Joku siinä on, että aina kun olen myymässä kirpputorilla vanhaa rompettani pois, niin puvunhousut jäävät viimeiseksi. Itse kuulun siihen sakkiin, joka rakastaa löysiä ja kuitenkin asiallisia pöksyjä (rakastan kyllä myös asiattomia) ja siksi tämä aina niin kovasti ihmetyttää. Joko ihmisillä on jo puvunhousu-kiintiö täynnä, he pitävät minun vanhoja kelvottomina, he eivät huomaa niitä pöydästäni tai sitten nämä pöytääni tutkailevat ihmiset eivät vain käytä puvunhousuja tai ainakaan toisten vanhoja. Itse omistan niitä vaikka kuinka monet ja käyn usein läpi myös kirpputorien hienojen herrain pökien- ja arvokkaiden rouvain jakkuhousu-tarjonnan.
Eräät lempparini ovat rakkaan mummi-vainaani siniset silkki-housut:
sähkönsiniset ja sopivan jämäkkää kangasta. Näihin on talletettu ajan patinaa ja sopivasti huumoria. Eiväthän jakkuhousutkaan tarvitse aina olla mustat, todellakaan. Sinisten pöksyjen kaveriksi käy kirkkaatkin värit, mutta tällä kertaa valitsin tavallisen mustan pitkähihaisen T-paidan. Suuri ja kirkkaansävyinen raitahuivi toi kuitenkin pontta asuun housujen lisäksi. Ja kun jalkaan sujauttaa mustat tolppakorot, niin ei housujen lahkeitakaan tarvitse tälläisen laiturintapin kääräistä kuin 76 kertaa. Grrrreat!
Kyllä näillä pöksyillä kelpaa kökötellä kahvilassa pekaanipähkinä-juustokakun kanssa.. Vaikka päivän mittaan pöksyt olisivatkin saaneet rutun jos toisenkin. Mutta nyt rakkahat lukijat, se huutaa ”HEP”, joka käyttää puvunhousuja? Olenko todella ainoa?
Henriikka
