Joku toivoi lisää kuvia. Kohta niitä tulla tupsahtaa ihan jokaisen toiveiden täytteeksi. Kyseessä on vappukarkeloiden puinti ja huippuhetkien jakaminen. Juhlahumuhan oli laskeutunut Kouvolan ylle: ensin perheen kanssa laatuaikaa, sitä olikin jo kaivattu näiden kahden viikon aikana pääsiäisen jälkeen. Ihanan vaarin luona vierailu saa ain hyvälle tuulelle, minun vaari on parahin. Ja vaarilassa sitä vasta on tunnelmaa, kun vanhat kuviotapetit ovat vanhojen taulujen peitossa, ja lattialle levitetyt arabialaiset matot peittoavat vanhan parketin. Tosin suhteellisen nostalgisilta ajoilta taitaapi olla myös raitapaitani, joka pääsi vanhoja tapetteja vasten nojailemaan. Marimekon rääsy on elämää nähnyt. 

Mutta hyväne aika, kyllähän vappuhippoihin ystävätkin kuuluvat. Kaikki ihanat saapuivat taloamme täyttämään, tai oikeastaan mökkiämme, sillä valtasimme sen. Taisi äitin ja isän helmoissakin kuitenkin pyöriä sekä veikka- että siskokullan kavereita. Mutta niin mökin kuin lapsuudentalonkin nurkat täyttyivät naurusta ja höpöttelystä. Koetin saada ituhippi-kuomasiani ikuistettua isäni virittelemän aurinkopaneelin edessä, mutta eihän siitä mitään tullut. Jotenkin ituhippi-aurinkopaaneli olisi vain ollut niin onnistunut yhdistelmä. 

Lisäksi Kouvolan kirpputorit saivat vappuaattona paljon uusia kasvoja käytävilleen, kun kierrätin laumaa keskustassa. Kaun eläköön Kylähullu-kirppis, olen edelleen vakaa fanisi. Ja Kouvolan kävelykadun vanha kunnon Caminito tarjoaa maailman täydellisintä mangojätskiä. Suosittelen kokeilemaan. Ja sinä tarkkasilmäinen lukija, kyllä se vain olin minä korkkikorvikset korvissa! Toivottavasti käyttäydyin hyvin katseesi alla.

Mökkitie sydämeni kuitenkin vei. Vanhat narisevat ovet kuulostivat turvallisilta, mummin mökin kuisti tuntui hyvältä jalkojen alla, ja sisällä tuoksui tuttu tuoksu. Sama kuin kersana. Yöllä meni pakkasen puolelle, ja makuupussissa nukuttiin kintaat ja talvimyssyt päässä. Katselin maisemia ja olin filosofisempi kuin koko viimeisenä vuonna yhteensä. Kyllä mökkeily on avartavaa. 

Vappupäivän kontrastit nousivat sataan, kun hiljaisesta mökkielämästä palattiin kotiseuduille. Espa, kaivari, koko keskusta oli ihmismassan vallassa. Ja mitä järjetöntä kilpavarustelua: porukka oli pystyttänyt about hirsimökkejä nurmelle. Shampanjapulloja kerättiin Helsingin Sanomien mukaan mestoilta liki 30 000 kappaletta, ja kaikenmoisia haalareita, ja kulahtaneita yo-lakkeja vaelsi ympäriinsä kasapäin. Jonotin vessaankin 45 minuuttia. Tähän kontrastiin ei auttanut kuin jäätelö, taas. Valion uutuus, marjaisa murokeksi. Suosittelen maistamaan!

Kiitos kuomaset, kiitos vappu. Siinä se nyt oli, tiivis paketti juhlatunnelmaa ja mökkihöperyyttä.

Höyhensaarille käypi nyt tieni, nati nati naa.

Henriikka