Ihanat vanhat salkut, nykyiset läppärilaukut

Opiskelutoverini Julian läppärilaukku on hurmaava: Isoäitinsä peruja, nahkainen vanha työsalkku. Tuijottelin haltioituneena tuota kassia koko päivän ja bussissa napsin siitä muutaman kuvankin. Aivan mahtavaa, että entisiin ”työsalkkuihin” mahtuvat hyvin nykyiset pienet kannettavat tietokoneet, joskus ihan tuntuu että ne olisi valmiiksi suunniteltu tulevaisuutta varten. Täytynee pitää vanhoja salkkuja silmällä, sikälimikäli joku täydellinen yksilö löytyisi 13-tuumaiselleni. Pussukkahan minulla jo onkin (http://aamukahvilla.blogspot.com/2011/09/lappari-visusti-turvassa.html), mutta etenkin matkoille olisi kiva saada ihan kunnon laukku. Ja onhan tuossa nyt katu-uskottavuutta ja tunnelmaa.

Nyt hampaidenpesulle!

Henriikka

Ps 1. Vielä ehtii käydä äänestämässä ”äänestä”-painikkeesta meiksiä Pariisin matkalle:
http://lookbook.indiedays.com/2011/10/07/na-72/

Ps 2. ILOA JA RIEMUA, 100 lukijaa! Pus pus kaikki he.

Voicen muotiviikko

Voicen muotiviikon raportti! Mainio meininki vallitsee ja paljon puuhaa ja hienoja näytöksiä. Nykyisenä kulttuurituotannon opiskelijana, tulevana kulttuuritapahtumien mahdollisena järjestäjänä otan tapahtumasta kaiken irti niin viihteen kuin koulunkin näkökulmasta (uskokaa tai älkää, pystyn suorittaan muotiviikolla koulujuttuja. Ihana ala). Porukkaa on tuntunut päiville riittävän, mutta koska vierasmäärä on rajattu, niin hengittäminen on helppoa ja jutusta pystyy oikeasti nauttimaan.
40-metrisellä näytöslavalla ovat kävelleet viikon aikana monet monet näytökset. Oma suosikkini oli Seppälä, joka on nostanut lähivuosina päätään. Monet asut ja asusteet saivat huokauksia osakseen, kun mallit kävelivät pitkin catwalkia. Loppuillasta yleisö sai vallata näyttömön catwalk diskon merkeissä. Tosin täytyy mainita, että suomalaiset taisivat olla tälläiselle spontaaniuudelle hieman liian ujohkoa kansaa.
Ibero, Wella, Audi, Indiedays ja monet muut yhteistyökumppanit esittäytyivät ja ylläpitivät pisteitään tapahtumassa. Onlyn pisteellä painettiin kangaskasseja ja hius- ja meikkipisteet tarjoilivat ilmaista stailausta. Olivian lehdistä sai vääntää inspiraatiokarttoja, joista osa julkaistaan tulevassa Oliviassa. Sisältöä oli paljon, mutta itse jäin kaipaamaan vielä enemmän vaatejuttuja. Meikit ja hiukset olivat hyvin edustettuina, mutta kuteet jäivät aika pitkälti muotinäytösten varaan. Tapahtumalla olisi muutenkin potentiaalista mahdollisuutta kasvaa ja kehittyä, jääkäämme odottelemaan siis ensi vuoden spektaakkelia innolla!
Isa Doran kynilakat olivat vapaasti käytettävissä heidän pisteellään. Itse koklailin kultaista kynsilakkaa ja oikeastaan ihan tykästyinkin siihen (Mitä mieltä olette te?). Etusormi näyttää vähän kehnolta ja lakka vaatiikin toimiakseen toista kerrosta. Tuotteita oli mukavilla alennuksilla ja oli herttaista katseltavaa, kun vierailijat lakkailivat pöydissä vieretysten kynsiään.
Voicen muotiviikkoa juonsivat Jani Toivola ja Niina Backman. Tapahtuman kruunu oli mielestäni torstai-illan Chisun keikka, jossa soundi oli kohdallaan ja vahva ääni sai sydämen läpättämään. Ihanan karismaattinen ja vaikuttava Chisu teki kyllä vaikutuksen ja laulut upposivat. Monilahjakkuus näytti ja kuulosti hyvältä ja sopi täydellisesti illan tunnelmaan. Mikä nainen.
 Illan päätti Fashion Catch, joka oli hauskaa katseltavaa: Katosta tiputettiin yleisön päälle satoja ilmapalloja ja neljä värillistä ilmapalloa tuottivat napaajilleen palkinnot. Tyydyin kuitenkin valokuvailemaan ja jätin merkkilaukut sekä tuotekassit suosiolla muille. Ilmapallot ovat kyllä hyvän mielen -juttuja, jos niiden pamausta ei pelkää.
Niinkuin arvelinkin, niin vieraskatras koostui pääasiassa pikkumustasta, kimalteesta, korkokengistä, silkistä ja pitsistä. Itse lampsin maiharit jalassa ja uusi hiihtopaitani päällä. Löysin muutamia kohtalontovereita ja hymyilimme, kun hiki valui villan sisällä. Eräs nainen tuli kommentoimaan tapahtuman jälkeen minulle: ”Kolee paita! Kyllähän nainen saa näyttää siltä miltä tahtoo!” Ja siinä hän oli aivan oikeassa. Mutta tänään tekee mieleni pukea jotain naisellisempaa, ehkäpä käyn vielä piipahtamassa illalla Kaapelitehtaalla hakemassa muutamat alennuskynsilakat. Nonono, kuka muu kävi paikan päällä ja mitkä fiilikset jäi? Entä mikä tunnelma välittyi niille, jotka eivät paikalle itse olleet?
Nyt tanssitunnille!
Henriikka
Ps. http://lookbook.indiedays.com/?sort=n täältä voitte käydä kurkkimassa muotiviikon tyylejä ja äänestämässä lempparinne Pariisin matkalle. Itsekin sieltä pällistelen sen näköisenä, että oksentaisin piakkoin. Nice pose.

Oon valmis kohtaa tän maailman

Frank Shorter (s.31.lokakuuta 1947 Munchen, Saksa) on entinen yhdysvaltalainen kestävyysjuoksija ja maratonin olympiavoittaja. Hänen isänsä oli Yhdysvaltain miehitysjoukkojen kersantti. Shorter lopetti urheilu-uransa vuonna 1977 ja perusti oman urheiluvälineliikkeen. (-wikipedia)
Siitä minä saan nyt nauttia. 
Henriikka