Syntymäpäiväminä ja nurinkurinen ikäkriisi.

IMG_7439_8

Heippa, täällä kirjoittaa syntymäpäiväsankari, jonka mielestä syntyminen joitain vuosia sitten on varsin pätevä syy keskipisteeksi heittäytymiselle ja kunnon juhlimiselle. Olen nauttinut päivästä suuresti ja vielä olisi edessä ystäviä ja rauhallinen junamatka takaisin Helsinkiin. Sain valmiin aamupalan pöytään, syntymäpäivälaulun moniäänisenä appiperheen miesväeltä, Tampereen kaupunkikiertelyä, sushia ja vohvelia ja vuoden ensimmäisen joulutortun.

IMG_7471_8 IMG_7369_8IMG_7390_8

Perinteistä ikäkriisiä minulla ei ole, täytänhän vasta 23 vuotta, mutta nurinkurinen ikäkriisi kyllä. Olen lähiaikoina ollut niin paljon tilanteissa, joissa ikä olisi tuonut uskottavuutta, että täyttäisin jo mielelläni 27. Olen kyllästynyt kuulemaan, että parikymppisten pitäisi olla baareissa pyörimässä tai etsimässä elämää Aasiassa pilveä polttaen. Olen kyllästynyt kuulemaan, että alle 25-vuotiaat eivät voi tehdä tärkeitä päätöksiä elämässään tai että he ovat hukassa vielä jokaisen elämän osa-alueen kanssa. Oma kasvimaakin kannattaa perustaa vasta kun ikä alkaa kolmosella ja duuniinkin pääsisit kokemuksesi puolesta, mutta kun olet vasta niin nuori.

Olen tyytyväinen 23-vuotias, kuulostaahan se jo huomattavasti kakskakkosta paremmalta, haha.

IMG_7479_8

Ikä on numeroita, ja 40-vuotias on uusi 30-vuotias. Onko 20-kymppinen sitten uusi 10-vuotias? Toivottavasti ei.
Todellisuudessa kriisini on pieni ja mitätön. Saan kasvattaa ainakin kasvimaatani vielä pari vuotta pidempään ja käyttää suuria glitter-rusetteja monen monta vuotta. Hyvää syntymäpäivää minulle!
-Henriikka

Ensimmäinen päivä Bella-blogeissa.

bella2

Se olisi joulukuun ensimmäinen, ja samalla uuden blogiportaalin ensimmäinen kirjoitus kyseessä. Virtuaaliset muuttopuuhat menivät hyvin, ja koko blogihistoria saatiin siirrettyä ongelmitta uudelle pohjalle. Ainoastaan yksi kommentti putosi matkan varrelle (luultavasti aivan oikeutetusti se anonyymin kommentti, jossa haukuttiin blogin sisältöä naalin ulosteeksi). Ruutuvihko, kahvitahrat ja kaikki muukin tuttu siirtyi myös kaiken muun mukana, mistä iloitsen suuresti.

Ajattelin tähän alkuun tiivistää kaikille uusille lukijoille, mistä tässä blogissa on kysymys.

Olen Henriikka, kulttuurituotannon opiskelija Helsingistä. Alun perin olen kotoisin Kouvolasta, mutta ulkomaan reissujen, muutaman pääkaupunkiseutu-kuukauden ja vuoden Jyväskylä-vuoden jälkeen päädyin takaisin Helsinkiin, joka tuntuu nyt kodilta. Asun mieheni kanssa Arabianrannassa, ja teen opiskelujen ohella töitä kulttuuriprojektien, etenkin kuvataiteen parissa. Vapaa-aikani kuluu tapahtumia ja kirpputoreja kiertäen, sisustaen, leipoen, lenkkeillen ja DIY-projektien kanssa. Minulla on kaksi upeaa perhettä, oma ja miehen mukana tullut. Biologisia isoveljiä on kaksi ja pikkusiskokin löytyy.

Aamukahvilla-blogi on palapeli kiinnostuksen kohteistani ja elämästäni siinä sivussa. Blogi on ollut pystyssä heinäkuusta 2011 ja nyt ensimmäisen kerran siirryn uuteen portaaliin. Suuri osa jutuista käsittelee vaatteita, mutta siinä sivussa puidaan muun muassa sisustusta, suomalaista designia, kirpputorilöytöjä, kierrätystä, taidetta ja kulttuuria, matkustusta, pitkiä kahvihetkiä, isoja irtokarkkipusseja ja sitä, miten arjesta tehdään luksusta. Koen tämän blogin olevan sekoitus lempeyttä ja tunnelmaa, letkeyttä ja sarkastista huumorintajua.

Alkuviikot uudella blogipohjalla ovat varmasti täynnä pientä säätöä ja yllätyksiä. Toivonkin, että kerrotte KAIKESTA mikä ärsyttää, mikä ei toimi, mikä tuntuu oudolta. Yritän fiksata kaiken kuntoon tiimin kanssa. Bloglovinin ja Blogilistan kautta seuraavat siirretään automaattisesti muutaman päivän sisään uuteen osoitteeseen. Sivun hidastempoinen latautuminen saadaan myös korjattua lähiaikoina. Tarvitaan muutamia syviä hengenvetoja, ennen kuin kaikki saadaan toimimaan saumattomasti.

Kiitos kaikille, jotka on linjoilla. Jatkan kirjoittamista yhä suuremmalla innolla ja inspiraatiolla.

-Henriikka

Kuva: Aleksander Lazarevski

TOKYO:n joulumyyjäiset 2013

Nyt on joulu pärähtänyt jotenkin oikealla tunnelmalla käyntiin. Ehdin jo eilen käydä vähän jouluostoksillakin, joskaan en ostanut mitään (jouluostoksilla kiertely vain kuulostaa niin paljon ihanammalta kuin turha keskustassa marhuaminen). Torikorttelit ja Senaatintorin kuusi näyttävät niin kauniilta, että tekisi mieli käpertyä yöksi sen alle ja jäädä odottamaan auringonnousua (ja almuja).

Mutta tänään alkoivat Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun joulumyyjäiset. Viikonlopun olen poissa kaupungista, mutta ehdin juuri sopivasti Taikkiin piipahtamaan ruokatunnilla, kun myyjät avasivat tiskinsä klo 12.00.

Nämä ovat yksinkertaisesti sellaiset karkelot, joita ei kannata sivuuttaa. Laatu-hintasuhde on ihan todella hyvä, ja designia on tarjolla yli Finnish Design Shopin rajojen. Voisin ostaa kaikki joululahjaostokset täältä, mutta tunnissa en ehtinyt, kun piti hypistellä ja ihastella niin kovasti. Ja myyjiä on oikeasti paljon, toisin kuin monissa minimyyjäisissä.

Kaiken sekaan mahtui muun muassa kauniita kalentereita ja kortteja Poniklubilta, viimeisen päälle hiottua graafista suunnittelua Gabe Wong Creativelta ja kangaskasseja Sanna Turuselta. Omaan kangaskassiin päätyi erään soman jääkarhukortin lisäksi seuraavan kuvan taideteos ja betonisia kynttilänjalkoja, joiden tekijää en valitettavasti muista (kuva löytyy alta).

Myyjäiset ovat Arabianrannassa, Mediakeskus Lumeen galleriassa, jonne on suora kulku TaiKin pääovista. Tapahtumassa käy vain käteinen, mutta vieressä on pankkiautomaattikin. Tarjolla on suuri murto-osa maailman kauneudesta ja pullaa ja glögiäkin.

la 30.11. klo 10-18

su 1.12. klo 10-18

Juna kuljettaa minut nyt turvallisesti Tampereelle ja sieltä appivanhempien hellään hoivaan. Saisinko jo nukkua? Väsyttää vietävästi.

Terveisin Henriikka.