämä oli historiallista, nimittäin tähän mennessä ehk ainut julkinen mieslukijani on ollut Juha Pekka Tapani Heikkinen. Niin kuin olen sanonut, tämä on tyttöjen blogi, jota pojat seuraavat salaa. Kaikkien aikojen luetuin juttukin kertoo NHL-repuista.
Bloggaajista paikalle olivat saapuneet myytävine tavaroineen ainakin Laura, Alexandra, Maria, Sharon ja Susanna. Ihania naisia. Sharonin myyntipöydästä nappasin jo tapahtuman alkuvaiheessa turkiskauluksen, joka on hullun kreisi ja hullun ihana. Jotta hauskuus ei loppuisi kaulukseen, oli päälläni myös Poola Katarynan jumpsuit. Haalarit ovat kyllä vapauttavia, ei tarvitse suotta kelata vilkkuuko hameen tai paidan alle.
Arabia tarjoili parastaan: katutaidetta, tanssia, kierrätystä, Ravintolapäivän antimia, musiikkia ja vaikka mitä muuta. Viidestä tuodusta Ikea-kassista kotiin palasi ainoastaan yksi. Ensi vuonna uudestaan. Arabianranta on kyllä osoittautunut hyväksi paikaksi asustaa. 
Viimeisen kuvan valloittava leidi oli päivän tyylibongaukseni. Aivan mahtava. Juuri tällaiset asut saavat minut vakuuttuneeksi siitä, että kirppikset ovat kyllä ne oma intohimoni. Siitäkin huolimatta, että vauva.fi on listannut minut tyylikkääksi, ”vaikka vähän hipsteriksi”.

Sunnuntaina oli Tampereen Muotikirpputorin vuoro. Tampereen reissu osui juuri oikeaan aikaan ja helluntaina pyyhälsimme Pakkahuoneelle. Jätimme suosiolla ensimmäiset ruuhkatunnit ja villeimmät hetket, mutta puolen päivän jälkeen uskalsimme suunnata tapahtumapaikalle.

Muotikirppis oli mainostuksensa veroinen. Visuaalinen ja muotia täynnä. Paikkaa oli kiva kiertää ja myyjät olivat hyvällä tuulella ja vimosen päälle laitettu. Yleistunnelma oli hyvä, vaikka lämpötila kipusikin turhan korkealle. Haalin mukaani muutaman jutunkin: samettitakin, flanellipaidan, nahkahameen, Nooran vanhat hopeiset housut ja Idan mustan samettipannan. Kiitos kaikille järjestäjille, good job. Haahuilen näissä tapahtumissa aina kulttuurituotannon näkökulmasta: tarkkailen järjestelyjä ja mietin, miten mikäkin asia on järjestetty. Muotikirppis oli hyvä esimerkki hyvin järjestetystä tapahtumasta, jee!


Second hand -viikonloppuni oli antoisa. Kirppiskamojen ääreen on pakkautunut aina niin sekalaista seurakuntaa, että on kiva kierrellä pöytiä ja höpötellä mukavia. 

Nyt kutsuu kuitenkin anoppilan pihasauna ja puusaunan hyvät löylyt.
Good night.

-Henriikka