Tää kaikki hurmaa ja huumaapi pään

_MG_0489 kopio

Lempijoululauluni on Sylvian joululaulu, Topeliuksen vuonna 1853 kirjoittama runo. Itkettää jo nyt, kun mietin sen sanoja. Varpunen jouluaamuna on sekin hyvä vaan ei Sylvian vertainen. Tontturalleja en oikein jaksa, pitää olla tunnetta ja paatosta. Kirjoitettuna Sylvian sanoista saa vielä enemmän irti.

Ja niin joulu joutui jo taas Pohjolaan, joulu joutui jo rintoihinkin.
Ja kuuset ne kirkkaasti luo loistoaan jo pirtteihin pienoisihin.
Mutt’ ylhäällä orressa vielä on se vain häkki, mi sulkee mun sirkuttajain,
ja vaiennut vaikerrus on vankilan; oi murheita muistaa ken vois laulajan.

Miss’ sypressit tuoksuu nyt talvellakin, istun oksalla uljaimman puun.
Miss’ siintääpi veet, viini on vaahtovin ja sää aina kuin toukokuun.
Ja Etnanpa kaukaa mä kauniina nään, ah, tää kaikki hurmaa ja huumaapi pään,
ja laulelmat lempeesti lehdoissa soi, sen runsaammat riemut ken kertoilla voi!

_MG_0102 kopio _MG_0110 kopio _MG_0174 kopio _MG_0200 kopio _MG_0215 kopio _MG_0222 kopio _MG_0230 kopio _MG_0234 kopio _MG_0265 kopio _MG_0267 kopio _MG_0306 kopio _MG_0318 kopio _MG_0342 kopio _MG_0436 kopio _MG_0549 kopio _MG_0605 kopio _MG_0380 kopio _MG_0634 kopio _MG_0638 kopio _MG_0640 kopio _MG_0648 kopio _MG_0655 kopio

Sä tähdistä kirkkain, nyt loisteesi luo sinne Suomeeni kaukaisehen!
Ja sitten kun sammuu sun tuikkeesi tuo, sa siunaa se maa muistojen!
Sen vertaista toista en mistään ma saa, on armain ja kallein mull’ ain Suomenmaa!
Ja kiitosta sen laulu soi Sylvian ja soi aina lauluista sointuisimman. 

Joulumme oli levollinen, perhekeskeinen, iloinen. Söimme paljon vaan emme ähkyyn asti. Pelasimme lautapelejä, iloitsin vihreistä kuulista. Kävimme jättämässä mummin ja vaarin haudalle kynttilät. Tuntuu, että näissä Toppe-Topeliuksen sanoissa on kuvatekstiä ihan tarpeeksi.

Nyt tuntuu hyvältä palata jouluolosta takaisin kiinni ympäröivään yhteiskuntaan.
Rauhallista Tapaninpäivää kaikille.

-Henriikka

Melukylän joulu ja riemuperhe

perhejoulu23 kopio_MG_0088 kopio

Joulupäivä on taittunut illaksi, ja auto huristaa kohti uutta määränpäätä. Ei jaksaisi enää istua autossa, olisi kiva päästä glögikupin ääreen, pehmeälle matolle pötköttämään. Joululomalle varatut kirjatkin ovat vielä lukematta.

Joulunaluspäivät ja aatto menivät oman alkuperäisen perheen luona, nyt suuntaamme Jannen vanhempien kotia kohti. Joulunaika tuntuu aina niin pitkältä. Muutaman päivän aikana ehtii ajatella niin paljon, vaikka oikeastaan ei ehdi tapahtua juuri mitään. Kouvolassa oli oikea melukylän joulu. Kaikki sisarukset paikalla ja tohina päällä. Emme tainneet rikkoa tällä kertaa mitään, oikea joulun ihme!

Sain kyllä vedet lasista naamalleni, kun lauloin eilen yöllä liian pitkään, liian kovaa.

_MG_0418 kopioperhejoulu2015 kopio

Jouluaaton parhaita asioita olivat notkuva kalapöytä, koivun- ja tervantuoksuinen sauna, jouluyön kirkko ja uskokaa tai älkää se, ettei lahjoilla tuntunut olevan niin suurta merkitystä. Avasimme lahjoja vuoronperään yhdessä vielä keskiyön jälkeenkin, mutta yllätysmomentin kutkutus ja antamisen ilo oli saamisen riemuun verrattuna moninkertaista. Nerokkaat lahjat käänsivät kyllä suut hymyyn. Isoveljen joulupäivän jäätelöbaari oli lahjojen aatelia.

Onneksi olemme pian perillä. Pidätämme molemmat pissaa jo toista tuntia. Ei ole järkevien ihmisten touhua tämä. Palaan huomenna pidemmillä jutuilla ja tyhjällä rakolla.

Leppoisaa joulupäivän iltaa kaikille.

-Henriikka