Erätulilla: Raakasuklaata mökkiolosuhteissa

_MG_0141 kopio

Kotimatkalla. Radio soi ja ilmastointi toimii. Muistoissa ovat vielä ne kesän lapsuuden reissut, jolloin parasta ilmastointia oli ajaa ikkunat auki ja Mikkelin kohdalla sai avata karkkipussit. Ei sillä, kello lähestyy puolta yötä ja elokuun viileät illat ei kovasti ilmastointia kaipaa. Onneksi ollaan pian perillä.

Takana rentouttavin mökkiviikonloppu Kainuun korvessa, kaikkien ja kaiken selän takana. Suoraan sanottuna unohdin kirjoittamisen mahdollisuuden ja siksi palaan päätteen äärelle vasta nyt. On jaettavana kuvia lempeistä nallekarhuista, iloisista lettukesteistä ja kalakilpailusta, jonka voittajia ei pysty vielä paljastamaan. Perheellä ympäröity viikonloppu oli akkuja lataava ja onnellinen, huomenna palaan töihin niin kuin maanantaisin usein on tapana.

Yksi viikonlopun ihanimpia asioita oli, kun teimme äidin kanssa raakasuklaata erämaisemissa.

_MG_0018 kopio _MG_0012 kopio _MG_0029 kopio _MG_0073 kopio _MG_0061 kopio

Suklaa valmistui Foodinin raakasuklaamassasta saunan vesipadassa. Edellisiltaa varten kiehautettu kylpyvesi oli haalentunut sopivasti, muttei liikaa, jotta suklaamassamurska vielä suli. Lisäsin joukkoon mulperinmarjoja ja muutamia lusikallisia lucumaa.

Tujun suklaa sekaan ripottelin vielä hetken mielijohteesta mustikoita ja jälkikäteen ymmärsin, että niitä olisi voinut laittaa vielä kosolti enemmänkin. Raikas mustikka oli tumman raakasuklaan seassa niin hyvänmakuista ja pelasti etenkin ne perheenjäsenet, jotka eivät olleet tottuneet raakasuklaan vahvaan ja tummaan makuun.

Isosta satsista riitti monelle päivälle. Tein suklaat perjantaina päivällä illan karhusafaria varten ja tänään nappasin sormenpäällä talteen viimeiset muruset purkin pohjalta.

_MG_0067 kopio_MG_0089 kopio _MG_0103 kopio _MG_0132 kopio

Valmiista suklaapaloista ei ole ilmeisesti kuvia lainkaan. Ihaillaan siis tätä pellillistä.

Tiedän herkutellun menneen vähän yli kesän aikana, mutta onhan tässä edessä monta kylmää ja pimeää kuukautta asian korjaamiseksi. Sitä paitsi raakasuklaa saavat aivoni erittämään samoja aineita, joita on rakastuneen ihmisen aivoissa. Mikä olisi parempi voimavara tulevaan talveen? Kerätään siis varastoon saakka.

Kauniita unia, Kainuun korpien kuiskintaa ja oman kullan kuvia.

-Henriikka

Kesäitkut

IMG_9730 kopio

Jo se, että näin kuumailmapalloja, olisi voinut tehdä eilisestä yhden kesän parhaista päivistä. Ei sen takia, että kesä olisi ollut jotenkin huono, vaan koska rakastan kuumailmapalloja niin kovasti. Olin Munkkiniemessä syömässä suklaata, aurinko laski lähes pilvettömältä taivaalta ja nojasin täydelliseen kiipeilypuuhun.

Olin heinäkuun Liftedin järkkäämällä SUP Body Weight -kurssilla ja eilen oli viimeinen kerta. Viimeisen kerran kunniaksi oli gladiaattoritaistelu laudoilla ja suklaajatkot mantereella: Foodinin raakasuklaakonvehteja ja herkkupalleroita. Sellaisia, jotka sulavat suuhun ja luulee päässeensä taivaaseen

11268069_860842273971667_579027898280819536_o kopio11017486_860842250638336_2462946114559843751_n kopio

Iltamyöhällä bussissa meinasi päästä kesäitkut. En tiedä onko ne teille tuttuja tunteiden purkauksia, mutta minut ne valtaavat muutaman kerran vuodessa. Se on sellainen kokonaisvaltainen onnellisuuden olotila, yleensä vähän väsynyt ja vähän absurdi. Sitä herää jossain tilanteessa ympäristöön ja ymmärtää, että kaikki on juuri nyt tosi hyvin. Usein omiin kesäitkuihin kuuluu tuntemattomat ihmiset, sillä sellaisten seurassa tarkkailee paljon helpommin kaikkea ja omaa oloa.

Viime kesänä kesäitkujen aika oli, kun makasin Linnanmäki-päivän jälkeen läheisellä kalliolla. Oli lämmin ja minulla vaaleanpunaista hattaraa. Muistelen sitä iltaa edelleen.

11800579_860842483971646_3278361153330434906_n kopio IMG_4213 kopio

Ylläolevassa kuvassa olen vasemmanpuoleisin. Kuinka voi olla mahdollista, että nauran, huudan ja hymyilen alkulämmittelyistä loppumoikkauksiin asti ja kuitenkin kameralle tallentuu kuva, jossa olen täysin lannistettu? Vähän pöhöttyneen näköinen, posket täynnä suklaata. Enkä ollut edes vielä tirauttanut niitä kyyneleitä.

Antaa mennä seulan läpi, sillä viimeisen kuvan riemukkaasta olemuksestani huolimatta tulen muistamaan näistä kuvista suklaaehtoon ja hyvän olon.

– Henriikka

Kuvat: Lifted