Hyvät ihmiset! Huomenna fiilistelemään Arabianrantaan

Huomenna tapahtuu kaikenmoista, mutta mulla on hyvät fibat siitä, että tämä on kärkikastia:
ARABIAN KATUFESTIVAALI 12.5 KELLO 12-17 

Arabian Katufestivaali kysyy, kuka omistaa kaupungin ja vastaa: me kaikki!

Me emme usko neutraaliin tilaan, vaan värikkääseen, sykkivään ja omaleimaiseen kaupunkikuvaan. Jokainen asukas, toimija ja urbaani fiilistelijä voi olla mukana muotoilemassa ympäristöään: kunnioittavasti ja toisiamme inspiroiden löydämme tilaa kaikille! Siksi Arabian Katufestivaali kutsuu ihmiset 12.5. ilmaiseen kaupunki-ilotteluun, joka levittäytyy Arabiaan Hämeentieltä lähistön puistoalueille, Galleriakäytävälle ja Toukolan omakotitalojen pihoihin.

Hämeentie Haltuun!

Arabian Katufestivaali tekee historiaa sulkemalla Hämeentien Pop&Jazz Konservatoriolta Sarjakuvakeskukselle. Päivän ajaksi tie lahjoitetaan taiteelle, Christian Sjöholmin kuratoimalle Buffattu – katutaidenäyttelylle, johon osallistuu 12 graffititaiteen tunnettua konkaria.

Kierrättämään! Kierrätys ja kirpputorimeininki on tänäkin vuonna merkittävä osa Katufestivaalia, onhan kyseessä Helsingin suurin yksittäinen kierrätystapahtuma! Festivaali tarjoaa monenkirjavia kirppispisteitä,, erilaisia Tuo ja Hae –pisteitä, dyykkauslavoja ja Design meets recycling -kirpputorin. Kaikenikäisten tuunaus- ja toimintamaakarien kannattaa hakeutua erilaisten työpajojen luokse. Pitäisikö opetella vaikka neulegraffitien tekoa tai osallistua Sarjakuvakeskuksen järjestämään liisterityöpajaan romanilaisen sarjistaiteilija Alexandru Ciubotariun johdolla?

Katusoittajia, bändejä, performansseja ja tanssiesityksiä löytyy joka kolkalta, sillä festari on suuri estradi. Aikataulutetussa ohjelmassa on muun muassa Niko&Tapsa, Hermanni Turkki, Zodiakin senioritanssiryhmä ja Cold Pupu Sauna.

Täydellinen festariohjelma päivittyy nettisivuilla.
Tervetuloa kadulle!

Teksti: Arabian Katufestivaali -tiedote

Juhlat ihan yksin

Tänään mulla on juhlat. Pitkä työprokkis päättyi, ja sain kukkia kotiin. Vaaleanpunaisia kukkia. Tuntuu sellaiselta, että voisi juhlia ihan omineen. Pistää hyvää musaa kuulumaan ja syödä iso annos jätskiä. Laittaa silmät kiinni ja katsoa viis jaksoa Gilmoren tyttöjä, siitäkin huolimatta, ettei ole vielä oikein hoksannut mikä niissä niin kiehtoo. 

Henriikka
huivi, kaulakoru/Cubus, pitsihaalari/Vero Moda, kengät, takki, neule/kirppis

Ysäri -kunnolla sit kans

Jos kerran palautetaan 90-luku maan pinnalle, niin tehdään se sitten kunnolla kans. Ei mitään satunnaisia noukintoja nykypäivään, vaan otetaan vuosikymmen sitten helmineen ja kivineen. Mitä se sellainen elämä on, että mustavalkoisuuden rinnalla kulkee jotain harmaan sävyjä? Kaikki tai ei mitään.
Kuten yläpuolella näkee, itse olen urheasti ottanut käyttööni ne lapsuuden rakkaat hiushärvelit: hainhampaat. Kuinka monen juhlakampaus pienenä oli se, että alaponnari ja sitten mukavasti se hainhampaalla takaraivoon kiinni, silleesti että ylimääräinen ponnarinpätkä roikkui löysästi ylöspäin? Minun. Ainoa kampaus, jonka osasin tehdä, ja siitä sitten oltiin ylpeitä. Täytyy myöntää, että on mullakin pikkuisen tässä harmaata mukana: tämänpäiväisillä hainhampaillani kiinnitin hiuskasan päälaelle nutturaksi törröttävän poninhännän sijaan.
Söpöä sitten vai hirveetä? Minun mielestä ihan söpöä, vaikkakin pikkuinen klovni-fibahan tuossa on. Siskoni katsoi kaukaa, että olen kiinnittänyt päähäni kirkkaita leikkokukkia. Lupaan, että sitten kun neonkeltaisia kukkia saapuu kukkakauppoihin, niin oon ensimmäinen jonossa.
Henriikka