Otimme henkivakuutuksen vauvan vuoksi

Kaupallinen yhteistyö: Pohjola Vakuutus

Henkivakuutus oli minulle nuoruudessa pieni mysteeri. Siis vakuutus, josta on hyötyä vasta kun kuolee. Miksi sellainen tulisi ottaa?

No, sittemmin hahmotus elämästä ja vakuutuksista on myös kasvanut tasaisella tahdilla, mutta olennainen game changer tupsahti maailmaan maaliskuussa: vauvan syntyminen perheeseen sai miettimään asioita uudestaan, uudella tavalla. Me päädyimme ottamaan hetken ennen vauvan syntymää henkivakuutuksen pariturvana, jotta vauvan tulevaisuus olisi turvatumpi.

Miten henkivakuutus turvaa vauvaa?

Mietiskelimme talvella vakuutusvaihtoehtoja uuteen kotiin muuttamisen myötä, ja henkivakuutus oli yksi vakuutus, jonka ottamista mietiskelimme yhdessä. Tämä henkivakuutuskampanja sattui hyvään hetkeen. On helppoa kirjoittaa asiasta, joka on ajankohtainen elämässä muutenkin ja johon liittyvissä pohdinnoissa on jo etukäteen tullut ratkaisuun.

Tulimme mietinnöissämme tulokseen, että henkivakuutus toimii hyvänä taloudellisena tukena siinä kohtaa, kun toisella on kaikkein vaikeinta. Jos toinen kuolee, pystyy toinen saaduilla vakuutusrahoilla kuittaamaan kuolleen osuuden yhteisen kotimme asuntolainasta. Näin vauvan elämässä ei tule kaikki asiat muuttumaan yhdellä kertaa, vaan elämää jatkava vanhempi voi jäädä vauvan kanssa asumaan hirsitaloomme. Näin edes yksi pilari elämässä pysyy tuttuna ja turvallisena, kun elämässä kaikki muuttuu rytäkällä.

Ei mikään ihanin ajatus ajatella, mutta olemme ottaneet sen linjan, että näitä asioita kannattaa mieluummin ajatella etukäteen. Surun murtama mieli harvoin on se skarpein mieli hoitamaan käytännön asioita, joten teemme mieluummin jotain jo etukäteen. Hartaana toiveena tietysti on, ettei näitä vakuutusrahoja koskaan tule kummankaan tilille.

Millainen henkivakuutus meillä on?

Meillä on henkivakuutus pariturvana. Pariturva on kahden hengen yhteinen henkivakuutus, jolloin toisen kuollessa toinen saa henkivakuutuskorvauksen. Molempien kuollessa samanaikaisesti, maksetaan korvaus puoliksi kummankin edunsaajalle, eli tässä tapauksessa kokonaan tyttärellemme, kun edunsaajamme on molemmilla sama. Korvaus käytetään usein esimerkiksi lainojen maksamiseen tai perintöverosummiin.

Henkivakuutuksen voi aivan hyvin ottaa myös vain itselleen. Usein edunsaaja on lähiomainen, mutta yhtä lailla se voi olla joku aivan muu.

Meidän henkivakuutuksemme korvaussumma on periaatteessa 100 000 euroa, mutta käytännössä 145 000 euroa, sillä osuuspankin omistaja-asiakkaana tai Pohjola Vakuutuksen etuasiakkaana saa veloituksetta 45 prosentin korotuksen korvauksen määrään.

Henkivakuutuksen hinta muodostuu valitusta korvaussummasta sekä vakuutuksen ottajan iästä. Myös terveydentila voi vaikuttaa hintaan.

Huolettomille turvaa tulevaisuudelle

Jos aivan rehellisiä ollaan, olemme puolison kanssa aika huolettomia eläjiä. Monen mielestä vapaa-ajan harrastuksemmekin voivat näyttäytyä riskialttiina (kuljeskelu erämaissa, vapaalasku, kiipeily…) Emme juuri stressaile tulevaisuudesta, emmekä ole mitään varman päälle eläjiä. Sen vuoksi kai haluammekin, että ainakin vakuutusasiat ovat kunnossa. On helpompaa olla stressaamatta, kun on selusta turvattu. On helpompaa mennä, tehdä, kokea ja elää, kun tietää perusasioiden olevan hoidossa, jos asiat eivät mene niin kuin on suunniteltu.

Meillä suli juuri vahingossa pakastin, kun olimme Lapin reissussa. Sinne menivät satojen eurojen edestä kaikki keräämämme ja ostamamme sadonkorjuu. Saimme vakuutuksesta rahat menetyksestä, mikä tuntui tosi kivalta. Kiitimme onneamme vakuutuksesta.

Pakastimen sulaminen on kuitenkin elämässä hyvin pieni juttu, ja haluamme erityisesti miettiä kuntoon isot linjat. Mitä tapahtuu, jos joudumme onnettomuuteen tai menetämme työkykymme? Mitä tapahtuu, jos kotimme palaa? Ja mikä pahinta: mitä tapahtuu, jos kuolemme?

Alle 1-vuotiaiden lasten vanhemmille ilmainen Newlife-henkivakuutus

Tiedän, että siellä on nykyisiä tai tulevia alle 1-vuotiaiden lasten vanhempia linjoilla. Tiesittekö, että voitte kumpikin ottaa NewLife-vakuutuksen, joka on ensimmäisen vuoden maksuton? Siihen ei tarvita edes terveysselvitystä. Vakuutuksen korvaussumma on 20 000€.

Myös tähän saa osuuspankin omistaja-asiakkaana tai Pohjola Vakuutuksen etuasiakkaana ilmaisen 45 prosentin korotuksen korvauksen määrään: 20 000 euron sijaan siis 29 000 euroa.

Me halusimme kerralla yhden isomman henkivakuutuksen, muutoin olisimme ehdottomasti ottaneet tämän vähintään ekaksi vuodeksi.

Yritämme avoimesti puhua kaikesta, myös niistä vaikeista asioista – kuolemastakin. Nyt on paljon helpompi kysyä toiselta hänen mielipidettään, kuin kuoleman sattuessa kohdalle. Sekin tuntuu rauhoittavalta, että tietää toisen toiveet hänen kuolemansa varalta. Kuolemasta puhuminen ei varmasti lisää toisen menehtymisen riskiä, mutta se helpottaa käytännönasioita ja toisen tahdon ymmärtämistä.

Me kuolemme joka tapauksessa kaikki. Toivottavasti meistä kumpikaan ei vuosikymmeniin, mutta ei se mahdotonta ole. Jos niin kävisi, olisi helpottavaa, jos raha voisi olla viimeinen ajateltava asia kaiken keskellä.

Turvallista tulevaisuutta meille ja teille kaikille.
Ja lempeää sunnuntai-iltaa tietysti.

-Henriikka

Vakuutuksen myöntää OP-Henkivakuutus Oy, jonka asiamiehenä Pohjola Vakuutus toimii

Asuntosäästäminen ja muita hyviä päätöksiä elämässä

Kaupallinen yhteistyö: OP

Olen elämässäni sellaisessa pisteessä kotien ja asuntojen kanssa, jossa en suoraan sanoen olisi ikinä kuvitellut olevani. Vuokrasin juuri vuoden alusta Helsingin ensiasuntoni ja muutin omakotitaloon Porvooseen, joka on jo toinen omistamani koti. Omakotitalosta puolikas on toki kumppanin, mutta joka tapauksessa voin puhua niistä omistusasuntoina. Tähän pääseminen on vaatinut hyvää onnea, isoja unelmia ja reilusti työntekoa, mutta ennen kaikkea pitkäjänteistä asuntosäästämistä.

On ollut hätkähdyttävää ja hienoa tajuta, että unelmoiminen ja systemaattinen toimiminen ovat kantaneet tähän. Asuntosäästäminen ja ASP-tilin avaaminen aikoinaan ovat olleet ehdottomasti parhaat taloudelliset sijoitustoimeni tähän ikääni mennessä.

ASP-tili ja asuntosäästämisen aloittaminen

En tarkalleen muista, milloin avasin ASP-tilin ja miten ihmeessä sen keksin tehdä, mutta luulen olleeni vielä alaikäinen. Tunnen kuitenkin monia, jotka aloittavat ASP-säästäjinä paljon myöhemminkin, eikä siihen ole mitään estettä.

Aloitin ASP-säästäjänä, sillä ajattelin oman kodin oston olevan järkevä sijoitus tulevaisuudessa ja yksinkertaisesti siksi, että ASP-säästäminen vaikutti yksinkertaisimmalta ”fiksulta” sijoitusvalinnalta.

ASP-tili on 15–39-vuotiaille tarkoitettu Suomen valtion tukema järjestelmä ensiasunnon hankintaan. Tilin voi avata, jos on 15–39-vuotias, etkä ole aiemmin omistanut mistään asunnosta 50 % tai enempää. Käytännössä valtio siis haluaa olla vauhdittamassa ja tukemassa ensiasunnnonostajia mukaan asuntomarkkinoille.

Tilille tulee säästää vähintään 10% asunnon hankintahinnasta, jonka jälkeen pankki voi myöntää loput ASP-lainana. Asunto ja valtiontakaus riittävät usein ASP-lainan vakuudeksi. Korkotuetun ASP-lainan enimmäismäärä Helsingissä on 180 000 euroa, Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla 145 000 euroa, ja muualla Suomessa 115 000 euroa. Säästöaika on minimissään 2 vuotta, eli tiliä ei voi avata ja siirtää koko säästösummaa tilille samantien.

Säästäminen on joustavaa, ja summat voivat vaihdella eri aikoina reilustikin. Muistan opiskeluaikoinani, että töitä tehdessäni laitoin paljon reilummin rahaa säästöön kuin vaikkapa kuukausina, jolloin pelkästään opiskelin.

(Yritän kirjoittaa asiaa mahdollisimman simppelistä ja ymmärrettävästi auki, sillä tämä ei oikeastaan ole mitenkään järisyttävän vaikea asia, vaikka aluksi saattaisi siltä vaikuttaakin. Lisätietoa ASP-tilistä ja kaikesta siihen liittyvästä voit lukea lisää täällä.)

Ensiasunnon osto

Ensiasuntoon liittyvät haaveet muuttivat koko ajan muotoaan ASP-säästämisen aikana. Ensin muutin Kouvolasta Helsinkiin, sitten muutin Jyväskylään, jonka jälkeen palasin pysyvämmin Helsinkiin.

Kuvittelin pitkään, että ensiasunto olisi jossain Helsingin laitamilla, Espoossa tai Vantaalla sijaitseva kerrostaloasunto, ihan maksimissaan 200 000 euroa. Asiat kuitenkin lopulta konkretisoituivat uuteen suuntaan, kun sain työn viestintäkonsulttina Helsingin keskustasta. Kuljin vuoden päivät toimistolle julkisen liikenteen avulla, kunnes tajusin, että tahtoisin mieluummin käyttää nuo vuorokauden raitiovaunussa tai bussissa istutut tunnit jollain muulla tapaa.

Näin ollen päädyimme lopulta silloisen puolisoni kanssa ostamaan ensiasuntomme Helsingin keskustasta. Muistan edelleen, kun sain viestin siitä, että tarjouksemme oli hyväksytty. Oli marraskuu, ja makasin teltassa Nuuksion kansallispuistossa. Ajattelin, että teltta oli virallinen ensimmäinen omistamani koti, ja tämä olisi sitten toinen.

Ostimme upean, vanhaa 1890-luvulla rakennettua taloa kunnioittaen remontoidun kaksion (43,5 neliöä) reilulla 300 000 eurolla vuonna 2015. (Nämä kuvat ovat kaikki sieltä.)

Käsiraha (asunnon hinnasta 10%) oli ASP-tilillä valmiiksi, ja olimme ennakkoon selvittäneet pankin kanssa, millaisia lainamahdollisuuksia meillä olisi, mutta vasta itse ostohetkellä katsoimme pankin kanssa vielä kaiken kokoon konkreettisesti sitä tiettyä kohdetta varten. Minulla oli silloin vakituinen työsuhde, mutta muuten kuroimme kyllä melkoisella palapelillä kasaan riittävästi tulovirtaa kaksion ostoa varten. Luulen, että suuressa osassa neuvotteluissa oli myös se, että olimme onnistuneet säästämään niin pitkään ja systemaattisesti.

Siirsimme ASP-tilimme OP:lle (ASP-lainaa voi hakea mistä pankista tahansa riippumatta siitä, mihin pankkiin ASP-tilin on avannut), minkä jälkeen olenkin ollut tyytyväisesti osuuspankin asiakas. Asuntolainat koostuivat lopulta ASP-lainasta sekä kahdesta muusta lainasta, sillä yksin ASP:illa ei pystynyt kattamaan asunnon hintaa. Kaikkialta emme olisi silloin saaneet edes lisälainaa, mutta onneksemme ymmärsimme neuvotella asiasta.

Kyselin silloin pankkivirkailijalta aivan loputtomasti kaikesta pankkiasioihin liittyen. Kaikki oli uutta ja jännittävää, enkä todellakaan ollut mikään ekspertti asuntoasioissa (enkä ole vieläkään). Saimme kärsivällisesti vastauksia loppumattomiin kysymyksiimme, mikä oli tietysti siistiä. Asiat alkoivat vaikuttaa sitä ymmärrettävämmiltä, mitä enemmän kyseli, kyseli ja kyseli.

Ostin asunnon kokonaan itselleni pari vuotta sitten eron myötä. Samalla kolmen lainan köntti yhdistettiin yhdeksi nimiini. Useamman välittäjän käydessä arvioimassa asunnon silloista arvoa, oli silmiä avaavaa tajuta, että asunnonosto oli totta tosiaan ollut sijoitus. Pieni kaksio oli nostanut arvoaan yli 10 000 euroa vuodessa. Ihan hullua! Luulen, että tällä hetkellä asunnon arvo on jo lähempänä 400 000 euroa.

Olen tietysti tietoinen, että asuntokuplan puhkeaminen on mahdollista, mutta olen siltikin sitä mieltä, että sijoitus oli erinomainen. Sen sijaan, että olisin maksanut vuokraa koko ajan jollekin toiselle, olen nyt lyhentänyt omaa lainaani kerryttäen omaisuuttani. Helsingin keskustan ja muiden aktiivisten kaupunkikeskittymien asuntokaupat ovat suht turvallisia sijoituskohteita, sillä arvot pitävät hyvin pintansa ja tarpeen tullessa asunnon saa myytyä eteenpäin melko helposti.

En itse lähivuosien kokemuksen kautta osaa enää ajatella asunnon omistamista samalla tavalla riskialttiina ja pelottavana. Pelottavammalta tuntuisi tajuta jossain elämänvaiheessa, että vuokraa maksaessaan ei ole tullut kerrytettyä omaisuutta tulevaisuuteen.

Näissäkin toki ratkaisee aina omat arvot, valinnat ja tyylit: joku sijoittaa lomamatkoihin, toinen asuntoon ja kolmas vaikkapa rahastoihin. Itse olen ollut valintaani tyytyväinen. Lainan saaminen vaatii tietysti myös aina tietyn tulotason ym., mutta ASP-säästäminen on hyvä startti kaikelle.

Nykyisen omakotitalon osto

Viime keväästä lähtien etsimme silloisen poikaystäväni, nykyisen avopuolisoni kanssa omakotitaloa. Syksyyn mennessä intomme vain kiihtyi, sillä haaveenamme oli ennättää asettua taloksi ennen kuin vauva keväällä syntyisi.

Lokakuussa vihdoin tärppäsi, lukuisten talonäyttöjen jälkeen, ja unelmat olivat taas uudessa paketissa, hirsitalon muodossa. Paketti maksoi jälleen reilut 300 000 euroa, jonka maksoimme puoliksi. Jälleen 10% asunnon hinnasta oli oltava valmiina ostohetkellä, eli kummallakin 5%. Uudesta Porvoon saaristokodista kirjoitin enemmän joulukuussa. Sinne pääsimme muuttamaan nyt joulukuussa.

Selvitin laina-asioiden hoidon yhteydessä, olisiko minulla mahdollisuutta pitää Helsingin kaksioni sijoitusmielessä ja laittaa se vuokralle. Ilokseni sain hoidettua kaiken niin, että asunnon pitäminen oli mahdollista, ja uuden vuoden alla sainkin entiseen kotiini mukavat vuokralaiset.

Omakotitalon osto maaseudulta ei ole yhtä lailla riskitön ratkaisu kuin ostaa vakavaraisen ja turvallisen taloyhtiön omistama, hyväkuntoinen kerrostaloasunto kasvukeskuksesta, mutta tällä kertaa etsimmekin kotia nimenomaan meille, mahdollisesti pitkäaikaiseksikin kodiksi. Ensisijaisesti pohdimme, millaista kotia itse toivoisimme ja toissijaisesti sitä, olisiko se hyvä sijoituskohde.

Toisaalta tuntui myös huojentavalta ostaa koti monien kohdevaihtoehtojen joukosta juuri Porvoosta. Vaikka kotimme onkin haja-asutusalueella, on se uusi ja erinomaisessa kunnossa oleva hirsitalo lähellä Porvoon kaupunkia, meren rannassa. Uskon, että koti pitää kyllä arvonsa, kun vain pidämme siitä huolta. Nyt haluamme kuitenkin vain tehdä siitä näköisemme, tehdä siitä kotimme.

Asuntolaina ja bonukset osuuspankissa

On helppo kirjoittaa rehellisesti, että olen ollut tosi tyytyväinen osuuspankin asiakas kaikki nämä vuodet ensiasunnon ostosta lähtien. Kaikki on sujunut nopeasti, helposti sekä riittävän maanläheisesti – kolme asiaa, joita pidän arvossaan.

Näiden kahden kodin asuntolainojen lisäksi olen siirtänyt myös vakuutusasiani sekä yritykseni vakuutusasiat Pohjola Vakuutukseen OP-bonukset mielessäni. Koska olen osuuspankin omistaja-asiakas, OP-bonuksia kertyy muun muassa asuntolainasta ja maksetuista vakuutusmaksuista. Bonuksilla kuitataan esimerkiksi pankin palvelumaksuja ja vakuutusmaksuja. Konkreettisimmin se on näkynyt nimenomaan vakuutuksia maksaessani, tai tarkemmin sanottuna siinä, etten ole maksanut vakuutusmaksujani aikoihin. Ne ovat kuittautuneet automaattisesti kertyneillä bonuksilla.

Konkretia, siinä neljäs ominaisuus, josta välitän.

Kaiken päälle on ollut mukava ymmärtää, että minä voin ymmärtää näitä asioita, minä voin oppia näistä. En ole saanut sellaista kasvatusta tai käynyt sellaisia kursseja, johon olisi kuulunut asuntosäästämisen tai -sijoittamisen perusteet, vaikka perheessäni puhuttiinkin paljon yleisesti säästämisestä. Kaikki on kuitenkin lähtenyt liikkeelle siitä, että olen halunnut taata itselleni ja perheelleni turvaa ja vapautta nykyhetkeen, mutta myös tulevaisuuteen.

En ole edelleenkään minkään tason guru näissä asioissa, todellakaan, enkä ole niinkään kiinnostanut sijoittamisesta itseisarvollisesti (haluaisin kyllä olla, mutta en vain ole). Sen sijaan roikun edelleen kiinni samoissa arvoissa, turvallisuuden ja vapauden sopivassa suhteessa, jotka ovat seuranneet sijoituspäätöksiäni.

-Henriikka

Ps. Jäikö joku asia askarruttamaan? Kysy! Onko sinulla samankaltaisia tai ehkä aivan erilaisia ajatuksia koskien ensiasunnon ostoa tai asuntosäästämisestä? Kerro!

Asuntolainan, asp-tilin, asp-lainan ja omistaja-asiakkuuden myöntää osuuspankki.

Kuvat 10, 13, 18: Dorit Salutskij