Hei te kaikki koleet ja komeet. Myös minä olen riemulla (ja pienellä kauhulla) seurannut Vauva.fi-palstan kaikkien aikojen hulvattominta keskustelua, joka on paljon puhuttanut niin bloggaajia kuin blogien lukijoita.
Kyseinen ”Pieni bloggaaja tietovisa”-keskustelu parodioi niin koukuttavasti ja sopivan naljailevasti suomalaisten blogien sisältöjä, että olen selannut keskustelua moneen kertaan nauraen. Joukkoon mahtuu myös urpoja, jotka eivät tunnista hyvän huumorin raameja, mutta yleinen sävy on nerokas. Monista blogista on osattu tunnistaa niiden erikoispiirteet, maneerit ja esimerkiksi kirjoitustyyli niin hyvin, että monet kirjoittajista voisivat sijaistaa bloggaajia tarpeen vaatiessa.
Eilen reissun päällä selasin keskustelua naureskellen, kunnes pieni puna nousi poskille. Myös minä sain kunnian päästä keskusteluun mukaan.
”Hei te kaikki koleet ja komeat!
Viime viikolla purkaessani Valtterista (R.I.P, kuoma) kuudella sentillä löytämäni aidon 60-luvun kettureppuni sisältöä takaisin kaappiin interRailin, extempore Tukholman risteilyn, Tallinnan viikonloppupiipahduksen, Amsterdamin työmatkan, Pudasjärven pikavisiitin ja New Yorkin lomamatkan jälkeen, iski sydämeen haikeus. Tiesin, että marraskuun 2014 matkat olivat nyt tässä. Oli aika panna reissureppu naulaan ja keskittyä kotikulmien lööbaan ja hulabaloobaan.
Kuitenkin niin kovin usein, hennot toiveet toteutuvat kuin oikein kovasti toivoo. Ku oikein kovasti toivoo ja uskoo saattaa joku jossain napata toiveesta kiinni ja lähettää postin mukana kutsun pressimatkalle Pariisiin!
Niinpä, tyypit! Tämä tyttö nappaakin taas fjälliksestä kiinni ja lähteekohti rakkauden kaupunkia! Tiedossa ei toki ole mikään puhdas lööbaloma, edessä on pitkiä asukuvauspäiviä, mutta eiköhän stressi hellitä kun sen ottaa kunnon karhunhalaukseen.
Pitäkää pakka kasassa, kuomaset. Toivokaa, ehkä joku SamuJi jossain nappaa teidänkin toiveesta kiinni ja lähettää villahuivin? Ken ties, ken ties”
Kirjoittaja oli jättänyt loppuun oman viestinsä: Kaikella rakkaudella. Pakko nostaa hattua. Nauroin niin paljon tätä lukiessani. Kaikkea oltiin ajateltu sanavalintoja myöten.
Pakko myös myöntää, että ovathan nämä myös aikamoisia herättelijöitä. Hävetti samalla, ihan varmasti. Onhan tässä lähiaikoina matkusteltu, milloin mistäkin syystä, ja Fjällis on keikkunut kiltisti mukana. Kerran jos toisenkin olen pohtinut, että mitähän ne nyt ajattelevat, kun taas karkaan maailmalle. Toivottavasti eivät inhoa. Kirjoittaja on osannut näpäyttää sopivasti, kuitenkin hyvällä maulla iskemättä vyön alle. Jos kerran kirjoittaa avointa blogia, pitää olla valmis pieneen kettuiluun ja rakentavaan kritiikkiin, vaikka kaikkien sylkykupiksi ei tarvitsekaan suostua.
Rakas parodian kirjoittaja. Jos uskallat paljastaa itsesi, laita minulle mailia. Lähettäisin vuoden nauruista (ja herättelystä) sinulle joululahjan. Minä en ole vielä varma, uskallanko paljastaa, että lähden ensi viikolla työmatkalle Islantiin.
– Henriikka
