Voicen muotiviikon tyylejä

Hola hola te viikonlopunviettelijät. Minä kuulkaas iloa ja inspiraatiota etsiskellen selailin koko Voicen tyyliviikkojen tyyligallerian läpi (http://lookbook.indiedays.com/tyyligalleria/). Ajattelin, josko joku samanhenkinen hivenen hyötyisi, jos tiivistäisin kirkkaimmat löytöni monen sadan kuvan joukosta. Nämä seuraavat henkilöt onnistuivat tyyleineen vakuuttamaan ja inspiroimaan tavalla tai toiselle. Enjoy!

Heidi
Joose
Foppa
Sandy
Aira
Dahn
Emmi (blogi Emmylou)
Henna
Suzanna
Marika
Nora
Thonai
Venla
Nämä herttaiset yksilöt bongasin kaiken ihmismassan ja tyylimassan keskeltä. Ettei kuvat kuitenkaan jäisi vain onnistuneisiin poseerauksiin, niin tässä vielä oma kuvani ja lempparivillapaitani. Ilmettäni rakas veljeni kuvaili:
”Näytät kuin olisit laittanut pingispallon suuhun ja yrittäisit peitellä sitä.”
Nämä henkilöt saivat minulta sydämiä tyyligalleriassa. Käykääpä tekin jakelemassa sydämiä ja rakkauttanne ja äänestäkää lempparianne ennen torstaita! Nyt nauttikaa lauantaista ja olkaa kiltisti.
Henriikka -pingispallo suussa, ihan avoimesti

Väripalleroita damdidam

Hakaniemen kirpputorilta löysin värikkään ja omituisen kaulakorun. Ihmeellisen värisiä palloja roikkuu hopeanvärisessä pannassa ja helisevät mukavasti kävellessä. Vielä en ole uskaltanut yhdistää tätä kuoseihin tai räikeisiin väreihin, vaan turvauduin vain vaatekaappini uskollisimpaan yksilöön, mustaan silkkipaitaan. Koru pääsi oikeuksiinsa paremmin, kun sen rinnalle ei nostettu mitään sen kummallisempaa kudetta. Tässä nyt pohdiskelen, että onko tuo hieno vai ruma? (Huomaan pohdiskelevani tätä harvinaisen usein vaatteitteni ja asusteitteni kanssa, pelottavaa) Taitaa taas tuo ero olla hiuksenhieno. Mukava sitä nyt ainakin oli käyttää.
Nauttikaa viikonlopusta, kulkekaa ilo rinnassa ja hymy pyllyssä.
Henriikka

Materiaalien kirjoa

Rakastan erilaisia ja erikoisia materiaaleja: nahkaa, mokkaa, villaa, silkkiä, samettia, pitsiä… On ihana rakennella kunnon sekamelska ja etenkin näin syksyllä sellainen kerrostautuminen on ajankohtaista. Usein olen liian laiska kerrospukeutumaan oikein asenteen kanssa, mutta muutama viikko sitten yritin oikein täysillä. Vasta tänään muistin, että siitä päivästä on muutama kuvakin. Ja yllätysyllätys, se oli juurikin se mieletön intiaanikesäpäivä, jolloin monta sadepäivää seurasi mieletön +20-keli ja ihana aurinko. Kerrospukeutumiseni meni hukkaan, kun vissy alkoi valua jo aamupäivästä. Ajatus oli kuitenkin hyvä.
Aamulla lähdin mustat sukkahousut jalassa ja jalkoihinkin keksin herrainkenkien lisäksi yhdeksi kerrokseksi ruskeanoranssit polvisukat. Ruotsin Ullared-nimisestä halpahallista ostettu pitsimekko (no nyt sen aatelinen olemus kärsi) yhdistettiin Monkin löysästi virkattuun mustaan neuleeseen ja ruskeaan mokkaiseen kirpputori-takkiin. Barcelonasta hankittu, monen metrin mittainen huivi, peitti kaulan, ettei vaan tulisi liian viileä. Ja näillä sitä sitten tepasteltiin intiaanikesässä. Pakkohan sitä oli sitten vähentää, vaikka koin sydämessäin piston: tuntui kuin kermakakusta olisi nuoltu kermat pinnalta.
”Ylipukeutuminen” saa kohdallani aivan uuden merkityksen. Onneksi tänään tuuli oli niin voimakas, että kuumuus ei olisi ollut käytännössä eikä teoriassa mahdollista. Huraa! Mutta kuulkaahan, en ole kerrospukeutumisen asiantuntija? Menikö metsään? Jos siinä lajissa yleensäkään on sääntöjä. Tai pukeutumisessa ylipäänsä.
Henriikka
PS. Vielä viikko aikaa äänestää Voicen muotiviikkojen tyylikuvaani! Äänestämällä voitte voittaa matkalahjakortin!
Tee näin:
– Rullaa hiukkasen alaspäin, että löydät värikkään villapaita-tyylini
– Paina punaista neliönmuotoista ”äänestys”-painiketta
– Äänestä. Ei vaikeaa.
– Vinkkaa kaverille kanssa. Tahtoisin kovasti Pariisiin.