Kun minulta viime kesän lopulla kysyttiin, mitä odotan eniten syksyltä, vastasin ”askartelua”. Odotin ihan tosi kovasti sitä, että saan sulkeutua kotiimme, ottaa hankkimani vermeet esille ja alkaa kehittämään jotain uutta. En ole sellainen näpertelijä, perinteinen käsityöihminen, jonka seinät ja hyllyt täyttyisivät kaikesta pienestä sipertelystä ja romanttisista räpellyksistä. Tykkään tehdä asioita, joista oikeasti on arjessa hyötyä, ja jotka ovat usein yksinkertaisia mutta oivaltavia.
Kuinka kävikään, aikaa tällaiselle tunaukselle ei ole löytynyt niin paljon kuin olisin kaivannut. Olen ommellut verhoja ja tehnyt jotain pientä siinä sivussa, mutta kunnon projektit odottavat tekijäänsä.
Eilen kuitenkin sain sopivan iltasähellyksen päälle ja toteutin erään projektin loppuun, juuri deadlinen kynnyksellä: itsetehty kalenteri tuli valmiiksi.
Annoin kuvissa näkyvän kalenterin pikkusiskolleni viime jouluna joululahjaksi. Siitä on nyt kymmenen kuukautta. Puuhastelin kalenterin kanssa vielä joulun aluspäivinä, ja kävi niin nolosti, että kalenteripahvit loppuivat ennen marras-joulukuun valmistumista. Annoin kuitenkin kalenterin käyttöön ja lupasin tehdä nämä kaksi kuukautta jälkikäteen, ennen kuin marraskuu alkaa. Ja tosiaan, tein ne eilen. Oikeinkin ajoissa.
Kalenterin toteutus on seuraavanlainen:
– leikkaa pohjapahvit, luonnollisesti 12 kpl.
– leikkaa ja liimaa kuvat jokaiselle kuukaudelle (käytin pyöreän muodon saamiseksi lasinpohjaa).
– Leimaa/kirjoita/maalaa kuukausien nimet ja päivät (itse käytin leimasimia)
– Lisää halutessasi päällimäiseksi vuosilukupahvi (”Kalenteri 2013”).
– Liitä klipsillä yhteen.
Itse tein kalenterin pohjamutien kautta, sillä leimasin jokaisen yksittäisen kirjaimen ja numeron erikseen. Koska minulla on ainoastaan yksi arkki tuota kirjainfonttia (Tiimarista), jokaista kirjaintakin on vain yksi, ja siksi leimaaminen tapahtui askel askeleelta, kohtalaisen hitaasti. Numerotkin naputtelin pienillä puuleimasimilla (Suomalaisesta kirjakaupasta).
Kuvina käytin Marimekon mainoksia. Jos olisin vielä vähän siistimpi taiteilija, kröhöm, olisi Marimekko ostanut ehkä kalenterin heidän tuotantoonsa. (Tähän väliin voisin heittää vitsin siitä, että kyllä he tämänkin ehtivät vielä plagioida, mutta jätän väliin, koska uskoni Marimekkoon ei ole horjunnut tässä kohumyrskyssä) Kuvina voisi käyttää myös esimerkiksi valokuvia tai kankaanpaloja, eikä muodonkaan tarvitse olla pyöreä. Kiinnitysklipsi oli minulla mangneettinen, jotta kalenterin saa helposti vaikkapa jääkaapin oveen.
Kaksi kuukautta jouluun. Olisko aika alkaa väsäämään tällaista lahjaksi?
Yritän kovasti saada toteutettua muitakin diy-ideoita ennen joulua, kuin myös nostettua esille kauniita ja ekologisia ostettuja joululahjoja. Ja sitten niitä paketointivinkkejä, tietysti.
Tulkoon vuodesta 2014 vieläkin parempi. Sitten aikanaan.
-Henriikka
