7.5.2023

Miten kasvattaa perunaa?

–

kasvimaa, yhteistyöTags: kasvimaa, kasvimaalannoite, kasvulavat, kekkilä, lavatarha, luonnonmukainen puutarhamulta, peruna, perunalannoite, perunan istutus, perunan kasvatus

Kaupallinen yhteistyö Kekkilä

Vihdoin se aika vuodesta, nimittäin perunan istutusaika!

Peruna on kasvimaan kruunu ja kuningatar, oma suosikkini kaikista syötävistä antimista. Luulen, että peruna olisi viimeinen laji, jonka kasvatuksesta luopuisin. Se tuottaa helpoiten syötävää satoa ja helpoiten myös suurinta iloa – hyöty/vaiva/ilo -korrelaatiosuhde on todellakin kunnossa.

Olen myös iloinen siitä, että erityisesti kasvimaa-aikaan peruna valtaa tilaa lautasiltamme pastalta ja riisiltä, joista eritoten jälkimmäinen on melkoinen vesi- ja ilmastosyöppö.

Monilla suomalaisilla on kouluajoilta niin väärä (kuminen ja kuiva) luulo perunasta, mutta voi että, mikä herkku se onkaan.

Mutta miten perunaa kasvatetaan? Ajattelin koota teille yksinkertaiset vinkit.

Milloin peruna istutetaan?

Perunan istutusaika on toukokuussa, etelässä joku rohkenee ryhtyä perunahommiin jo huhtikuun lopulla. Maan on kuitenkin oltava kuivahtanut ja lämmennyt, ja liian varhain kylmään maahan tehty istutus hidastaa kasvua.

Paikan valinta

Multava hiekkamaa on ihanteellisin kasvualusta perunalle.

Perunaa voi kasvattaa maassa, kasvulavoissa, kasvatussäkeissä, ämpärissä, vaikka ja missä.

Perunamaan paikkaa kannattaa myös mahdollisuuksien mukaan vaihtaa vuosittain tautien välttämiseksi.

Maan muokkaus ja parannus

Ennen hommiin ryhtymistä kannattaa perunalle muokata mahdollisimman hyvät oltavat. Perunamaa muokataan vähintään 15 cm syvyydeltä.

Syksyllä lisäsimme kasvulavaan kompostia omasta kompostoristamme. Nyt muokkasimme kasvulavan maata Kekkilä Luonnonmukaisella Puutarhamullalla. Luomulannoitetun, käyttövalmiin mullan raaka-aineina käytetään vain luonnonmukaiseen viljelyyn sopivia raaka-aineita, kuten puhdasta kompostia. Tämä on loistava puutarhan yleismulta, joka käy vaikka mihin.

Sen lisäksi ravitsimme perunamaata ihan siihen tarkoitetulla uutuustuotteella, Kekkilä Perunalannoite PLUS+:lla. Se on täsmälannoite oman maan perunoiden lannoittamiseen. Se sisältää kaikki tarvittavat hivenravinteet ja perunalle ihanteellisen määrän typpeä. Lannoitteen runsas kaliumpitoisuus parantaa mukuloiden laatua ja makua.

Samaa lannoitetta voi käyttää myös muille vihanneksille ja juureksille, vaikka se onkin erityisesti perunaa varten kehitetty. Pienet rakeet on mukava ja helppo levittää.

Perunamaata ei yleensä kalkita ollenkaan.

Kylvöurat ja siemenperunat

Kun maa on muokattu, vedetään siihen kuokalla (tai millä apuvälineellä nyt keksiikään) noin 10 cm syvä urat 75 cm välein.

Perunat asetellaan näihin uriin noin 30 cm päähän toisistaan, parhaat idut ylöspäin. Jos on varaa valita, siemenperunoista valitaan terhakkaimmat yksilöt, joiden idut ovat napakoita ja tanakoita. Tämän jälkeen perunat peitellään mullalla niin, että niiden päälle jää ainakin 5 cm multaa.

Siemenperunaa idätetään noin kuukauden verran valoisassa ja viileässä paikassa, jolloin niistä alkaa kasvaa ituja. Mutta esimerkiksi puutarhakaupoista saa ostettua valmiiksi idätettyjä perunoita. Jos peruna istutetaan vasta touko-kesäkuun vaihteessa, ei idätystä tarvita, koska lämpimässä maassa se lähtee hyvin kasvuun.

Jos tarkoituksena on nauttia perunasta heti noston jälkeen ja mahdollisimman varhain, kannattaa valita aikainen perunalajike. Me laitoimme tähän laatikkoon puolet Timoa ja puolet Siikliä, joista kumpikin on varhaisia lajikkeita. Haaveissa on uudet perunat juhannukseksi.

Varastoitavaksi kannattaa kasvattaa myöhäisempiä lajikkeita, jotka kypsyvät hitaammin ja kehittävät kunnon kuoren. Jos tilaa löytyy, voi kasvamaan laittaa vaikka miten monta eri lajiketta eri sadonkorjuun vaiheisiin.

Kannattaa valita sertifioitua siemenperunaa, jos haluaa olla varma terveestä sadosta.

Kasvuharso perunoille

Jos kevään säätilat ovat vaihtelevia ja luvassa on vielä hallaa, voi perunapenkin peittää kasvuharsolla. Harso säilyttää maan kosteuden ja päivän aikana kerääntyvä säteilylämpö jää paremmin maahan.

Kasvuharso on kätevä, vaikka pakkaset olisivat jo tipotiessään. Kasvuharso suojaa kasveja voimakkaalta auringonvalolta ja kutsumattomilta vierailta kuten hyönteisiltä.

Kate

Perunaurien väli kannattaa kattaa sopivalla katteella, jotta rikkaruohojen kitkeminen helpottuu huomattavasti.

Itse käytimme viime kesänä kaikissa lavoissa Kekkilän kasvimaakatetta ja ai että, voiko olla parempaa tuotetta? Niin helppo levittää ja auttaa rikkahommissa ihan vietävästi. Kun perunantaimet olivat kasvaneet riittävästi maan pinnasta, levitimme katetta koko perunalavaan kauttaaltaan.

Kastelu, rikkaruohojen kitkentä ja muu hoito

Perunat pärjäävät vähällä hoidolla. Rikkaruohoja kannattaa kitkeä jaksamisensa mukaan. Tärkeintä on kastelu: vaikka peruna onkin helppo hoidokki, kannattaa perunapenkki pitää tasaisen kosteana koko kasvukauden. Näin perunat kehittyvät vauhdilla, eikä niihin tule perunarupea tai kasvuhalkeamia.

Multaaminen

Kun perunantaimet ovat noin 15 cm korkuisia, on uudelleen multauksen aika. Riviväleistä vedetään esimerkiksi kuokkaa apuna käyttäen perunanvarsien peitoksi lisää multaa. Näin mukulat saavat tilaa kasvaa, eivätkä pinnassa olevat mukulat viherry.

Myöhemmin kasvukaudella kannattaa multaamista toistaa tarpeen mukaan.

Sadonkorjuu

Kesäkäyttöön perunoita voi korjata heti, kun mukulat ovat itselle sopivan kokoisia. Niin kuin jo yllä kirjoitin, me tähtäämme juhannuksen uusiin pottuihin.

Mitäs sanotte? Aiotteko ryhtyä perunahommiin?

Tämä on nyt kolmas kesäni kädet mullassa ja innolla odotan, mitä kaikkea kesän aikana ehtiikään kasvattaa ja kasvaa. Lapsi nyt ainakin kasvaa, jos ei mikään muu.

Puutarhahommat ovat palkitsevia ja kaiken lisäksi kuitenkin aika yksinkertaisia. Jostain syystä ennen luulin, että tämä kaikki on totaalisen mahdotonta minulle, mutta onneksi luulin väärin.

Pitäydyn kyllä tyytyväisesti näissä helpoissa lajikkeissa, sillä kasvimaahommat ovat minulle sellainen harrastus, että haluan päästä helpolla ja pitää suupielet hymyssä. Ehkä joskus eläkkeellä haastavien juttujen pariin, mutta epäilen kyllä, että tuskinpa silloinkaan.

Epäonnistumisia tulee joka vuosi, mutta ovatko ne oikeastaan epäonnistumisia?

Eivät kai, oppia yhtä kaikki.

Tsemppiä perunatalkoisiin! Nautitaan keväästä ja kesästä, ja erityisesti sadonkorjuusta sitten, kun sen aika koittaa.

-Henriikka

12.5.2022

Kuinka aloittaa puutarhajätteen kompostointi?

–

kasvimaa, piha ja puutarha, yhteistyöTags: huussi- ja kompostikuivike, kekkilä, kekkilä puutarha- ja mökkikompostori, kompostivirkiste, kompostointi, kompostori, puutarhajäte, puutarhajätteen kompostointi

Kaupallinen yhteistyö: Kekkilä

Viime vuonna, ensimmäisenä vuonnani puutarhurina, moni asia tuntui jäävän kasvimaalla puolitiehen. Nyt uutta kevättä vastaanottaessa huomaankin, että olen salakavalasti oppinut viime vuonna jo vaikka mitä. Puolitiestä huolimatta.

Viime vuonna aivan kaikki tuli uutena, siis aivan kaikki! Googlasin muun muassa ”mikä on perenna” ja ”millaista multaa kasvimaalle”. Tänä vuonna todella moni asia on uusi, mutta ei sentään aivan yhtä moni. Olen kuin huomaamatta imenyt itseeni kasvimaa- ja puutarhatietoa, vaikka panostus ei olekaan ollut mitään ammattitasoista.

Ja en kyllä millekään ammattitasolle pyrikään, vaan yksinkertaisesti nauttimaan. Haluamme kasvattaa pihallamme herkkuja, mutta ennen kaikkea olla onnellisia puutarhureita. Harvan asian tarvitsee onneksi olla aivan tip top.

Yksi tämän kevään missioistamme oli aloittaa puutarhajätteen kompostointi.

Biojätettä olemme keränneet alusta lähtien täällä Porvoon kotonamme, ja sieltä syntyykin herkullista, kuohkeaa multaa kasapäin.

Tänä kesänä myös puutarhajäte pääsee myös kunnolla luonnon kiertokulkuun ja sitä kautta hyötykäyttöön. Puutarhassa syntyy paljon eloperäistä jätettä, ja kompostorissa jätteen sisältämät ravinteet saadaan hyödynnettyä omalla pihalla.

Kompostorin valinta

Puutarhajätteen kompostointi onnistuu joko:

– Puutarhajätekompostorissa
– Avokompostorissa eli kompostikasassa, avoimessa tai kannellisessa kehikossa

Puutarhajätettä voi laittaa myös keittiöstä syntyvän biojätteen sekaan, mikäli kompostoriin mahtuu, mutta ainakin meillä biojäte-kompostori on aina niin täynnä, että oman puutarhajäte-kompostorin perustaminen oli ainoa järkevä vaihtoehto. Pihamme on niin suuri, että myös puutarhajätettä syntyy aivan tolkuttomasti. On ihana ajatus, että nyt me saamme oikeasti myös hyödynnettyä niiden ravinteet kasvimaalla.

Valitsimme kompostoriksi Kekkilän 310-litraisen Puutarha- ja mökkikompostorin EKO-mallin, joka näyttää aivan jättikokoiselta pallogrilliltä. Kompostori on kevyesti eristetty, ja minkä vuoksi kompostoituminen käynnistyy varhain keväällä ja jatkuu pitkälle syksyyn. Kompostori on tarkoitettu kaikkien maatuvien jätteiden tehokkaaseen kompostointiin. Tämä on todella yksinkertainen käyttää ja valmistettu Suomessa kierrätysmuovista. Hyvä startti kompostihommille!

Tämän rinnalle aiomme nostaa vielä toisen puutarhajäte-kompostorin, jotta toisessa pääsee tapahtumaan aina jälkikompostoituminen, mutta se on sitten on vasta aloittelijan 2.kurssin kasvimaajuttuja, joten keskitytäänpäs nyt tähän ensimmäiseen kompostoriin. Hah.

Kompostorin paikan valinta

Naurattaa nämä kuvat, kun etsimme pallokompostorillemme kotia meidän pihalta. On tuo melkoinen ufo kyllä, kesän ykkösasuste oikein!

Kompostorin sijainnilla on väliä! Avokompostorin paikan kannattaa olla suht varjoisa ja suojainen, sillä sekä auringonpaiste että tuuli kuivattavat kasaa. Kannellisella kompostorilla tuulen merkitys ei ole yhtä suuri.

Ehkäpä olennaisin asia on se, että kompostorille tulee olla helppo kulku ja myös mahdollisuuksien mukaan tilaa kottikärryille. Kompostoinnista tulee helposti puuduttavaa, jos puutarhajätteen lappaaminen kompostoriin on liian vaivalloista.

Jos kompostoria harkitsee lähelle naapurin rajaa, tulee siitä keskustella naapurin kanssa. Myös talousvesikaivoon ja vesialueeseen pitää olla riittävästi matkaa. Koska suoto-, sade- ja sulamisvedet voivat imeytyä maaperään, monesti hiekka- tai sora-alusta on paras vaihtoehto.

Me löysimme aivan täydellisen kompostorin paikan kasvimaamme reunalta, kasvihuoneen takaa. Tänne mahtuu hyvin kärräämään kottikärryjen kanssa, täyttämään kompostoria, tekemään huoltotöitä ja viereen mahtuu hyvin myös toinen kompostori. Viljelylavoilta on lisäksi vain pikkumatka kulkea.

Luulenpa, että edelliset asukkaat ovat käyttäneet tätä maaplänttiä juuri samaan tarkoitukseen, sillä se vaikutti kuin asialle valmiiksi vihkityltä.

Kompostorin käyttöönotto

Kompostoria on helppo käyttää. Pohjalle laitetaan noin 5 cm kerros karkeaa oksahaketta tai risuja ilmavuuden varmistamiseksi ja siinäpä se! Kompostori on valmis käyttöön. Hyödynsimme itse pihan puista nurmelle tippuneita risuja.

Kompostoria täytetään puutarhajätteellä säännöllisesti. Jätteet levitetään tasaisesti kompostoriin pötköttelemään.

Mitä kompostoriin voi laittaa?

esim.
leikkokukat
kuihtuneet kesäkukat
vihannesten naatit
nurmikon leikkuujäte
kitketyt rikkaruohot (kuivata juuret ennen kompostoriin laittamista)
puista ja pensaista pudonneet lehdet
perennojen kuihtuneet varret
oksasilppu seosaineeksi…

Eli tosi paljon kaikenlaista, mitä nyt pihalta ja puutarhasta tulee.

Vioittuneiden kasvien ja rikkakasvien kanssa saa kuitenkin olla vähän tarkkana, sillä kompostorin pitää lämmettävä riittävästi. Tavallisimmat tautien aiheuttajat tuhoutuvat, kun lämpötila on useita viikkoja yli 40 astetta. Rikkakasvien siemenet tarvitsevat +55 astetta noin viikon ajan. Kotona, etenkin puutarhajätettä kompostoitaessa lämpötilat ovat sen verran alhaiset, että tuhoutumisesta ei ole takeita.

Hyvä varotoimenpide on kuivaus ennen kompostoimista: juuririkkakasvien juuret kuivataan auringossa ennen kompostoriin viemistä. Siementävät rikkakasvit kitketään ennen kukintaa, jolloin ne eivät pääse leviämään.

Kompostorin ylläpito

Jatkuva jätteiden lisääminen sekä oikea kosteus ovat tärkeitä kompostorin toiminnalle. Kompostiaineen olisi hyvä pysyä kosteana. Me heitimme nyt alkuun joukkoon märkiä lehtiä ojasta, sillä kannoin kompostoriin rutikuivaa puutarhajätettä. Jos komposti on liian kuiva, sitä voi kastella myös ihan pelkällä vedellä. Liian kosteaan kompostiin sekoitetaan kuivikeainetta.

Olennaista roolia komposti-show’ssa esittävät myös Kompostikuivike ja -virkiste.

Kekkilän komposti- ja huussikuivike pitää huolta siitä, että komposti pysyy hajuttomana ja ilmavana. Kuivike on imukykyistä ja pitää kompostin liian kosteuden loitolla. Näin jäte saa rauhassa kompostoitua muhevaksi mullaksi. Komposti- ja huussikuivike on valmistettu vain luonnollisista raaka-aineista: turpeesta, kutterilastusta ja männynkuoresta.

Kekkilän kompostivirkiste on taas valmiste kompostoinnin tehostamiseen ja nopeuttamiseen. Se vähentää hajuhaittoja, ehkäisee ravinnehävikkiä ja parantaa kypsän kompostin laatua. Kompostivirkistettä ripotellaan kompostoriin täytön yhteydessä: 10 litraa puutarhajätettä kohden tarvitaan 2 dl virkistettä. Keittiön biojätettä kuivempi, vähäravinteisempi puutarhajäte kompostoituu nopeammin virkisteen sisältämien ravinteiden ansiosta.

Kompostia sekoitetaan ja ilmataan parin viikon välein tarkoitukseen soveltuvalla sekoitussauvalla tai kuten meilläkin tehdään, ihan vaan talikolla. Kerran kuukaudessa on komposti hyvä kääntää perusteellisemmin ja peittää ohuelti kuivikeseoksella.

Kompostoria voi myös täyttää kerroksittain, välillä karkeaa maatuvaa ainesta lisäten (esim. kuorikate), jolloin ilmastamisen tarve vähenee. Mutta nämä ovat taas sellaisia pro-tipsejä, joilta voi sulkea korvat, jos haluaa aloitella mahdollisimman helpolla (niin kuin minä haluan!)

Missä kompostimassaa voi sitten käyttää? No pihalla ja puutarhassa, tietenkin! Valmis multamaiseksi maatunut massa sopii maanparannukseen, ja puolikypsää seosta voi käyttää puutarhassa katteena. Volá!

Melkoinen settihän tästä kirjoituksesta taas tuli. Tämä on kyllä sydämenasia itselleni. Tai ainakin siitä on kovaa vauhtia tulossa sellainen. Multa on niin ihana ja tärkeä asia.

Sinänsä huvittavaa, että niinkin luonnollinen asia kuin kompostointi, on unohtunut meiltä kaupunkielämään ja kaikenlaisiin palveluihin tottuneilta niin hyvin, että yhtäkkiä normaali luonnon kiertokulku tuntuu aivan taianomaiselta. Uuuuuu! Sieltähän syntyy oikeaa multaa.

Vaikka mullaksihan me ihmisetkin joskus päädymme. Läheiset voivat sitten ripotella hautaan Kekkilän kompostivirkistettä sekaan. Muah.

-Henriikka

26.4.2016

Mieskin saa kitkeä

–

DIY, kukat, yhteistyöTags: basilika, kekkilä, luonnonmukainen yrttimulta, minttu, multa, persilja, puutarha, timjami, yrttejä ikkunalaudalle, yrttien istutus, yrttien kasvatus

Yhteistyössä Kekkilä

Janne tässä moi!

Kirjoitan tämän päivän blogipostauksen, koska sain viimein toteutettua yhden pitkäaikaisista all talk, no action -tavoitteistani. Pidän ruoanlaitosta, minkä vuoksi olen pidemmän aikaa suunnitellut helppojen ruokakasvien kasvattamista omalla ikkunalaudallamme. Laiskuudestani johtuen se on kuitenkin aina jäänyt. Yllättäen Kekkilä heitti muutama viikko sitten aiheeseen liittyvää haastetta huvittavasti vaimoni ohi suoraan minulle, joten pakkohan siihen oli tarttua.

Työnsin siis kädet multaan.

Tiesin heti, että mitään kovin kunnianhimoista en halua alkaa kasvattaa. Parvekeettoman 43-neliöisen kerrostalokotimme puutarhapuitteet eivät ole mielettömät, mutta eivät toki olemattomatkaan. Tavoitteena oli istuttaa jotain sellaista, joka voisi olla lähes jokapäiväisessä käytössä, mutta jonka hoitamisen ainakin pitäisi olla suhteellisen helppoa. Tämän vuoksi valitsin kohteekseni yrtit, jotka mielestäni tekevät ruoasta kuin ruoasta aina astetta parempaa.

On hauska fakta, että olen itse saanut isoimmat keittiöviljelyvaikutteet nimenomaan miehiltä.

Isäni on todella kova viherpeukalo, eikä todellakaan rajoita intohimoaan pelkästään ruukkukukkiin. Meillä on vanhempien luona iso piha, jossa isä on käytännössä aina, jos ei ole töissä tai TV:stä ei tule hiihtoa. Puutarhasta löytyy aina viljeltävää, kitkettävää, siistittävää ja korjattavaa. On marjapensaat, omenapuut, kukat, kurkut ja yrtit. On ollut aina kivaa, kun ruokapöydästä on usein löytynyt itsekasvatettua ruokaa.

Toisena inspiraationa on ollut eräs hyvä turkulainen ystäväni, joka on luonteeltaan käsityömies henkeen ja vereen. Luonne näkyy myös keittiössä: omavaraisuutta arvostetaan. Muistan joitain vuosia sitten, kun hän fiiliksissään selitti itujen kasvattamisesta itse, kun minä kitkin vasta villeissä unissani. Inspiroiva kaveri.

Valitsin uhreikseni neljä perusyrttiä: monikäyttöisen timjamin, jokaiseen jälkkäriin sopivan mintun, suomalaisen perusyrtin persiljan ja lempivihannekseni tomaatin parhaan kaverin basilikan. Näistä jokaisen voi istuttaa ja kasvattaa ihan siemenestä asti, mutta koska halusin päästä helpommalla, ostin ne valmiina tuoreyrttinä ja siirsin ruukkuihin.

Yrttien siirtäminen ja kasvattaminen ei ole mitään rakettitiedettä: valmiiksi kasvatettu yrtti siirretään juurineen päivineen ruukkuun ja täytetään tyhjät kohdat mullalla. Viisi olennaista knoppia kannattaa kuitenkin pitää mielessä.

1.   Jos ruukun pohjassa ei ole reikää, pitää pohjalle ehdottomasti heittää lekasoraa tai jonkinlaista kivimurskaa salaojitukseksi. Tätä saa onneksi lähes joka kukkakaupasta.
2.   Mullan pitää olla tarpeeksi hiekkaista, joten esimerkiksi ihan tavallinen kukkamulta ei tähän hommaan käy. Kekkilä teki omassa tapauksessani homman helpoksi nimenomaan yrttien kasvattamiseen tarkoitetulla mullalla.
3.   Yrtit tykkäävät valosta. Itään tai länteen päin katsovat ikkunat ovat valon määrän suhteen näin kesän yli ideaaleja, eteläisillä ikkunoilla saattaa tulla liian kuuma. Toisaalta, jos ikkunat ovat vanhat ja kovin vetoiset, kannattaa pitää huolta, ettei yrtit palellu.
4.   Yrtit juovat aika paljon, joten päivittäinen kastelu on tärkeää. Lannoitettakin voi lisätä välillä – nestemäinen versio on aika simppeli vaihtoehto.
5.   Käytä yrttejä säännöllisesti ruoanlaitossa, niin ne pysyvät terveinä ja jaksavat kasvaa.

Oikeastaan ainoa hyvin vaikeaksi kokemani asia oli ruukkujen valitseminen. Ei kuitenkaan siksi, että yrteille pitäisi valita jokin todella spesiaali ruukku vaan siksi, että valikoimaa on hurjasti ja niiden ulkonäölle pitäisi saada vaimonkin hyväksyntä. Onnistuin mielestäni aika hyvin!

Tuossa ikkunalaudalla nuo yrtit nyt mukavasti viheriöivät – persiljaa ja minttua olen jo ehtinyt käyttääkin. Kaikki apu on kuitenkin tarpeen, joten jos joku siellä ruudun toisella puolella osaa kertoa jotain nokkelia vinkkejä minulle ja kaltaisilleni aloittelijoille, otamme ne äärimmäisen kiitollisina vastaan.

Myös helppoihin lajikkeisiin – niin yrtteihin kuin muihinkin – liittyviä ehdotuksia olisi kiva kuulla. Minkä kasvattaminen olisi hauskaa ja helppoa puuhaa? Korianteri ja ruohosipuli ovat itselläni seuraavina listalla, jahka nyt ensin selviydyn rinnakkaiselosta näiden kanssa vähän pidempään. Vaatii aikaa, huolenpitoa ja säännöllistä googlettelua, niin kuin parisuhde konsanaan.

Tässä puutarhanhoidon huumassa hankin itselleni lisääkin tekemistä. Nämä pienet kaktukset pääsevät seuraavaksi uusiin ruukkuihin. Ehkä ne ovat jonkinlainen itsetunnon vakuutus: käsittääkseni kaktukset ovat aika sitkeitä eliöitä, joten jos nuo yrtit tuosta nuupahtavat, niin ei tarvitse aivan täysin pettyä itseensä.

-Janne