Ysärikukkia

14
–
oma tyyli
Ostin Jyväskylän Silinteri-kirppikseltä päälleni takin, joka toi ensimmäiset elinvuoteni mieleen. Niin ysäriä, niin ysäriä. Haaleaa kukkakuviota ja olkatoppaukset. Toppauksista luovuin, silläkin riskillä, että takki roikkuisi olkapäiltä. Eihän minäkään sentään ihaile kasariysäri-tyyliä ehdoitta. 
Yhdistin takin pitsimekkoon. Kuosit ja kuviot sekoittuivat mukavasti ja väljä takki sai vastapainokseen istuvan mekkosen. Mustat sukkahousut, as always, ja tukka tiukasti ponnarille. Ponnarikampaus unohtuu niin helposti. Ja sitten kun se palautuu muistiin ja sen toteuttaa, niin olo on usein kuin ala-asteen liikuntatunnilla. Mutta aijon totutella. 

Tänään heräsin ja olohuoneen ikkunasta avautui valkoinen näky. Anteeksi mitä?
Takatalvi tulee jokaikinen vuosi. Miksi se silti yllättää?
Henriikka

Pre-easter Egg Party

20
–
elämä, juhlat, kaverit, ruoka ja juoma

”Tervetuloa juhlimaan pääsiästä edeltävää viikonloppua munajuhlien merkeissä. Tiedossa vapaahenkiset kekkersonit ja paljon mukavia tyyppejä.

Pukukoodia ei ole, mutta jokaisen saapuvan velvollisuus on tuoda vähintään yksi suklaasta koostuva munanen mukanaan. Juhlien kohokohtana sitten vaihdellaan niitä keskenämme joko piilottaen tai arpoen siten, että jokainen saa syödäkseen yhtä monta munaa kun on matkassaan tuonut. Pidetään yllä yllätyksellisyys, eli vaikka riskinä on saada surkea halpismuna, älköön jokainen tyytykö pelissä penniä venyttämään, vaan käyttäkää mielikuvitustanne munavalinnoissa.”

Millaiselta eilisen tunnelma vaikuttaa? Voin kertoa, että oli niin mannaa nannaa. Minä niin pidän ihmisistä ja huonoista tekosyistä järjestää pitoja. Ja suklaata riitti! Keittiössä maalattiin kananmunia, olkkarissa tuijotettiin Voice of Finlandia (Ja olin niin katkera siitä, että oulun typykkä pääsi jatkoon ja Nelli tipahti. Paula oli varmaan sekaisin siitä suudelmasta?) ja puhetulva oli katkeamaton. 
Mutta sitten kun suklaamunia avattiin, niin k-a-m-a-l-a-a! Sain pelkästään poikien leluja. Bea ja Tia sai söpöjä koiria ja Aapo pikkupoika-unelmiensa mukaisesti krokon ja formulan, mutta mitä vitsiä. Minä sain traktorin? Sehän on poikien lelu! Mun puolen tunnin parkumisen jälkeen Jaska antoi mulle pörröisen pupunsa. Siitä se hymy sitten taas levisi!
Viimeiset kuvat lähentyvät yhä enemmän yön pikkutunteja. Se taitaa olla selitys sille, miksi hiuspinni löytyy nenästäni. Ja Aapon naamalta muovikulho. Loppukevennyksenä kuitenkin tarjoan kameraltani löytyneitä visioita. Mitähän ihmettä? Olisiko traktori kuitenkin ollut pupua parempi? 

Levotonta. Mutta kivaa. Muistakaa syödä suklaata!
Henriikka

Talvi 2013, tervetuloa!

12
–
random
Ostoslakkoni on pian ohi. Sunnuntaina olen taas vapaa itseni langettamista kahleistani, sekä säännöksistä, jotka elämääni niin kovasti rajoittavat. Jos nyt ihan tarkkoja ollaan, niin tämän maaliskuun olen ollut luuseri: lakkoilu on ollut keskinkertaista  surkeaa, joten ehkä turha tässä on kovinkaan villisti hurrata. Kaiken kukkuraksi menin viime viikolla vielä hankkimaan seuraavat…

Vaaleat, nahkaiset talvikengät. Kunnon vuori ja hyvät pohjat. 45 eurolla alennushyllyltä Bianco Footwearista. Rakastan näitä. Oma koko se siellä kökötti sopivasti ja alennus oli hurja. En ole varastoon ostelija, mutta nämä talvikengät tulevat olemaan ensi talven hitti. Ja eikö se ole jo hyvä peruste, että oma äiti sanoo, että kannattaa ostaa? Eikö äitiä kannata  aina  useimmiten uskoa?

Lakko on joka tapauksessa ollut hyvä. Rahaa on säästynyt ja moni juttu on jäänyt kauppojen uumeniin. Sitä tekee niin paljon ostoksia ja varmasti löytäisi joka päivä jotakin sopivaa, mutta tarvitseeko? Pyrin jatkamaan tiukemmalla linjalla, lakko saa kuitenkin jäädä. Paremmin oppii säännöstelemään, kun ei kieltäydy totaalisesti.

Nyt alkaa humu, meillä on tänään juhlat! Letkeet viikonloput itse kullekkin.
Henriikka
1 … 720 721 722 723 724 725 726 … 818