Breakfast at Tiffany’s 2010-luvulla

IMG_1050_8

Eilen oli parhaita koolla. Kutsuin rakkaimpia ystäviäni juhlistamaan syntymäpäiviäni kuohuvan ja kakun ääreen (sanoinhan, että otan juhlista aina kaiken ilon irti). Tarkoitus oli ilman minkäänlaisia paineita tulla nauttimaan maailman kivoimpien ihmisten seurasta ja tuoda Breakfast at Tiffany’s 2010-luvulle.

Lähetin etanapostilla kutsut edellisviikolla ja eilen puin mustan lainamekon päälle ja ripustin korvikset korvaan. Kerrankin juhlat, joissa jokainen kutsuttu on itselleen läheinen. Eläköön.

IMG_1060_8

IMG_1053_8 IMG_1058_8 IMG_1074_8IMG_1076_8 IMG_1106_8 IMG_1132_8

Lakattiin kynsiä, höpistiin tyttöjen naisten tyttöjen juttuja ja jaettiin maailmaa. Juotiin kahvia pikkusormet pystyssä somista posliinikupeista ja kerrattiin elämän viisauksia. Ja sitten oli tietysti kakut ja cupcaket, croissantit ja muut leivokset.

Ja tietenkin katsottiin se leffa, sitten illan kruunuksi. Pakahduin taas kerran ja koin myötähäpeää sen vihaisen naapurin roolisuorituksesta.

IMG_1148_8 IMG_1145_8IMG_1141_8 IMG_1121_8 IMG_1066_8IMG_1098_8 IMG_1090_8 IMG_1086_8 IMG_1081_8 IMG_1078_8IMG_1156_8

Pari tuntia puolen yön jälkeen oli jäljellä enää korut.

Kiitos ystävistä. Etenkin sellaisista, joille voi avoimesti tunnustaa, että on juuri ennen juhlia nyyhkinyt epäonnistuneelle kakulle.
-Henriikka
Ps. On ollut vähän hankaluuksia tämän uuden pohjan kanssa näiden kuvasuhteiden ja kuvavälien kanssa. Yritän opetella, antakaa armoa, jos kuvat ovat epämääräisiä. Bugi päivässä pitää virkeänä.

Samujin mekoton mallisto

samuji-mens-620

Ehdin tänään ensi kerran perehtyä Samujin marraskuussa kauppoihin saapuneeseen miesten mallistoon. Vakuuttihan se, tietenkin, niin kuin Samuji aina. Katsoin pohjalle tämän videon kolmannettatuhannetta kertaa ja valuin tästä maailmasta uusiin kerroksiin.

Voisin ottaa käyttööni jokaisen miesten malliston vaatteen. Tätä jäinkin miettimään? Mikä loppujen lopuksi erottaa nämä vaatteet Samujin leikkaukseltaan selkeistä, yksinkertaisista ja androgyyneistä naisten vaatteista? Se, ettei joukossa ole mekkoja? Ehkä se vakuuttaa miesasiakkaat, ja toki suunnittelussa on varmasti huomioitu tämä miesaspekti. Mutta minä kyllä luulen, että rohkeimmat miesasiakkaat ovat löytäneet upeita juttuja naisten mallistoistakin.

Frans_sweater_mustard_FDalek_trousers_beige_F_MKashmere_scarf_black_F_M_ Linen_scarf_brown_F_m_Rover_shirt_red_F_M_

Samu-Jussi Kosken suunnittelema pieni miesten mallisto pitää sisällään klassisia villa- ja kauluspaitoja, housuja, takkeja ja asusteita. Laatu ja merkit ovat priimaa, niin kuin on totuttu.

Onko se vain yksinkertaisesti niin, että naisiin on niin totuttu miesten vaatekaapeilla, ettei ajatus tämänkään malliston vaatteista tunnu yhtään oudolta? Olemmeko epäreiluja, kun valtaamme sekä miesten että naisten osastot, emmekä suo miehille mistään tyylillistä yksinoikeutta? Jos näiden rinnalle olisi tullut vaikka ryhdikäs puku ja rusetteja, niin olisin ehkä voinut jättää pienen palan suosiolla miehille.

Tela_check_F Tela_light_blue_F_M_ Tela_navy_F Tori_Dark_brown_F_m_

Rover_shirt_navy_F_M_

Vene_large_Black_F_m_

Hauska yksityiskohta nettisivuilla oli, että yhtäkään miesmallia ei kuvissa vilahtanut, mutta viimeistä laukkua esitteli mallistokuvissa nainen. Hmm hmmm hmm. Ilmeisesti saan siis kajota näihinkin.

Kauniita, erityisen kauniita, unia.

-Henriikka

Kuvat: Samuji

Sushia riemupäivään.

IMG_7531_8

Tämä on taas niitä päiviä, kun ei ole paljon sanottavaa. Katson tätä ruutua ja sushirullia, ja syvin ymmärrykseni tästä hetkestä on tunne, että kalarullat kelpaisivat kyllä tänäänkin. Olen hiihdellyt syksyn ennätyksellisen hyvissä tuulissa läpeensä, mutta tänään väsyttää. Ja nälättää. Ja kiukuttaa. Poljen jalkaa ja tajuan miltä tuntuu lapsesta, joka ei oikein saa tunteitaan ulos.

(Janne tuli olan taakse nauramaan mun tekstille. Sanoi, että olen kyllä nähnyt parempiakin päiviä)

IMG_7524_8IMG_7532_8IMG_7529_8

Pidän sushista äärimmäisen paljon. Syön sitä siitäkin huolimatta harvoin. Jotain (etenkin näin kalliita) juttuja kannattaa säästellä juhlapäiville. Eilisen synttärijuhlan kunniaksi lounastimme Tampereen Sweet Sushi & Cafe -nimisessä pikkuravintolassa, Koskikeskuksen vieressä. Ruoka oli hyvää ja vihreä tee tyynnytti mieltä. Paikan japanilaiset pitäjät sulattivat vieraanvaraisuudellaan kylmän helsinkiläisen sydämen.

IMG_7536_8

 Selviän tästäkin aivottomasta päivästä sen voimalla, että jossain sijaitsee ravintola, jonka vaaleanpunaiset seinät ja niihin käsinmaalatut sushipalaset luovat lakkaamatta euforiaa.

– Henriikka

Ps. Kiitos kaikista kommenteista koskien blogin ulkoasua ja muutoksia. Pyrimme huoltamaan kaiken ja kaikkea mitä pikimmiten.