Retkeilyn alkeita opettelemassa

Yhteistyössä Partioaitta

_mg_0200-kopioVietin koko lauantaipäivän Nuuksiossa opetellen retkeilyn alkeita. Oma retkeilyni perustuu pitkälti sellaiseen hyväksi, mutta toisinaan kettumaiseksi todettuun ”learning by doing” -metodiin. Oppimisprosessit kulkevat monivaiheisen kokeilun ja hyvin usein myös kantapään kautta. Tänä kesänä olen todennut, että makaronin voi keittää kahvipannussakin ja ettei makuupussissa ole suinkaan lämpimintä ilkosillaan.

Omien empiiristen tutkimusmatkojeni rinnalla repussa kulkee tietysti vanhemmilta, ja erityisesti omalta isältä, perityt eräviisaudet lapsuuden aikana koettujen hetkien kautta. Näin aikuisiällä sitä alkaa ymmärtää, miten monia tätä nykyä itsestäänselviä asioita onkin oppinut äidin ja isän opastamana.

_mg_0169-kopio_mg_0285-kopio_mg_0197-kopioTänä syksynä ajattelin kuitenkin olevan korkea aika kuulla, olenko tehnyt retkilläni edes jotain oikein: osallistuin Partioaitan 365 klubin muutaman tunnin kestoiselle ilmaiskurssille, jonka aikana opeteltiin onnistuneen retkeilyn perusasioita ammattilaisen opastamana. Tulee vähän faktojakin tähän minun eräempiriaani.

Noin 30 hengen iloinen joukko kokoontui Haukkalammen parkkipaikalla ja lähti kirjavana kulkueena kiertämään viiden kilometrin Haukan kierrosta. Olimme huristelleet Jannen kanssa bussilla perille noin sadan vaihtooppilaan kanssa. Mahtavaa, että luonto vetää väkeä puoleensa.

_mg_0359-kopio_mg_0314-kopio_mg_0219-kopioLuvattu oli, että noin neljän tunnin kestoisen kierroksen jälkeen osallistujilla olisi valmiudet lähteä metsäretkelle yön yli. Omien aavistelujen mukaan moni oli sen varmasti jo tehnytkin ja haki vain minun ja Jannen lailla vähän lisävarmuutta ja pientä hiomista tekemiselleen. Mutta joukossa oli myös vasta-alkajia, joita retkeily oli alkanut kiinnostaa ja jotka eivät olleet saaneet omiin eräreppuihinsa vanhempien kullanarvoisia neuvoja.

Olimme ikähaarukan nuorimmasta päästä, iäkkäimmät olivat yli kuudenkymmenen. Joukkoon oli löytänyt iloksi myös yksi alaikäinen vanhempansa kanssa. Koko lössi sulautui hyvin Haukkalammen maisemiin.

_mg_0228-kopio_mg_0356-kopio_mg_0232-kopio _mg_0310-kopio

Reitin aikana saimme kuulla erilaisilla rasteilla retkeilyn perusasioista: varustuksesta ja pakkaamisesta, yöpymisestä ja erilaisista majoitteista, tulenteosta sekä keittimistä, ruoasta ja ravinnosta. Sen lisäksi puhe kääntyi tietenkin kysyttyjen kysymysten ja käydyn keskustelun mukaan erilaisiin teeman asioihin.

Retken oppaana toimi ammattiulkoilija Teemu Suominen, jolla kyllä riitti tarinoita. Oli mukava huomata, että joukossa vallitsi sellainen ilmapiiri, että mitä vain uskalsi kysyä. Monille asioille ei tietenkään ole absoluuttisesti oikeaa tai väärää vastausta tai tapaa toimia, mutta kokemuksen kautta syntyy väkisinkin hyväksi havaittuja tapoja tehdä.

_mg_0378-kopio_mg_0290-kopio_mg_0362-kopio_mg_0235-kopio

Kierroksemme päättyi nuotiopaikalle kuuman mehun ja kahvinkeiton ääreen. Kärsinyt pandamuki pääsi taas arvoiseensa käyttöön. Makkarat kärventyivät ritilällä, ja Espoon keskuksen kauppakeskuskahvilasta mukaan napattu evässämpylä maistui.

Kurssilaiset saivat kokeilla vielä teltanpystyttämistä ja tutustua erilaisiin varusteisiin. Itseltänikin puuttuu vielä joitain selkeitä peruspilareita omasta varustevarastosta, mutta pikkuhiljaa kaikki kokoon.

_mg_0178-kopio_mg_0395-kopio_mg_0191-kopioOlisin kyllä toivonut näkeväni vielä enemmän nuoria ja nuoria aikuisia kurssilla. Missä olitte? Kynnys on matala ja meinininki leppoisa.

Partioaitan 365 klubin tarjoaa aivan tosi paljon erilaisia kursseja ja tapahtumia klubilaisilleen. Perheille suunnattu päiväretki (”retkellä lasten kanssa”) järjestetään 1.10. Sipoonkorven kansallispuistossa. Vantaan Kuusijärvellä on 8.10. klubilaisten nuotioretki. Nämä retket ovat klubilaisille ilmaisia ja klubiin liittyminen ei maksa mitään.

Haaveilen itse klubin pidemmistä vaelluksista, kuten viiden päivän ruskavaelluksesta Sarekiin. Ehkä ensi vuonna.

Jos 365 klubi on tuntematon, kannattaa siihen tutustua tarkemminkin. Omasta mielestäni yksi hienoimmista ja uniikeimmista jutuista on hyväntekeväisyysaspekti: 1 % klubilaisten ostoista lahjoitetaan kohteeseen, jonka valitsemiseen klubilaiset pääsevät vaikuttamaan.

_mg_0425-kopio_mg_0387-kopio_mg_0410-kopioOlen tänä syksynä viettänyt ennätysajan metsässä. Sienien keksiminen herätteli primitiivisiä keräilijäihmisen tunteita esiin ja vei suppilovahveroiden luokse. On ollut myös todettava, ettei kahvi maistu missään muualla yhtä hyvältä kuin metsän siimeksessä.

Pian on edessä paras ruska, ja laittaisin syksyn mielelläni pienelle pausella siksi aikaa, kun itse karkaan Honoluluun. Nautitaan syksystä.

-Henriikka

Retkeilyn alkeita opettelemassa

11 kommenttia

  • Q sanoo:

    Oh, nyt ruskan tullessa on kyllä pakko päästä edes yhden yön retkelle, Nuuksiossa en oo käynyt ja nyt se on lähelläkin, kun just muutin Helsinkiin. Mitenköhän täältä löytää metsää josta poimia sieniä ja marjoja, kun ei tunne mitään paikkoja, pitänee lähteä etsimään!

    • Henriikka sanoo:

      Itsellänikin on mennyt ihan testailun kautta. En ole edes tajunnut googletella asiaa, vaikka nykyäänhän sillä selviäisi monesta pulmasta.

      Kävin itse Nuuksiossa ensi kertaa muistaakseni viime syksynä ja sen jälkeen olen palannut useasti.

  • Ihana juttu! Mekin voitaisiin lähteä joku kerta yhteisretkelle. Porukka kasaan ja teltat pystyyn!

  • Miffa sanoo:

    Ei hitsiläinen, mä en kestä! Oon pitkään miettinyt, et voi kunpa olis joku reteilykurssi ja nyt vielä lueskelin tosta klubista vähän aikaa sitten, mutta sillon bongasin vaan ton perheretken. Däämn, tulispa näitä lisää! Haluisin niin retkeillä enemmän, mut jotenkin epäilen omia eräkykyjäni. (Tai no, tulikammosena lähinnä epäilyttää notskin sytytys ja trangiat sun muut…) Kesällä kyllä tehtiin kamun kanssa yks yön yli -telttaretki Repovedellä, mut jotenkin tuntuu, että kaipaisi pientä vahvistusta niille erätaidoille, ennen kun uskaltais pidemmälle reissulle lähteä. Onneks Nuuksio on lähellä ja sinne vois lähteä jollekin ihan extempore-retkellekin :)

    • Partioaitta sanoo:

      Hei Miffa, kiitos kiinnostuksesta! Meillä on Vantaan Kuusijärvellä 8.10. nuotioretki, johon olet tervetullut. Se ei varsinaisesti ole koulutustilaisuus, vaan pikemminkin hauska illanvietto lettujen paiston ja nuotiotarinoiden merkeissä. Paikalla on kuitenkin Partioaitan väkeä ja retkeilyn asiantuntijoita, joilta voi kysellä vinkkejä. Halutessa varmaan myös mahdollista kokeilla nuotion sytytystä, retkikeittimen käyttöä jne. Illan lopuksi mahdollisuus savusaunaan! Toivottavasti näemme Kuusijärvellä!

      • Henriikka sanoo:

        Partioaitta puhelee asiaa! Nimenomaan pieni vahvistus niille omille erätaidoille tekee terää. Jo se, että kuulee tekevänsä jotain oikein, antaa varmuutta vaelluksille. Tulikammostakin voi päästä eroon. En itsekään joitain vuosia sitten ollut vielä sen kanssa kovin sinut. Ihania retkiä!

  • Ihania tunnelmakuvia Nuuksion syksystä. :) Kyllä on hienoa jos vanhempasikin ovat kannustaneet luonnosta nauttimiseen, se kun on sellainen asia jota kaikki eivät opi ikinä jos on jäänyt aikanaan kokematta. Omissa lapsuudenmuistoissa kultaisina siintävät ne viikonloput jolloin piti/sai patikoida isän kanssa läpi lähimetsien. :D

    Nuuksio on käsittääkseni aika ainutlaatuinen paikka, mieheni (joka varmaan pitää vähintään yhtä Partioaitan myymälää ostoillaan pystyssä!) aina touhottaa kuinka sen kaltaista järviylänköä ja metsätyyppejä ei muualta löydä, ja liekö Helsinki maailman ainoita pääkaupunkeja joissa erämaa on vain bussimatkan päässä…! Toivottavasti entistä isompi osa ihmisistä sinne löytää tulevina vuosina, luontoa kun osaa arvostaa ihan eri tavalla kun siellä viettää aikaa. :)

    • Henriikka sanoo:

      On todella hienoa, että on jo saanut oman lapsuudenkodin kautta niin paljon luonto-oppia ja -rakkautta. Oleilu metsässä oli niin luonnollinen osa lapsuutta, että meni kauan ymmärtää, ettei kaikilla ole ollut samalla tavalla.

      Helsinki on kyllä maailman luontoläheisin pääkaupunki. Kunpa sitä osattaisiin arvostaa vielä enemmän.

      Ps. Peukku miehellesi!

  • Maarit sanoo:

    Me oltiin keväällä samanlaisella Partioaitan retkeilyn alkeet kurssilla. Silloin ei oltu vielä yövytty metsässä, ja saatiin paljon hyviä vinkkejä tulevia telttaöitä varten. Oli siis todella kiva kurssi vahvistamaan opittuja juttuja ja paljon tuli uusiakin ajatuksia. Nyt ollaan jo päästy telttailemaan ja lisää on edessä. :) Ihanat kuvat tässä postauksessa, kuten sinulla aina on!

    • Henriikka sanoo:

      Ihan huippu homma! Retkeily on niin parasta, oli sitten kyseessä miniretki lähimetsään tai pidempi telttareissu.

      Kiitos paljon Maarit.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *