Kun voi olla kuin kotona

Mikä on sen kumman ilmiön syy, että ystävien kodeista on ihana kertoa ja kirjoittaa, mutta oman kodin kohdalla kynnys on pilvissä saakka? 
Ehkä se on vaan se, että meidän ystävillä on niin siistejä koteja, kun taas omamme on nuhjuinen ja pölyinen. Eivaan, ihana sekin on. Mutta taasen esittelen jonkun muun kotia kuin omaamme, nimittäin suurennuslasin alla on ystäviemme Alinan ja Juuson kämppä ja sen yksityiskohdat. Se koti on vau ja ne tyypit on vau. Siis katselkaahan ja kertokaahan sytyttikö tämä teidät ilmiliekkeihin tai edes pienelle hiillokselle?
 
Tekisi taas mieli mennä tuon olohuoneen lattialle pötköttään.
Henriikka

Tervetuloa töihin!

Hyvät naiset ja herrat. Saanenko esitellä uuden työpaikkani. Annan tulla tekstiä, halusitte tai ette. Elikkä satunnaiset kevään viikonloput ja ensi kesä vietetään täällä: Galleria Gjutars. Pieni ja soma puumökki, jossa Vantaan Taitelijaseuran galleria kököttää ja minä satunnaisesti siellä sisällä. 
Gjutars sijaitsee idyllisessä miljöössä Vantaan Kuninkaalasta, Tikkurilan asemasta noin viiden minuutin kävelymatkan päässä. Gjutarsissa toimii galleria, jossa on kolmen viikon välein vaihtuva näyttely, taidelainaamo ja vierasateljee. Ja mikä autuus, että saa tehdä työtään taiteen keskellä.
Kuvassa esiintyvien rakkenus-aiheisten taulujen taitelija: Seppo Lagom
Kuvassa esiintyvien teosten tekijät: Emma Helle, Annikki Kanon
Yllä olevat kuvat Cristina Nemtanun näyttelystä
Toimin itse galleria-assistenttina, jonka lisäksi teen paljon tuotannollisia juttuja: Kesällä galleriassa ja sen pihapiirissä järjestetään muutamia ihania tapahtumia, joita saan olla järjestämässä. Gjutarsin puutarha on kerrassaan suloinen ja tulen varmasti täälläkin mainitsemaan tapahtumista, jotta voitte tulla mukaan viettämään muun muassa performanssifestari-päivää. 
Teosten taitelija: Jukka Syvänoja
Ylläolevat kuvat Tea Warinowski-Kallion näyttelystä
Niin kuin jo toisestakin työpaikastani mainitsin, niin hurraata saan huutaa sille seikalle, ettei täälläkään työpaikassa kaivata pukukoodeja. Tällä kertaa mentiin Indiskan villapaidassa, Leviksen farkuissa ja kirppis-maihareissa. Egolasit nenällä keikkumassa, niin galleria-uskottavuus säilyy.

Teille hyvät ihmiset sanon vain, että menkää ihmeessä vierailemaan kyseisessä kiskassa.
Taide on helposti lähestyttävää ja mökki itsessään niin sympaattinen.
Paikkaan on vapaa pääsy, eikö se vasta ole opiskelijaystävällistä?
Ja jos tulette meitsin ollessa töissä, niin lupaan keittää kahvit!
Mutta tulevan viikonlopun lomailen, oi autuutta. 
Hyvää viikonloppua kaikille ja suuria, märkiä pusuja.
Henriikka -amatööritaitelija, mutta sinnikäs ja iloinen