Lahje se vaan lyhenee

Pitkäperjantai – lapsena se päivä tuntui ikuisuudelta. Taisin olla helposti hämättävissä, mutta päivä oli noin vuodenmittainen. Makasin sohvalla ja mietin, että tuleeko tälle päivälle koskaan loppua. Tänä vuonna on kuitenkin mennyt jo vähän nopeammin. 11 tunnin yöunet ja niiden päälle parin tunnin päiväunet, kyllä kelpaa.

Tässä kuitenkin asu viime viikolta, kun leikkaamani Levikset pääsivät ensikävelylleen. Etenkin äitiluonteiset aikuisopiskelijat koulussa kauhistelivat, että palellun varmasti pihalla, kun hiihtelen minisortseissa. Mutta hyvin pärjäsin. Pikku Myy -kengät kelpaavat kesät talvet ja pitsinen pitkähihainen sopi sortsien kaveriksi. Joskus Kouvolan Fidasta löytynyt tummanruskea nahkatakki sopii jo näille keleille, sillä se pitää hyvin tuulen, vaikkei niin lämmin olekaan.

Ja mites tuo epämääräinen hiuskuontalo? Kävin hiukset märkinä nukkumaan ja tälläinen harja aamulla odotti. Ehkä voisin myöhemminkin hyödyntää luonnontaipuisia hiuksiani.
Noniiin, vähän vähemmän pitkää perjantaita kaikille!
Nukkukaa pitkästi ja ottakaa elämä letkeesti.
Henriikka

kengät, huivi, nahkatakki, sortsit/kirpputori, pitsipaita/Carlings, korvikset/Glitter

Suojele silmiäsi

Aurinkolasikausi avattu, hurrraa! Tämän asian suhteen olen ollut aina vähän laiska. Aurinkolaseja ei nähdä kevään ensisäteiden aikaan, vaan sitten joskus myöhemmin, kun muistan niiden olemassaolon. Mahdollisesti vasta kesäkuussa. Aurinkolasi-kokoelmani on nyt pölyyntynyt talven ylitse, ja eilen niitä sitten päähäni sommittelin. Kaikkipa nuo ovat vieläkin aivan kelpokamaa. 
Taaimpana näkyvät pyörylät ovat luultavasti ne tulevan kesän suosikkini. Ne ovat perinteisesti H&M:ltä. Toisiksi takimmaiset löysini mummin ja vaarin mökiltä pölyyntymästä ja nappasin käyttööni. Kolmannet ovat Ninjasta, toiset H&M:n miesten osaston alejäämistöä ja etummaisetkin taas sieltä samaisesta puljusta. Kovin hohdokkaisiin merkkeihin eivät kokoelmani yksilöt ole siis vielä nousseet, mutta mitään merkkihohtoa en toisaalta ole kaivannutkaan.
Aijon olla juppihippipunkkari, inkkari runotyttö seilori. Mummo räppäri matami, tavallinen taapertaja ja ritari. Onhan noita. Toivon oppivani paremmin aurinkolasien käytön. Toivon, etten unohda niitä kotiin tai sitten vaihtoehtoisesti bussin penkille. Ja toivon, etten murskaa niitä repun pohjalle. Yritys on kova.
Pääsiäinen, jalkasiäinen, käsisiäinen, peppusiäinen, korvasiäinen. Hyvää sellaista.
Henriikka

Hillitysti hallitusti kukkia

Intiaanipäähine-villitykseni rinnalle on tullut toinen: kukkaseppeleet. Ensi kesään on kuuluva niin monta päivää kukkia ja ruohoa ja kaikenmoista kasvia hiusten seassa. Toivon mahdollisimman monta hääkutsua, jotta asuste voi olla hillitty kukkaseppele. Ja mahdollisimman monta illanistujais-kutsua, jotta asuste voi olla hervoton kukkaketo pään päällä. Seuraavissa kuvissa tätä toteutetaan tyylillä -vaikka olenkin tekokukkiin hieman pettynyt.
Hyvää päivää ruudun sille puolelle, toivoopi Henriikka.

Kuvat: Nasty Gal April 2012 lookbook.