Elämää on, vaikka lunta ei

Onneksi Helsingissä paistoi tänään aurinko, kun saavuimme kotiin. Ikkunoista sisään valunut valo antoi toivoa siitä, että elämää on, vaikka lunta ei.

Kävin raikkaassa suihkussa, vaihdoin jalkoihini puhtaat villasukat, keitin pannun kahvia. Sitten kävin töihin. Kun on viisi päivää valkoisten hankien pauloissa, saattaa jäädä vähän hommia rästiin.

Ylläs-kuvia tuli otettua 2500. Luulin ehtiväni saada ensimmäisen satsin tälle päivälle, vaan huomiselle jäi.

Aurinko on mieletön. Se tekee ihan omaa taidettaan seinille, huonekaluihin ja lattiaan. Tosin samalla se paljastaa myös kuonaiset ikkunat ja pölyn isovanhemmilta perityn lipaston koristeovista. Mutta jos laittaa silmät sirriin, niin pöly katoaa, mutta valo jää.

Reissujen jälkeen koti näyttää aina kauniimmalta ja siistimmältä kuin ennen lähtöä. Nytkin tuli lämmin olo palata, vaikka paikat olivatkin vähän rempallaan. Siellä täällä paperikasseja täynnä tavaraa odottamassa oikeisiin tai olemattomiin paikkoihin siirtämistä, ja piuhat ja jatkojohdot ihan rutussa huoneen nurkissa. Sohvalla odotti myös ei-lainkaan-sisustukseen-sopivat peitto ja tyyny muistona yökyläkaverista, joka piipahti poissaollessamme.

Auringon lisäksi paistetta päivään toi keskipäivällä tullut lähetys. Olen kirjoittanut paljon Mossa-luonnonkosmetiikasta ja tuotteista tulee yllättävän paljon kyselyitä myös jälkikäteen.

Ehkä siis teitäkin kiinnostaa, että Mossan valikoima kasvaa toukokuussa kolmella vartalovoiteella: Karviaista sisältävä ja koostumukseltaan kevyt Moisturising Body Lotion on kosteuttava ja hoitava voide vartalon iholle. Nourishing Body Lotion sisältää tyrniä ja karitevoita ja sopii jopa atooppisen ihon kosteutukseen. Kiinteyttävä Firming Body Cream napakoittaa ihoa ja hidastaa ikääntymisen merkkien ilmaantumista.

Reissussa loppui just Mossan vadelma-tyrnipäivävoide, ja suuntaan siis ostamaan uuden putelin.

  Arkea ehtiikin kulua tässä vain muutama päivä, sillä lähden perjantaina Georgiaan (Tblisi-vinkit kommenttipoksiin!). Siellä yölämpötilat huitelevat nollassa, päivällä asteita saattaa olla parikymmentä. Maaliskuu on harvinaisen (ihanan!) vauhdikas.

Mutta ei lämmöllä niin väliä, kunhan on valoa. Valo voi kiivetä ikkunoista ja pysyä huoneissamme ja sohvallamme niin kauan kuin tahtoo.

-Henriikka

Edistyy, vihdoin edistyy!

_MG_1154 kopio

Hello sunnuntai! Ylpeänä kerron, että kotiprojektimme edistyy.

Lattia on ollut näkyvissä kaiken tavaran alta jo useamman kuukauden, mutta nyt olohuone-keittiöön on saatu raivattua ruokapöydän mentävä paikka. Sieluni lepää vihreän katon alla, kaunis keraaminen kahvikuppi kädessä ja mieli tiukasti kaikessa sopivan tavoittamattomassa.

Ja kurkatkaapa peiliin! Isä kävi auttamassa viime viikolla ja saimme lempitaulumme seinälle. Halpaa työvoimaa, kun isälle riitti hampurilainen palkaksi.

_MG_1149 kopio _MG_1156 kopio

En tiedä voiko kotiin saada mitään hienompaa kuin ystävien tekemät asiat.

Jannen lankomies teki meille keittiönkomeron hyllyt, mikä ei ehkä ole se näkyvin asia, mutta sitäkin tärkeämpi.

Keittiönpöytälankkuja odotamme teillekin tutulta Siperian Juusolta, joka lähettelee asiasta niin outoa ammattislangia, että olemme lakanneet lukemasta. Kuvitelkaa vaan, kun yhdistetään puutyöjutut ja Porin murre!

Kyllä noi lankut pitäis tasohöylästä uittaa läpi, muuten jää vähä irvistelee… Meen höylää lankut huome tai ylihuom. Pekan höyläl en saa syrjii höylättyy, mut Janne painelee käsi, ku tuon käsihöylän kylkiäisin.

_MG_1170 kopio _MG_1188 kopio

Huomenna saatan taas itkeä, kuinka kaikki näyttää kamalalta ja olen epäonnistunut ihmisenä, kun en osaa käyttää edes imuria. Sillä totuushan on, että kaikki olohuoneen turhat tavarat on kannettu paperikasseissa makkariin viiteen neliöön. Huomenna makaan kolminkerroin sohvalla vaikertaen, että universumi on määrännyt minut asumaan tuomionloukussa läpi turhan elämäni ja ainoa elämäntyöni on kirjoittaa pinnallista blogia interwebbiin.

Mutta ei vielä ! Sillä tänään jyrään päivän brunssista jääneiden keltaisen kukkien voimalla läpi löysän sunnuntain. Kaikki näyttää kauniilta ja hyvältä, ideani ovat uskomattomia ja vitsit potenssiin kymmenen normaaleja hauskempia. Aamulla levitettyä huulipunaa on vielä jäljellä sen verran, että pystyn tahraamaan esteettisesti vielä yhden keraamisen mukin.

Energiaa! Aurinkoa!

-Henriikka