Kirppikset, i’m back. Pitkästä aikaa kiertelin ihan oikeaa kirpputoria, kun vein ystäväni synttärikakulle ja -kirppiskierrokselle Kaivarin Kanuunaan, Kaivopuistoon. Ja onhan todelliset kirput nyt aivan totisen eri asia kuin facebook-kierrätysryhmät. Olen vain viime aikoina niin jumittunut kaupunginosien fb-ryhmien valtaan, ettei takataskussa ole ollut käyttörahaa livekirppiksille.
Mutta kun tuhlaajapoika tuli takaisin reissulta ja heitti onkensa veteen, niiin johan nappasi samantien. Talven lämpöisin takki roikkui Kaivarin Kanuunan rekillä ja minä aikani mallailin ja ostin sen lopulta kolmella kympillä. Eikä ole kaduttanut.
Tykästyin takkiini niin, että myin sen tieltä pari vanhaa pois. Hyvän löydön tunnistaa siitä, että vanhat lumput kalpenevat rinnalla ja sitä tajuaa säästelleensä jotain, mille ei enää löydy todellista käyttöä. Tarkoituksena on, että 60-vuotiaana on rakennettu täydellinen vaatekaappi. Vaikka tuskin silloinkaan. Jos 60-vuotiaana olisi sitten aikaa kierrellä oikeita kirpputoreja.
Reiluhan tuo takki on, mutta luulen kaikkien jätti-huppari-liian-isot-telttavaatteet-vuosien jälkeen löytäneeni ymmärryksen siitä, mikä on liian telttaa ja mikä sellaista tyköistuvaa telttaa. Ja eikös tämä takki ole sopivan väljä? Mahtuu Islanti-villapaita alle.
Islannista tuli mieleeni, että päivän ilonaihe oli, kun tilille olivat kilahtaneet joulukuun Islannin matkan tuliaisten tax free -hyvitykset. Niitä lippusia ja lappusia kannattaa siis joskus ihan oikeasti täyttää! Hurraa.
– Henriikka
takki, kengät/second hand, farkut/Levi’s, kello/DW (saatu), huivi/Weekday
