Sniikpiikeistä koko kokonaisuuteen: kuvissa on koko komeudessaan juhlatyylini, jossa vietin kauniin hääjuhlan. Olin Turun reissulta löytänyt pitkän, pitkähihaisen vintagemekon SPR:n Kontti-kirpputorilta. Kirppikselle sattui juuri vierailumme aikaan ale-päivät, ja mekon hinnaksi jäi 0,5 euroa. Muutaman kavennuksen jälkeen mekko oli pakko päästä koeajamaan, ja lopputalven häät saapuivat mekolle täydelliseen ajoitukseen. En muista koskaan omistaneeni vastaavanlaista maksimekkoa, jonka hihatkin ylettyisivät ranteisiin saakka. Mustakultainen, kiiltävä printtikangas oli jo sinänsä juhlava, mutta korot ja näyttävä nuttura toi itselleni lisäluottoa asuun.




Upseerikerho upposi omaan visuaaliseen makuuni enemmän kuin hyvin. Kenraalien kuvat kaikissa korniudessaan olivat uskomattoman tyylikkäitä ja niistä levisi jopa lieviä hipsterisignaaleja. Huolisin omaan kotiini ikihyvin jonkun komean armeijan urhoollisen taidepläjäyksen. Lisäksi tapetit huokuivat ajanpatinaa ja ikkunat olivat suuret, ikkunalaudat leveät ja sopivasti kuluneet. Silmät kiersivät juhlatilaa ja lepäsivät.
Koristelut olivat kauniit ja juhlalliset. Erityismaininnan tietysti ansaitsevat pellavaliinat, jotka toivat meille nostalgisia tunteita, sillä ne olivat perua
omista häistämme. Häissä tulee väkisinkin aina ajateltua, että miten meillä tämä sama asia oli. Myönnän, että häiden järjestelyä on jossain määrin ikävä. Onneksi lähitulevaisuudessa siintää lisää ystävien häitä, joista voi ammentaa romantiikkaa ja itkupuheita sydämensä kyllyydestä.
Juhla- ja arkimeikkini eivät kovastikaan paljon eroa toisistaan. Pyrin pitämään molemmat suhteellisen luonnollisina, joskin tahdon olla täsmällinen ja huolellinen. Mikään ei ole surullisempaa, kuin leukapielissä vilisevät meikkivoiteen rajat tai ylikaranneet huulipunat. Juhlameikkiin laitan usein kajaalikynän sijasta nestemäistä kajaalia ja hitusen juhlavampaa luomiväriä. Tällä kertaa kultasävyisen puvun kanssa sopi kultainen helmiäsluomiväri.
Mikään juhlavermeistäni ei kuitenkaan vetänyt vertoja Jannen juhlanutturalle.
Huomenna juhlapöhinöistä takaisin arkityyliin ja kullanhohdosta taas siihen tavanomaiseen pahvinruskeaan. Hiljalleen muuttolaatikoiden tavarat löytävät omat paikkansa ja eilen saimme jopa päätettyä huonekalujen paikat. Elämä on hyvää.
Tiistai on yleensä viikon hankalin päivä. Toivon, että huomenna se sujuu kuin tanssi.
-Henriikka