Keväällä korona myös Suomen haltuunsa. Työt lähtivät alta, ja asiat muuttuivat vikkelään tahtiin. Kirjoitin silloin tämän pyykinpesu-aiheisen blogikirjoituksen, mutta jätin sen julkaisematta, sillä aika ei vaikuttanut olevan sille otollinen, sillä kaikkialla vauhkottiin käsienpesusta ja että pese mieluummin pyykkisikin vaikka yhdeksän kertaa. Ja oikeasti tässä piti olla yhteiskumppanikin mukana, mutta se vetäytyikin koronan siivittelemänä pois pelistä.
Jutusta tuli kuitenkin minusta niin hyvä ja kattava, että ajattelin jakaa sen nyt teille jälkikäteen keväällä otettujen kuvien kanssa. Ihmisillä tuntuu olevan taas vessapaperimanian jälkeen maalaisjärkeä päässä, ehkä enemmän kuin koko pandemiaa ennen, joten ehkä sanomakin menee perille paremmin:
19.3.2020, Ylitornio
Maailma makaa ylösalaisin. Eräs ystävä lähetti vajaa viikko sitten viestin, kun koko Korona-tilanne alkoi lähteä rajusti käsistä: ”Tuntuu kuin katsoisi huonoa scifi-elokuvaa”. Makasin itse silloin norjalaisessa Airbnb-mökissä, vuorten ympäröimänä ja aivoissa tuntui oudolta – kuin siellä olisi jotain aivan totaalisen outoa ja omituista tapahtumassa, sellaista jota ei voi selittää itselleen oikein mitenkään.
Tällä hetkellä vietän aikaani Ylitorniolla, Lapin maakunnan lounaisosassa. Matkustin tänne, kun Norjasta kannatti lähteä. Absurdia karanteenielämää, auringonpaistetta ja valtava rakkauden hirsitalo suojelemassa.
On vähän sellainen olo, että voiko muusta enää puhuakaan kuin Covid-19:sta? Toiset puhuvat siitä kauhunsekaisin paniikkituntein, toiset kuiskivat salaa asiasta itsensä ja läheistensä löytämisen riemulla: ”Vihdoin on aikaa leipoa pullaa ja olla perheen kanssa.” Minua huolettaa, totta kai, mutta yritän myös pitää mielenterveydestä kiinni keskittymällä arjen rutiineihin ja lepoon.
Yksi arjen rutiineistani on pyykin- ja astianpesu. Kiireisen päivän ahdistuksen hetki, rauhallisen päivän terapiahetki. Mietin ensin, voinko tällaisessa maailmantilanteessa tällaisesta aiheesta, mutta tulin tulokseen, että nytpä ihmiset ainakin pesevät ja pyykkäävät. Ehkä arkeen ja siihen liittyviin yksityiskohtiin saa uudenlaista tarttumapintaa, kun kotona on huomattavasti tavallista enemmän. Ja ehkä jokainen meistä kaipaa ihan tavallista puhetta kaiken tämän keskelle.
Virallista karanteeniani on jatkunut noin viikon verran. Sitä ennen vietin jo viikon tahattomassa karanteenissa siellä Lyngenin mökissä. Pyykkiä luulisi kertyneen, vaan toisin on. Olen eräopaskouluvuoteni jälkeen ottanut pyykinpesuun vähän uudenlaista ajattelumallia, pyrin pitämään määrän minimissä, pyykkäämään sopivasti vähemmän. Ja ihan oikeasti, pyykkimäärät ovat vähentyneet aivan infernaalisesti. Jopa niin paljon, että tunnen siitä vähän ylpeyttä.
”Jos vaatteen ympäristövaikutuksista 30% tulee kuluttajan vaatehuollosta, niin pesukertojen määrä (vai vesipestäänkö ollenkaan), käytetty pesuaine ja vaatteen eliniän pidentäminen on kuluttajan harteilla. Ei vaatteen valmistajan.”
Outi Les Pyy – Pyykki on muutakin kuin lämpötila (ehdottomasti lukemisen arvoinen blogijuttu kestävästä pyykkäyksestä!)
5 vinkkiä pyykinpesun vähentämiseen
1. Käytä aluspaitaa
Käytin ennen aluspaitoina aina hihattomia paitoja tai spagettiolkaimisia alustoppeja. Hikoilen monien muiden tapaan eniten kainaloista. T-paitamallisen aluspaidan käytön aloittaminen on vähentänyt pyykkimäärääni valtavasti, kun päällipaidat kaipaavat näin vesipesua hyvin paljon harvemmin.
2. Käytä villaa ja muita luonnonmateriaaleja
Villa on antibakteerinen materiaali ja puhdistaa pitkälti itse itsensä. Ei se tietenkään putsaa likatahroja tai supertujua hienhajua, mutta pärjäsin esimerkiksi itse tuuletuksen voimin samalla villakerrastolla koko Lyngenin vapaalaskuviikon (ilman, että kerrasto alkoi haista ollenkaan). Myös monet muut luonnonmateriaalit imevät likaa ja hajuja itseensä huomattavasti vähemmän kuin tekokuidut.
3. Tuuleta tai pakasta
Ennen kuin peset, kokeile riittäisikö tuuletus tai pakastus. Savunhaju lähtee ulkovaatteista tuulettamalla, villapaita rakastaa tuuletusta, farkuille saattaa hyvin riittää, että ne sujauttaa yöksi pakastelokeroon.
4. Pyhitä paikka puolikäytetyille vaatteille
Tuntuu, että moni heittää vaatteita pesuun tai likapyykkikoriin vain sen vuoksi, ettei kestä niitä silmissään, tuolinselkämyksellä tai epämääräisinä myttyinä huoneiden nurkassa. Raivaa vaatekaappiin hylly tai rekki puolikäytetyille vaatteille, jotka eivät ole enää puhtaita mutta kestävät vielä hyvin käyttöä ennen pesua.
5. Pese vain kun on tarpeen
Liittyy vahvasti edelliseen kohtaan. Mieti ennen automaattista tekstiilin pesukoneeseen työntämistä, että kaipaako se nyt todella pesua.
6. Paikallispese
Usein täyspesun sijaan riittää, että vaatteen tai tekstiilin paikallispesee: farkkujen likatahran puhdistamiseen ei välttämättä tarvita koko pesuohjelmaa, ja talvitakin hihoihin jäänyt lika ei tarkoita, että koko takki kannattaisi putsata.
7. Huolla
Kun kalvolliset ulkovaatteet muistaa toisinaan kyllästää ja esimerkiksi nahkatakin suojata suojasuihkeella, estää se likaantumista sekä pesun tarvetta ja kestää kaiken lisäksi käytössä huomattavan paljon, jopa vuosikymmeniä pidempään.
8. Pyhitä eri vaatteet eri tarkoituksiin
Minulla on rönttö-vaatteiden pino. Ne vaatteet saavat rauhassa likaantua, enkä todellakaan pese niitä joka kerta (jos koskaan…). Niissä maalailen, haravoin ja sotken. Sen lisäksi minulla on esimerkiksi rasvavaatteet (kyllä!) Ne on pyhitetty sille, kun ihoni huutaa kuivuuttaan ja rasvaan itseni kauttaaltaan ennen kuin pujahdan rasvavaatteisiini. Minulla on myös reilusti kotivaatteita, jotka vaihdan saapuessani työhommista takaisin kodin turvaan. Treeneihin tai juoksulenkille saatan laittaa edellispäivän (tai viikon) urheilukledjut tai edellispäivän alkkarit. Tämä hienosti hiottu vaatejärjestelmä saa aikaan sen, että pyykinpesu vähenee huomattavasti.
9. Pese vain täysiä koneellisia
Perinteiset pesukoneet ja pesuohjelmat käyttävät saman määrän vettä ja energiaa, on kone sitten puoliksi tyhjä tai täysi. Pyykinpesu vähenee, kun koneen tilan käyttää tehokkaasti. (Nykyään on myös supersiistejä energiatehokkaista koneita ja ohjelmia, joille superpeukku!)
Monet näistä vinkeistä kuulostavat itsestäänselvyyksiltä, mutta erityisesti laiskuuspäissään ei asioita tule aina huomioiduksi. Nyt, kun kotoiluaikaa on meillä jokaisella aika runsaasti, pystyy näihin mahdollisesti kiinnittämään vähän enemmän huomiota ja oppia arkeen uusia rutiineita. Toki esimerkiksi lapsiperheissä saattaa aika olla vielä vähän enemmän kortilla koko konkkaronkan ollessa kotosalla, mutta ainakin ilman lapsia elävillä kodissa vietetty aika on määrältään moninkertaista ja ehkä myös sitä myötä laadultaan rauhallisempaa.
Astianpesun vähentämiseen voi yhtä lailla löytää vinkkejä: käytä esimerkiksi samaa lasia tai leipälautasta mahdollisimman pitkään vaihtamatta ja hyödynnä munakkaan paistosta jäänyt rasva lounaskastikkeen teossa pesemättä välissä. Säästeliäin käyttää kuksaa, eikä näin tiskaa juoma-astiaansa lainkaan, ja superihminen odottaa sadetta tiskipäiväksi kuin Muumimamma konsanaan.
Luovuutta kaivataan ja eritoten sitä, että ottaa hetken ja ajattelee. Viitsii. Vaivautuu. Joo, tiedän kokemuksesta, että se on välillä tylsää, mutta usein myös kiinnostavaa ja palkitsevaakin.
Tiesitkö muuten, ettei pyykki tai astiat tule sen puhtaammiksi, mitä enemmän pesuaineita käyttää? Suomalaiset käyttävät tutkimusten mukaan liikaa pesu- ja astianpesuainetta, joten tässäkin on ehdottomasti oppimisen paikka. Liika pesuaine voi kaiken lisäksi rasittaa esimerkiksi tekstiilinkuitua, mikä on osaltaan nimenomaan vähentämässä vaatteen elinikää.
Sen lisäksi, että määrällinen kulutus on saatava tippumaan, on silläkin maailman kannalta suuri merkitys, millaista pyykinpesu- ja astianpesuainetta käyttää. Kannattaa ehdottomasti valita tuotteet, jotka ovat osaltaan vaikuttamassa ympäristöön myönteisesti. Apuna ovat erilaiset sertifikaatit, mm. Joutsenmerkki, Allergia- ja astmaliiton merkki ja Ecocert.
Ecocert kertoo, että pesuaine on Ecocert Greenlifen sertifioima Ecocert-standardien mukainen luonnollinen pesuaine. Sen lisäksi on huomionarvoista, että usein on haastavaa saada sen lisäksi sekä Joutsenmerkki että Allergia- ja astmaliiton merkki, koska molemmilla on omat kulmansa sertifioida tuote: Allergia- ja astmaliitto tarkastelee tuotetta ihon kautta, kun taas Joutsenmerkki huomioi erityisesti ympäristön ja tuotteen vaikutuksen siihen.
Itselläni, kuten myös todella suurella osalla suomalaisista, on myös hajusteyliherkkyyttä. Kannustan myös ilman yliherkkyyksiä eläviä miettimään tuoksukulutustaan ympärillä elävien ihmisten vuoksi. Pesuaineissa tuoksu ei muutenkaan auta puhdistuksessa tai tee konkreettista puhdistamisefektiä, vaan tuotteen muut raaka-aineet huolehtivat tästä. Tuoksuille herkät ihmiset taas kiittävät suuresti, kun ilmassa ei koko ajan leijaile mahdollinen migreenin uhka tai huimausta aiheuttava odööri. Kiitos, jos pystyt vaihtamaan tuoksuttomaan.
Pienet arjen ekoteot aiheuttavat kerrannaisvaikutusten kautta suurempia tekoja. Kaikkea ei tarvitse osata heti, mutta mielestäni on ihan jokaisen vastuulla yrittää tehdä koko ajan vähän paremmin.
Aivan niin kuin koronankin kanssa. Kukaan, ei kukaan voi sanoa, etteikö tämä vaikuttaisi heidän elämäänsä, etteikö heidän tarvitsi toimia suositusten ja määräysten mukaan. Ei nuoret, ei aikuiset, eivät ne riskiryhmäläisetkään, joita tässä eritoten suojellaan. Aivan jokaisen pitää tehdä nyt parhaansa ja miettiä omalla kohdallaan, kuinka käyrä saadaan tasoittumaan, ja Suomen ja koko maailmantila vähän kirkkaammaksi.
Kun kestetään hetki epämukavuutta, voidaan todeta, että tästäkin selvittiin. Tästäkin opittiin. Tämänkin vuoksi kasvettiin.
Ja opittiinpa ehkä kaiken ohella pyykkäämään ihan hitsin hyvin ja kestävästi!
-Henriikka
Kuvat: Dorit Salutskij
