17.3.2015

Kodin kauniit ja käytännölliset

–

Alkuvuoden olen keskittynyt kaikkeen turhaan (hassua, että edelleen ajattelee juuri aloittaneensa tämän vuoden, vaikka mennään jo yli maaliskuun puolivälin). Helmikuussa jaoin kuvia omista turhista, kauniista tavaroistani, maaliskuun puolella laitoin lukijoiden kuvia jakoon. On minulla kuitenkin myös kauniita mutta silti tuikitärkeitä tavaroita. Niissä piileekin arjen eliksiiri: kun korvaat ruman tiskirätin pari pykälää kauniimmalla, saattaa koko elämä keinahtaa paremman puolelle.

Siitäkin huolimatta, että äskeinen lause on juuri sellainen, joka nostetaan sitaattina kuvaamaan naistenlehtien ja blogien kevytkenkäisyyttä, aion ottaa riskin ja pureutua tähän asiaan. Jos olet visuaalinen ihminen, sillä on väliä, millaisella mopilla lattiasi kuuraat. Tai millaisella pannunalusella tulikuuma kattilasi lepää. Jos et koe asioiden ulkonäköä niin merkitykselliseksi, saatat ehkä etsiä helppoutta ja laatua.

Niin makaat kuin petaat. Jos petaamisesta voi tehdä kauniimpaa, miellyttävämpää, helpompaa, niin tehkäämme!

Minikokoinen rikkaharja

Ystävältä muutama vuosi sitten lahjaksi saatu metalliharja on ahkerassa käytössä. Irtoroskat lähtee keittiön pöydiltä somasti harjaten. Harjasettiä on saatavissa vaikka missä väreissä, mutta itse olen mieltynyt juuri tähän valkoiseen.

Keep Cup

Keep Cuppeja löytyy minulta vaikka miten monessa värissä (ja lisäksi niitä ihan oikeasti käytänkin), mutta kaunein näistä on korkkirenkaalla varustettu lasinen malli.

Astetta ilahduttavammat pannunaluset

– Mini Empiren puinen kuuskulmio
– Vanha koristeellinen kaakeli kirpputorilta
– Virkattu Lakupekka-alunen

Tiikerikuvioinen sammutuspeitto

Standardien mukaisen sammutuspeitteen voi säilyttää myös kauniissa pussissa. Ivana Helsingin peitteet ovat suosikkejani. Tällaista pussia pitää mielellään seinällä roikkumassa. Kannatan.

Ostoslistassa on myös Hayn pölyhuiska, sillä entinen pölyrätti vetelee viimeisiään ja on lisäksi niin ruma, että se kelpaa vain vessankaapin perimmäiseen nurkkaan. Mikä on teidän kaunein ja samalla käytännöllisin kodin käyttötavara?

– Henriikka

16.3.2015

Värittömät kulmakarvat, kyllä vai ei?

–

kosmetiikka

Luonnonvaalea, luonnonhaalea. Minulla on kasvonpiirteiden sijasta tabula rasa, tyhjä taulu (Tabula rasa (latinaa), suom. tyhjä taulu on käsitys, jonka mukaan ihminen syntyy ”pää täysin tyhjänä”, ja ihmisen identiteetti rakentuu täysin syntymän jälkeisten kokemuksien pohjalta. -Wikipedia). Tiedän, ettei sillä ehkä vaaleita piirteitä tarkoiteta, vaan aivan muuta, mutta joskus tuntuu kuin se olisi kirjoitettu ulkomuodostani.

Luonnolliset kulmakarvani näkyvät parhaiten kesällä, kun päivittyneen naaman seasta pilkottaa muutama valkoinen hajakarva. Käytän kuitenkin ympäri vuoden kulmakynää ja koen, etten näytä itseltäni ilman kulmia. Kasvot eivät tunnu olevan tasapainossa ilman viivoja silmien päällä. Väritän suht haaleasti, aika kylmällä sävyllä, pyrkien säilyttämään luonnollisuuden. Toisinaan kestovärjään kotikonstein. Muutama vuotta sitten elin hetken vähän liian vahvan pakkelikerroksen alla hiustenvärjäyksestä johtuneen tottumattomuuden vuoksi (jälkeen päin vähän nolottaa) ja nykyisin olen hyvin tarkka siitä, etten ylittäisi luonnollisuuden rajoja.

Värittömissä kulmissa minua ei kuitenkaan nää. Mitä itse olette mieltä? Miltä kuvat näyttävät? Huomatteeko edes eroa? Mielestäni näytän vähän harmaalta ja haalealta, joskin siihen vaikuttaa myös talven tuoma ihonsävy. Värittömät kulmakarvat, kyllä vai ei?

Pari vuotta sitten catwalkeilla nähtiin paljon vaaleiksi värjättyjä kulmakarvoja. Näissä tapauksissa kulmat olivat kuitenkin usein tuuheat ja runsaat, minun tapauksessani ei tällaisesta ilmiöstä puhuta. Mitä luultavimmin jatkan siis totuttuun tapaan, hillityillä mutta värjätyillä kulmilla.

Uusi viikko laitettu käytiin. Hyvä tästäkin tulee.

– Henriikka

15.3.2015

Aivojen irtiotto

–

muoti, oma tyyli

Sunnuntai, sunnuntai. Talvikauden viimeinen laskupäivä Messilässä, toimivilla tykkilumilla, kelpo seurassa. Nyt istun koneen ääreessä ystäväni liian iso trikoinen poolopaita päällä ja kuuntelen Spotifystä fiilismusiikkia. Mainoksetkaan eivät lannista, paitsi vähän. Etenkin Canesten Kombi. Sam Smith soi ja antaa elämänohjeita. Aina toisinaan pitää nostaa kädet näppiksiltä ja nostaa ne ylös ilmaan heilumaan. Etenkin C-osa kaipaa käsiäni. Keittiönpöydällä raakasuklaavermeet odottavat tekijäänsä, vaan saas nähdä jaksanko.

Aurinko on paistanut niin, ja puiset plehat ovat olleet aktiivikäytössä koko viikonlopun. Myös aivoni ovat saaneet auringonpistoksen, sillä yleensä en ikinä näe unia ja nyt olen sekä viime että toissayönä. Lauantain vastaisena yönä järjestimme Jannen kanssa suuren juhannusjuhlan. Kutsuimme koolle kaikki ystävämme sekä vanhempani ja heidän ystävänsä. Kun juhlat alkoivat, laitoimme rati-riti-rallan soimaan ja pistimme piirileikiksi. Kaikki ystävämme lähtivät lätkimään, koska juhlamme olivat heidän makuunsa liian tylsät, ja jäimme keski-ikäisemmän väestön kanssa tanssahtelemaan.

Viime yönä kärsin vakavasta muistihäiriöstä, mutta se oli ensimmäiseen uneen verrattuna kymmenesti ahdistavampi ja sadasti tylsempi. En saanut pyöriä pallokellohameessani kesäyössä. Mutta pian saan, sillä kesä tulee. Tunnen sen. Hrrrrr.

Luonto taitaa kuitenkin kutsua suklaan pariin. Joten adios, kuomat. Lupaattehan nauttia keväästä?

– Henriikka

takki ja hattu/Minimum, laukku/Lumi (saatu), kengät/Bianco, aurinkolasit/Mahonki (saatu), legginsit & mekko/second hand

← edelliset 1 … 437 438 439 440 441 442 443 … 818 seuraavat →