Sama vanha naama.

11
–
muoti, oma tyyli
Olen ollut lähipäivät täysin jumissa vaatteitteni kanssa. Katson vaatekaappia, enkä pysty kokoamaan mitään järkeviä kokonaisuuksia, saati sitten mitään uutta tai ihastuttavaa. Työpäivät tekevät vielä sen, etten pysty olemaan tyylillisesti aivan yhtä villi ja vapaa kuin vapaapäivinä (nyt sain sen kuulostamaan siltä, että vietän vapaapäiväni aina ilkosillaan). Sama vanha naama, sama vanha kroppa ja ne samat omat vaatteet. Herään todellisuuteen kauhistellen, miksi omistan 12 retrovillapaitaa, 8 puvuntakkia ja vajaa 10 kulahtanutta flannellipaitaa? Ja kuinka ihmeessä ne pitäisi yhdistää? Ja sitten en omista kunnollisia vaaleita farkkuja, enkä esimerkiksi kunnollista kynähametta tai mustaa takkia. Ja ne ainaiset omat ilmeet valokuvissa, ne samat maneerit ja toistuvat hiuskriisit. 
Eilinen huulipuna piristi, se täytyy myöntää. Näitä kuvia otettaessa huulipuna oli pysynyt läpi pitkän päivän ilman lisättyjä kerroksia. Sävy oli haalentunut hiukan, mutta pysynyt tiukasti. Myös sinertävät, kylmät sävyt ovat tuoneet jotain uutuudentuntua kaiken vanhan ja tylsän keskelle.
Eiköhän tästä kriisistä taas nousta. Ja pitäähän tästä nyt nauttia, olen harvemmin tällaisten tapausten äärellä. Toiset kokevat vaatekriisejä vuosi vuodelta, päivästä toiseen. Voisi kai ajatella tämän olevan harvinaista herkkua?
Tai ehkä käyn leikkauttamassa hiukseni latvat tai pyyhällän ensi kerran moneen vuoteen kunnolliseen manikyyriin. Vai löytyisköhän se nousukausi kuitenkin jostain vähemmän pinnallisesta?
-Henriikka
paita, takki, korvikset/Second hand, farkut/Levis, huivi Etiopian tuliainen

Inspiraatiota keväälle 2013.

2
–
muoti
Kevätaika on aina liian lyhyt. Huhtikuun alkaessa lumet sulaakin yhtäkkiä muutamassa viikossa, ja toukokuussa alkaa jo lämmittää kunnolla. Maaliskuun lopulle sitä ajattelee, etten vielä keskity kevätretkuihin, kun ”nyt sitä mennään vielä kunnolla talvessa kiinni”. Ja sitten sitä yhtäkkiä riennetään jo kesälaitumilla. Nahkatakki auki -vaihetta on surkean vähän (hitsit, taas mä puhun säästä, ihan ku oltais hississä). 
Tänään vapaapäivän kunniaksi selailin kuitenkin jo tavallista aiemmin inspiraatiokuvia kevään asuihin. Ehkä näin saan sitten niistä muutamasta viikosta paremmin irti. 
Valkoiset, peittävät sukkahousut ja valkoinen ohutolkaiminen mekko. Vielä se valkoinen bleiseri, niin buenobueno, ja ollaan valmiina väistämään Espan lokkien taivasyllätyksiä.
Printtiä, printtiä, printtiä. Tällaiseen railakkaaseen kolmen soppaan en ehkä lähtisi, mutta kaksi totaalisen ristiriidassa olevaa kuosia näyttää usein yhtä lailla hyvältä.
Remmikorkkarit, aijajai. Kultaiset tai mattaoranssit kelpaisivat kenkähyllylleni. 
Kokovalkoinen houkuttaa, kun materiaalit poikkeavat reilusti keskenään. Saanen kuitenkin kysyä, että mitkä ovat nuo maailmankaikkeuden rumimmat sukat?
Tuplana samaa kuosia, toimii erinomaisesti. Trikoinen-yöpuku-fiilistä välttääkseen kannattaa kuitenkin valita esimerkiksi yleviä asusteita tai korolliset kengät.
Minimittainen mekko ja polvisukat. Sanon tälle edelleen kyllä, vaikka muistelenkin kuinka tällainen kombo saa vanhukset järkyttymään. Jotenkin tällainen yhdistelmä koetaan hurjan paljon siveettömämmäksi, kuin sama asu ilman sukkia. 
Metallinen takki, metalliset Jeesus-sandaalit. Täydellistä. Olkoon avaruus ihollani.

 Aikamoisella ajatuksenvirralla tuli nyt kirjoitettua asukommenttia. Sen jälkeen kun opin soveltamaan 2-metristen mallien tyylejä omaan lyhyen naisen elämään, niin olen ammentanut inspiraatiota paljon juuri vaatekauppojen lookbookeista ja merkkien catwalk-kuvista. Tuskin koskaan tulen hankkimaan juuri näitä kyseisiä vaatteita, joita ylläolevissa kuvissa on. Mutta nämä ovat niitä kuvia, jotka pidän mielessäni kirpputorikierroksella. Listalle lisään ainakin:
– Minimittainen, tyttömäinen mekko
– Valkoinen, kiiltäväpintainen takki
– Valkoinen bleiseri
– Remmikorkkarit
– Kaksiosainen kuosi-asu (mieluiten samaa kuosia)
Ja jostain kumman syystä listalta jäävät vaaleanpunaiset, liekkikuvioiset sukat. Ehkä ne tuovat liian vahvasti mieleeni ala-asteen liekkipiponi (joita minulla oli tietysti useissa väreissä) tai So What: in liekkikengät, jotka jalassa viipotin 6.luokan kevätjuhlaan: liekkikengät, farkkuhame, beige farkkutakki ja samettinen Gimmelin Suski -lätsä. Oi aikoja. 
Mahdollisesti 10 vuoden päästä katson 2013 vuoden inspiraatio-koostetta kauhusta hihitellen: kokovalkoinen sairaala-asu, printtisirkuspelle?
-Henriikka

The Zepra has landed.

32
–
kirpputori, muoti, ostokset
Seeprat tunnetaan mustavalkoisesta raitakuvioinnistaan. Kullakin kolmella seepralajilla on toisista selkeästi erottuva raitakuviointi ja asiantuntija voi yhdellä silmäyksellä erottaa, mikä seepralaji on kysymyksessä.

Oma kysymyksensä on se, että miksi seepralla on raidat. Jo Darwinin ajoista lähtien biologit ovat hakeneet selityksiä raidoille. Kysymys on aiheuttanut laajaa pohdintaa, ja monenlaisia syitä raidoitukselle on esitetty. Desmond Morris on kirjassaan ”Miksi seepralla on raidat” paneutunut laajasti aiheeseen. Hän esittää yhdeksän erilaista teoriaa, jotka selittävät seeprojen raidoituksen syitä.

Jos Desmond Morrisilla oli 9 teoriaa seepran raitoihin, niin mulla on yhdeksän hyvää teoriaa siitä,
miksi tämä turkki oli hyvä ostos:
1) Se on second handia ja kaikki jo-tehdyt-turkit kannattaa käyttää hyväksi -Uusia ei tarvitse tehdä.
2) Se on Fidalta, ja tuotto menee hyväntekeväisyyteen.
3) Se on törkeän kaunis. Olen palavasti rakastunut häneen.
3) Se oli edullinen. Alkuhinnaltaan 85 euroa, mutta ainakin Lönnrotinkadun liikkeessä on nyt turkit puoleen hintaan.
4) Se on pehmeä (Ehkä liiankin pehmeä? Kaikki koskettelivat minua koulussa).
5) Se on lämmin. Käytännössä voin kulkea tulevat talvet vain tämä päälläni.
6) Se on uniikki. Kadulla ei hetkeen pitäisi kävellä samanlaista vastaan. 
7) Se on suomalaista tuotantoa, Pirkolan Turkis Oy:lta.
8) Se on ikuinen. Tai ainakin monen sukupolven kestoinen. Lapsenlapsenlapseni sitten joskus hiihtelee maailmanlopun partaalla olevan, ilmansaasteiden sekaisen maailman laitaa tämä päällään.
9) Se saa minut tuntemaan itseni hyväksi. Ja mukavaksi. Ja naiseksi. Ja se on hyvä tunne.
Looking good? Olen tyytyväinen. Mutta nyt alkaa muuttopakkaus, joten sanon heihei ja alan kääriä rakkaita astioitani Kirkkoon ja Kaupunkiin. Samalla surren sitä, että myös Helsingin Sanomien koko on tätä nykyä surkea paketoimisille.
-Henriikka
Ps. Jo yli 30 villasukka-postittajaa! Happy. Kaikista viesteistä eniten sykähdytti kuitenkin tämä:

”Moi Henriikka,

olen Eszter, minulla olisi villasukkahomman liittyvä kysymys. Mäkin haluaisin osallistuin siihen, mutta asun Unkarissa, siksi kysyn, että olisiko se kuitenkin mahdollista? Muuten olen suomen kielen opiskelija ja luen blogiasi usein, on hyvä saada tänne Unkariin vähän suomalaista meininkiä :) Siis kiitos saman tien!

Terveisin Eszter”
1 … 625 626 627 628 629 630 631 … 818