Hyväntekeväisyys-huutokaupan julkinen selvitys

Hei kaverit. Olisi aika julkaista hyväntekeväisyys-huutokaupan julkinen selvitys. Huutokauppa tuotti yhteensä 316 euroa, jonka lisäksi sain maailman herttaisimman etanakirjeen: Unkarilaiselta lukijalta käteisenä 10 € lahjoitettavaksi keräykseen. Aivan mahtavaa tyypit. Kiitos jokaiselle ostajalle ja lahjoittajalle.
Ja arvatkaa mitä 326 eurolla esimerkiksi saa: 800 kenialaisen lapsen rokotukset poliota, tuhkarokkoa ja jäykkäkouristusta vastaan (Kerroin tämän ohimennen kylässä olevalle ystävälleni. Vastauksena tuli: ”Hyvä satsi terveit lapsii.” True).
Heinäkuisen huutokaupan idean ja ohjeet voi lukea täältä.
Tässä julkinen lista tuotteista ja voittohuutojen summista.

Villapaita kultaisilla kauluksilla 9 €
R-collection anorakki 30 €
Karhu-toppaliivi 8 €
Punainen nahkatakki 8 €
Valkoiset vagabondit 5 €
Cardinals -snapback 10 €
Nahkainen kynähame 5 €
Maitotonkka 10 €
Ruutupaita 6 €
Pitsisortsit 9 €
Pörröinen neuletakki soljilla 8 €
Montreal Canadiens -paita 13 €
Kulutetut Levikset 8 €
Tummansiniset Levikset 7 €
Hik!-lasit 62 €
Vetoketjukorvikset 6 €
Snoopy-hihaton 4 €
Leopardipaita/-mekko 4 €
Mokkatoppi 9 €
Spice Girls -college 8 €
Warriors-takki 4 €
Flanellipaita 3 €
Musta hame 3 €
Musta juhlahame vekkihameella 8 €
Keltainen neule 3 €
Itseneulotut villasukat 8 €
Pelipaita 5 €
Pinkit Adidaksen kengät 8 €
Pats-verkkatakki 8 €
Retro-verkkatakki 5 €
Nahkaiset nauhakengät 10 €
Vaaleanruskeat nahkasaappaat 8 €
Susi-college 14 €

Lisäksi yksi erillinen lahjoitus 10 €

Yhteensä 326 €

Lahjoitin eilen summan Nenäpäivälle Aamukahvilla-blogin tiimin kautta. Summa ei ole vielä tullut näkyviin, siinä menee muutama päivä. Mutta pian voitte nähdä yhteissumman kilahtaneen tiimin tilille. Nenäpäivän etusivulla näkyy kuitenkin jo tiimien keräämä yhteissumma 540, ja kun siitä vähennetään muiden tiimien yhteissumma, jää jäljelle juuri se siirtämäni 326 euroa. Naurakaa vain, kun olen näin tarkka, mutta täytyyhän teidän nyt tietää, etten ole ketään puijannut.

Varsinaista Nenäpäivää vietetään marraskuussa ja lahjoituksia voi tehdä ihan ilman huutokauppojakin. Nenäpäivän avustusvarat käytetään pitkäjänteiseen kehitysyhteistyöhön lasten oikeuksien, koulutuksen ja terveyden edistämiseksi.

Kiitos jokaiselle osallistujalle hienosta duunista. Ja ne, jotka eivät ole vielä tuotteitaan maksaneet (Cardinals Snapback, Maitotonkka, Kulutetut Levikset, Retro-verkkatakki), pliiis tehkää se pian.

Great Job. Mutta ei tällä vielä maailmaa pelasteta. Back to work.
-HenriikkaPs. Tänään on viimeinen päivä osallistua DIY-kilpaan.

Aamukahvilla 2 vuotta, kuukausi ja 10 päivää!

ONNEA AAMUKAHVILLA! Hooray, hooray! 
Olin varannut blogini 2-vuotisjuhlan kunniaksi tämän ylläolevan kauniin kuvan. Ja kuinka kävikään, unohdin heinäkuun blogisynttärit. Päätin juhlia 2 vuotta ja kuukautta, mutta kuinka kävikään. Unohdin. Ja kai minulla nyt on oikeus juhlistaa alati pitenevää blogitaivalta? Siksi julkaisen onnittelut ja hurraukset nyt, kun vielä muistan. Ja kun kaksi vuotta on kuitenkin vielä lähempänä kuin kolme.
Muistan ensimmäiset jutut ja kuinka parin ensimmäisen viikon jälkeen löysin kävijämäärätilastot. Kävijöitä oli silloin päivässä noin 300. Haukoin henkeä: kuinka ihmeessä minun kirjoittelut saattaa niin monta henkilöä kiinnostaa? Kuvittelin ne ihmiset samaan tilaan, enkä uskaltanut kuvitellakaan kuinka jännittävältä niin iso joukko tuntuisi livenä.
Nyt ovat päivälukemat reilusti kymmenkertaistuneet, mutta edelleen löydän itseni ihmettelemästä. Koko blogitouhu lähti tunteesta. Sellaisesta tunteesta, että pakahdun, ellen saa jakaa ja purkaa inspiraatiopuuskiani muille samanhenkisille. Että räjähdän, jos en pysty tuomaan maailman kauneutta esille millään keinolla. 
Ja täytyy sanoa, että samalla linjalla olen edelleen. Mitkään cocktail- kemut tai ilmaiset kosmetiikkanäytteet eivät ole heiluttaneet perimmäisiä, alkuperäisiä motiiveja. Kävijämäärät tekevät oman osuutensa, mutta sisältö on edelleen visuaalista räjähtelyä ja elämän fiilistelyä. Tällä hetkellä Suomen blogiskene myllää ja kapinoi kuin Rosa Barks, mutta en ole oikeastaan siitä osallinen. Minulla on hyvä olo tässä ja nyt, en ole uupumassa, enkä ole menettänyt lapsenmielistä alkuihastusta bloggaamiseen. Tulevaisuus näyttää, millaiseksi blogi rakentuu. Sen tiedän, ettei hehkutus ja fiilailu katoa. Siinä missä moni vääntää blogistaan kakkua jauhopohjasta lähtien, niin minä keskityn vain kuorrutukseen: täydellisen kypsiin kirsikoihin ja kermavaahtoon.
Kiva, että ootte mukana. I’m glad.
Always be yourself.
Unless you can be a unicorn. 
-Henriikka, se sama vanha maailmasta pakahtuja
Ps. Muistattehan, että lauantaina loppuu DIY-kilpa!

Back to school -ostokset ja laatutorstai.

Hei tässä tulisi nyt melkein sellainen ”päivä kuvina” -juttu. Ei ole vain kuvia siitä, kun torkutan ja herään äkäisenä, eikä siitä kun tönötän töissä. Ainiin, eikä siitä kun meinaan nukahtaa ratikkaan, ja myös nämä iltaiset nörttikuvat jää nyt ottamatta. Mutta olen kuvannut kaiken kivan ja mukavan. Keskittykäämme siis siihen, mikä rakensi laatutorstain.
Siskoni on asunut meillä tämän viikon, sillä hän pääsee omaan uuteen asuntoonsa vasta sunnuntaina. Tänään päätimme hoitaa jokavuotiset back to school -ostokset ja viettää lungin iltapäivän koulun ja duunin jälkeen. Päivän paras hetki on aamu, kun on päässyt kunnolla jalkeilla. Ja se paras hetki kannattaa jakaa ystävien ja hyvän aamupalan ääressä: rahkaa, croissantteja, smoothieta, halloumia, avokadoa, pensasmustikoita ja kunnon kahvia. Mums mums.

 Vaaleanpunaisen kahvikuppini kanssa lähdin töihin. Kahdeksan tuntia meni kevyesti, kun tiesi iltapäivällä odottavan tärkeät typerät kynät ja vihkot.

Ennen Akateemisen kirjakaupan haahuilua kävimme kuitenkin A21:sen cocktail-loungessa. Mirkka Metsola oli suunnitellut Soda Streamille työasut ja niille upeille luomuksille sitten kippistelimme (ja me Roosaliinan kanssa tietysti heitimme tsintsinit myös laatutorstaillemme ja tulevalle syksylle). Ihailin miniatyyri-leivoksia ja baristojen taitoa taikoa cocktaileja nanosekuntissa. On niitä monenlaisia lahjoja jaettu.

Viime vuoden back to school -päivän asukokonaisuudesta tuli ihmettelyjä: ”Oho, lähditkö liikenteeseen saunatakilla!? ;) Ei oikein tue siun kroppaa tuommoinen säkki:(” 

Josko tänä vuonna olisin onnistunut paremmin? Asu oli kaiken kaikkiaan simppeli. Musta maksihame, musta toppi, keltainen over-size puvuntakki, hattu ja käsikoru. Yön aikana läsähtäneiden lettikiharoiden sekaan sopi muutama huoleton letti. Tämä oli niin sitä kategoriaa ”aseteltu niin, että näyttäisi ettei ole aseteltu”.

 Ja saimmehan me lopulta ne ostoksetkin tehtyä:
– 005-mustekyniä (maailman ohuin terä, maailman paras kynä)
– Jeesus-kirjanmerkki
– Black Pool -luonnosvihko
– Moleskine-kalenteri (pyh, en luota teihin kännykkäkalenterit)
– iso kasa postikortteja
Mutta kuinka jaksan taas odottaa vuoden seuraavaa bts-päivää?
-Henriikka
Ps. Jotenkin kirjoitus takkuaa. Joka lause tuntui hitaalta ja kankealta. Huomenna taas uuteen nousuun.