Marraskuu on pian historiaa. Torstaina on joulukuun ensimmäinen! Siitä on enää noin 20 päivää vuoden sysimustimpaan päivään, jonka jälkeen voinkin ruveta allekirjoittamaan sähköpostiviestini: ”Onnellista kesänodotusta! Terveisin, Henriikka.”
Olen ollut pahuksen onnellinen koko syksyn, mutta sellaista henkeäsalpauttavaa syksyä koin ehkä edellisvuotta vähemmän. Liekö johtunut siitä, että viime syksynä kuljin niin paljon raitiovaunulla ja käytin matkani aina suu valtavana monttuna maisemia ihaillen.
Nyt lyhyenlännän työmatkani aikana ehdin ajatella maksimissaan kolme asiaa, joista niistäkin yksi on lähes aina varattu: pitäisikö ostaa matkalta vielä yksi ihana kahvikupillinen?
Minulla oli syys-marraskuulle tehtävälista, joka koottiin teidän ehdotustenne pohjalta. Rastitin listaan, mitä sain tehdyksi:
Syksyn 2016 To Do -lista
x Fiilistele pimeää syysiltaa kynttilöiden ja jouluvalojen hohtaessa
□ Harrasta käsitöitä: neulo, virkkaa, ompele…
(x) Askartele kortti ystävälle
x Lue hyvä kirja
□ Lueluelue (eli mielellään lähes koko päivä)
x Sauno
x Käy metsäretkellä keräämässä puolukoita
x Käy metsäretkellä keräämässä sieniä
x Käy metsäretkellä keräilemättä
□ Järjestä lautapeli-ilta
x Järjestä sadonkorjuujuhla
□ Järjestä pyjamabileet
x Suppaile, kun vielä tarkenet
x Lenkkeile kävellen
x Lenkkeile juosten
x Nauti kuura-aamusta
□ Nuku päikkärit
x Sytytä pari kynttilää, keitä herkkuteetä tai -kahvia, käperry sohvannurkkaan
x Opiskele: mitä vain!
x Musisoi
x Sisusta
□ Pidä TV-sarja-maraton
(x) Kirjoita kirje
□ Tee kirpputorikierros
□ Väritä värityskirjaa
x Leivo
x Kokeile uutta ruokareseptiä
x Osta uusi pipo
□ Pelaa korttia kavereiden kanssa
□ Käy uimahallissa
□ Perusta lukupiiri
Pakko sanoa, että mielestäni onnistuin melko näpäkästi! Muutamia munauksia toki on, esimerkiksi kirpputorikierros, lautapeli-ilta, pyjamabileet ja kortinpeluu olisivat todellakin tehneet syksylle poikaa. Mutta ne kaikki ovat olleet mielessä ja järjestetään helmikuun loppuun mennessä.
Mitä suluissa olevat rastit sitten tarkoittavat? Ne tarkoittavat tehokkuusajattelua: minulla on vielä muutama päivä makoisaa marraskuuta jäljellä. Ehdin helposti vielä pari askaretta.
Vertailla ei kannata, eikä eri vuosia voi yksiselitteisesti arvottaa. Onnellisempi en ole koskaan ollut, enkä varmempi siitä, että olen löytänyt elämääni asioita, joiden ympäröimänä haluankin olla.
Sitä paitsi on uskomatonta, että viimeisen vuoden aikana olen ymmärtänyt millainen olen. Olen keksinyt, kuinka tiivistää sen yhteen sanaan. Olen utelias.
Ollakseni varma mielipiteestäni, varmistin asian vielä äsken viestillä siskoltani, äidiltäni ja mieheltäni:
Roosaliina: ”Hmm ei nyt ehkä ekana tulisi mieleen. Oot nokkela! Toimelias.”
Äiti: ”No et kyllä minusta oo. Sä oot kiinnostunut ihmisistä ja ystävistä, mut en kyllä sanoisi sitä uteliaisuudeksi.”
Janne: ”Öööö. No en osaa sanoa. Et varmaan kovin, ellet oo saamassa lahjoja. Mihin tää liittyy?”
Hahahah. Pieleen meni sekin analyysi.
Täytyykin aloittaa uusi ajatustyöprosessi.
-Henriikka
