Käyttövalmis pikkelöintiliemi ja loppukesän pikkelöintipirskeet

Kaupallinen yhteistyö: Rajamäen

Minulla on teille kaikille, vähintään omasta mielestäni, aivan erinomainen vinkki. Järjestäkää pikkelöintikemut!

Muutama ystävä paikalle, ja keskelle pöytää tai lattiaa suuri kasa kauniita purnukoita ja satokauden vihanneksia ynnä muita. Sitten hyvä musiikki taustalle soimaan, loistava viinilasillinen käden ulottuville ja sitten vaan yhdessä pikkelöimään Pinterest-uskottavia purkkeja syksyn ja talven varalle.

Ja voihan sitä yrittää vallata vaikka taloyhtiön kerhohuoneen tai sisäpihan, tai lähteä mökille säilömään. Hämäränhyssyyn kynttilöitä valaisemaan, ja kerrankin saa lastista sopivasti napsia suuhun tapas-tyyliin.

Opettelin keväällä pikkelöimään, sillä halusin pystyä myöhemmin syksyllä säilömään oman kasvimaan satoa. Käytännössä ”opettelu” tarkoitti sen ymmärtämistä, että pikkelöinti ei ole mitään mahtavaa magiaa tai vaikeita kikkakolmosia, vaan keitetyn sokeri-vesi-etikkaliemen kaatamista pikkelöitävien asioiden päälle purkkeihin.

Jostain syystä aina helposti kuvittelen monen asian olevan tosi vaikeaa. Luulin, että sienten ryöppäys on jotain monimutkaisempaa, kunnes kuulin, että se on keittämistä. Samoin oletin pikkelöinnin olevan jotain haastavampaa kemiaa.

Nyt hommasta on tullut vieläkin helpompaa, sillä Rajamäen on julkaissut käyttövalmiin pikkelöintiliemen. Näin ollen mitään sokeri-etikkaseoksiakaan ei tarvitse enää keitellä, vaan riittää, että sekoittaa pikkelöintilientä veteen ja kaataa pikkelöitävien asioiden päälle.

Pikkelöintiliemi valmistetaan Heinävedellä, ja sillä on Hyvää Suomesta -merkki.Rajamäen-brändi alkaa olla jo legendaarinen, ja täyttääkin tänä vuonna jo 130 vuotta.

Meillä oli viime viikolla pikkelöintipirskeet kasvihuoneessa lapsen mentyä nukkumaan. Keväällä pikkelöidyt herkut ovat suurimmaksi osaksi jo tuhottu (siis syöty ja nautiskeltu) erityisesti kesän grilliruokien yhteydessä, joten jääkaappimme ja mielemme huutaa lisää.

Lisäksi pikkelöinti on erittäin hyvä keino siihen, kun haluaa vähentää jääkaapin hävikin lisäksi myös oman kasvimaan hävikkiastetta. Esimerkiksi retiisit ovat sellaisia veijareita, että niitä puskee helposti samalla kertaa aivan tuhoton määrä, eikä kukaan jaksa syödä niitä tuoreena kilotolkulla samalla viikolla. Siksi osan voi helposti laittaa pikkelöintiliemeen.

Tällä kertaa pikkelöimme sekä hävikkisyötävää, että ihan ehtaa priimakamaa. Huomasin, että raparperipenkin raparperit vetelevät viimeisiään, mutta olivat kuitenkin vielä aivan syöntikunnossa, joten nyhdin viimeiset varret pikkelöintiä varten. Olen syönyt useammassa ravintolassa lähiaikoina pikkelöityä raparperia ja ylipäänsä pyrkinyt löytämään suolaisia raparperireseptejä, joten tätät halusin ehdottomasti kokeilla.

Sen lisäksi kasvilavoista poimittiin sipulia, avomaankurkkuja ja pikkuisia porkkanoita. Kanttarelleja on puskenut tänä vuonna vauhdilla, ja myös puolison työreissulta tuoma tuliainen, keltainen sienisatsi, pääsi pikkelöintikinkereihin.

Käytännössä pikkelöidä voi kuitenkin melkein mitä tahansa: vihanneksia, juureksia, marjoja, kalaa ja lihaa.

Itseäni kiinnostaisi tulevaisuudessa esimerkiksi pikkelöidyt pihlajanmarjat, ja nyt syksyllä aion vielä pikkelöidä valkosipulia chilin kanssa. Myöhemmin syksyllä aiomme tietysti pikkelöidä kokonaisia pikkurouskuja. Keväällä pikkelöidyistä asioista yllätyssuosikiksi on noussut fenkoli, johon tuli pikkelöinnin avulla uusi, anismainen maku. Taivaallisen hyvää!

Pikkelöinti pähkinänkuoressa:

– Paloittele tai laita sellaisenaan pikkelöitävät asiat purkkiin tai kannelliseen astiaan
– Sekoita pikkelöintiliemi
– Kaada liemi pikkelöitävien asioiden päälle, niin että ne peittyvät
– Sulje kansi ja anna maustua jääkaapissa

Millaiseksi paloiksi pikkelöitävät asiat kannattaa pilkkoa? Tälle ei ole yksiselitteistä ratkaisua. Mutta pääsääntö on, että mitä isommaksi palat jättää, mitä kovempi pikkelöitävä asia on ja mitä vähemmän aikaa sen antaa pikkelöityä liemessään, sitä rapsakampaa saa. Eli esimerkiksi kokonaiseksi jätetyt isot porkkanat ovat viikon pikkelöinninkin jälkeen vielä tosi rapeaa syötävää, kun taas ohuiksi leikatut sipulirenkaat pehmenevät paljon nopeammin. Rapeat punasipulirenkaat saa pikkelöityä hampurilaisen päälle yhdessä yössä.

Tykkään itse nimenomaan rapsakkuudesta, joten en laittanut juuri mitään pikkuruiseksi. Raparperi oli ainoa, jonka halusin pehmevän oikein kunnolla, jotta sitä voi käyttää miltei hillomaisesti ruoan kanssa. Myös viipaloidut kurkkusiivut saavat tulla klassisiksi lötköiksi mummonkurkuiksi.

Itse pikkelöintiliemi syntyy Rajamäen käyttövalmiista Pikkelöintiliemestä ja vedestä. Kasviksiin, marjoihin tulee sekoittaa 1 osa pikkelöintilientä ja 1 osa vettä, kun taas kaloihin, lihaan ja sieniin tulee 1 osa pikkelöintilientä ja 2 osaa vettä. Seosta ei tarvitse siis erikseen keitellä, riittää vaan, kun sekoittaa yhteen.

Sitten kun on kehittynyt vähän lähemmäs mestaritasoa, voi tietysti alkaa itse soveltamaan sekoittamissuhteita, niin saa vähän erilaisia makuja esiin.

Halutessa seosta voi myös maustaa kasvimaan yrteillä tai esimerkiksi valmiilla Rajamäen Luomu Liquid -mausteilla.

Me löysimme nuo mausteet viime keväänä edellisen yhteistyön tiimoilta ja vitsi, miten paljon ne ovatkaan olleet käytössä ihan perus arkiruoissa (basilika, chili, inkivääri, tilli…) Käytännössä ne ovat tuoreita yrttejä säilötyssä nestemäisessä muodossa. Väkiviinaetikan ansiosta tuotteet pysyvät käyttökelpoina huoneenlämmössä jopa kaksi vuotta avaamisen jälkeen. Parasta niissä on, että ne ovat tosi riittoisia, eli teelusikallinen riittää helposti maustamaan usemman henkilön annoksen.

Nyt laitoimme Luomu Liquid -mausteita myös pikkelöintipurkkeihin. Raparperiin tuli inkivääriä, kokonaisiin avomaankurkkuihin valkosipulia ja viipaloituihin mummonkurkkuihin chiliä.

Pikkelöidyt herkut säilyvät jääkaapissa pitkään, jopa useita kuukausia. Tarkkaa aikaa on mahdoton sanoa, mutta yleisohjeena voi ajatella, että avaamaton purkki säilyy kylmässä muutamia kuukausia, avattu purkki muutamia viikkoja.

Tuo pikkelöinti on kyllä nautinnollisen simppeliä hommaa. Harvoin tulee mistään niin helposti niin onnistunut ja ylpeä olo. Ja valmiit purkit ovat niin kauniita, että aina hymyilyttää, kun avaa jääkaapin oven, ja näkee somat purkit riveissään. Vielä kun olisi joku Muumitalo-henkinen kellari, jonne saisi säilöttyä vielä lisää ja lisää, aina vain lisää.

Mitä te olette pikkelöineet? Mistä on noussut suosikki-pikkelöitävä?
Tosi mieluusti otan tällaisena pikkelöinti-amatöörinä vastaan kaikkia vinkkejä ja suosituksia!
Tämä taitaa olla maailma, joka vie loppuiäkseen. Yhtäkkiä pikkelöinnistä tuleekin yksi säilömisen muoto muiden säilöntämuotojen kavalkadiin, vähän kuin marjojen pakastamisesta. Mutta niin kuin marjatalkootkin, aion kyllä pitää kiinni pikkelöintipirskeistä. Miksi tehdä asioita tylsästi ja kiireellä, jos voi tehdä ihanasti ajan kanssa?
Hyvää sadonkorjuu-aikaa ja eritoten pikkelöintikokeiluja!
-Henriikka

Raparperi-ideoita: Mitä raparperista voi tehdä?

Miten käyttää raparperia?

Meidän pihalla kasvaa mahtipontinen rivi raparperia. Klassisesti olen aina ajatellut, että niistä voi tehdä piirasta, mehua tai hilloa, mutta muun kanssa mielikuvitukseni on ollut hyvin rajallinen. Erityisesti suolaiset reseptit ja ideat ovat loistaneet mielessäni poissaolollaan.

Nyt kysyin teiltä seuraajilta kevään korvilla, Instagramin puolella parhaita raparperiresepti- ja ruokavinkkejä ja lupasin laittaa ne myös kaikille jakoon.

Täältä niitä vinkkejä nyt tulisi!

Toivottavasti kommenttiboksiin tulvahtelee vuosien mittaan lisäideoita, ja lupaan myös päivittää listaa sitä mukaa, kun saan itse lisäideoita. Tästä voi tulla sellainen jokavuotinen idealista, myös minulle itselleni. Ehkä kymmenen vuoden päästä olen täysi raparperinero.

Nyt olemme ennättäneet kokeilla raparperia jo raparperilohen muodossa (apua, miten hyvää!) sekä pikkelöitynä raparperina. Tällä viikolla on aikeena tehdä ”raparperihyvettä” eli raparperipaistossa uunissa uuniomenapaistoksen tapaan, raparperipuuroa sekä jälkiruokahenkistä raparperipitsaa vanhempieni pitsauunissa.

Muutaman varren olen jo ehtinyt pakastaa paloina pakkaseen, jotta pystyn sitten mehuttamaan niitä myöhemmin kesällä mansikoiden kanssa. Ja luultavasti joskus talvella on muutenki parempia ideoita kaiken suhteen, joten pakastaminen on senkin takia erittäin järkevää.

Ideoita raparperin käyttöön

  • Kiisseli, keitto
    • raparperi-mansikkakiisseli
    • raparperikiisselin sekaan kaardemummaa
    • kermavaahtoa kaveriksi
  • Hillo, Hilloke, Marmeladi, Kompotti
    • käytä esim. britakakkuun
    • omena-raparperihillo
    • mansikka-raparperihillo
    • raparperi-vaniljahillo
    • raparperi-inkiväärihillo
    • tarjoa juustojen ja keksien kanssa
    • tarjoa vaniljajäätelön kanssa

Juomat

Leivonnaiset

  • Muffinit
  • Kääretorttu
  • Uunipaistos, ”raperperihyve”
    • raparperia, kaurahiutaleita, voita ja sokeria ja sit vain uuniin!
  • Raparpericurd
  • Rahka
  • Chutney
    • syö esim vuohenjuuston kanssa grillatuilla leivillä
    • grilliruokien lisukkeeksi
  • Grillattu raparperi
    • sellaisinaan tai grillinyytteinä
  • Raparperihauki
  • Raparperilohi
  • Keittoihin lisukkeeksi
  • Pizza
  • Risotto
  • Pakastimeen paloina odottamaan hyviä ideoita talvella

Muita vinkkejä

  • Sateenvarjoksi
  • Hatuksi
  • Miekaksi
  • Käytä lehteä muottina ja vala askelmia sementistä puutarhaan
  • Lehdistä luonnollista ötökkämyrkkyä esim. ruusujen suojaksi

Siinäpä kertakaikkisen mainio lista.

Lisää vinkkejä saa laittaa tulemaan!

Olen ennättänyt jo käyttää raparperin lehteä hattunakin, joten kovaa vauhtia tässä ollaan matkalla raparperin käytön ammattilaiseksi.

Kaikkea hyvää alkukesään. Nautitaan sadosta!

-Henriikka

EDIT:

Lisävinkkejä

  • Raparperilikööri
  • Perunasalaatin lisukkeeksi (Uunissa paahdettua perunasalaattia parsalla ja raparperilla)
  • Raparperi toimii myös erittäin hyvin erilaisissa aasialaisissa ruoissa esim. hapanimelässä kastikkeessa.
  • Raparperinlehdet pefletiksi

Ennen & Jälkeen: Puisen piharakennuksen maalaus

Kaupallinen yhteistyö @teknos.fi

Huh, millaisia kesäsäitä kuluneen viikon aikana on ollut. Ulos mennessä on ollut pakko palata sisään vaihtamaan lyhythihaisiin vaatteisiin. Niin vaikea on ollut uskoa, että kesäsäät on oikeasti täällä.

Me käytimme poutasäät hyväksemme parin päivän maalaustalkoissa, sillä pihan uusi puinen piharakennus seisoi ulkona sen näköisenä, että maali kyllä kelpaisi pintaan.

Valmiselementeistä kasattu rakennus oli onneksi jo rakennusvaiheessaan niin rutikuivaa puuta, että maalauksen pystyi hyvin hoitamaan jo nyt alkukesästä.

Miten sävy valittiin?

Varsinainen kotitalomme on maalaisidyllin mukainen punainen. Pihalla oli kuitenkin valmiiksi jo yksi kylmä ulkovarasto, joka oli maalattu tummanruskeaan sävyyn. Harkitsimme punaista sävyäkin uuteen rakennukseen, mutta lopulta päädyimme siihen, että myös siitä tulee tummanruskea. Näin punainen talomme pääsee omineen pomppaamaan maisemasta, kun taas vähemmän huomiota kaipaavat ulkorakennukset voivat rauhassa maastoutua ruskeina miljööseen.

Olimme jo kodin sisäremontissa käyttäneet kotimaisen Teknoksen tuotteita, ja niistä on vain hyvää sanottavaa, joten päätimme luottaa niihin myös ulkomaalaushommissa. Teknos on kehittänyt Suomessa maaleja jo vuodesta 1948 lähtien.

Mallasimme Teknoksen ulkovärikartan avulla sopivan sävyn toisesta ulkorakennuksesta. Sävyksi valikoitui ruskea T7069.

Ovet ja ikkunanpuitteet sekä räystäslaudat halusimme kuitenkin omalla sävyllään. Varaston katon ollessa musta, valitsimme mustahkon sävyn T7049. Ei kuitenkaan pikimustaa, vaan sellainen pehmeämpi, harmaanmusta.

Millä maaleilla ulkorakennus maalattiin?

Tässä yhteenveto käyttämistämme Teknoksen maaleista.

Maaleilla on Avainlippu ja lisäksi NORDICA® CLASSIC Talomaalilla on Joutsenmerkki eli ympäristömerkki. [LINKKI 3]

Valitsimme jo-olemassa olevan rakennuksen pohjalta puolihimmeän sävyn maaleihin, ja lopputuloksesta tuli kyllä tosi kiva.

Rakennus:
WOODEX® AQUA BASE PLUS (puupintojen pohjustepuunsuoja)
NORDICA® PRIMER, PM3 (sävytetty tartuntapohjamaali)
NORDICA® CLASSIC Talomaali, PM3 (sävytetty pintamaali, puolihimmeä)

Räystäslaudat:
NORDICA® PRIMER, PM3 (sävytetty tartuntapohjamaali)
NORDICA® CLASSIC Talomaali, PM3 (sävytetty pintamaali, puolihimmeä)

Ovet ja ikkunat:
FUTURA® AQUA PRIMER PM3 (sävytetty pohjamaali)
FUTURA® AQUA 20 Kalustemaali, PM3 (puolihimmeä)

Itse rakennukseen tuli siis kolme maalikerrosta, muualle kaksi.

Puupintojen läpikuultavan pohjustepuunsuojan kanssa on hyvä huomioida, että sen kuivumisaika on noin vuorokausi. Sen kanssa kannattaa siis suunnitella maalausaikataulu niin, että aikataulu ei ole liian tiukka. Muissa maaleissa kuivumisaika on lyhyempi. Sääolosuhteet vaikuttavat myös kuivumisaikaan.

Miten maalausprojekti sujui?

Tämä oli ensimmäinen ulkomaalausprojektini koskaan. Enkä ole muutenkaan maalannut paljoakaan elämässä, vain muutamia kertoja. Homma sujui silti tosi hyvin!

Teimme kaiken puolison kanssa kaksin. Käytimme teleskooppivarsia telalle ja siveltimille jotta rakennustelineitä ei tarvittaisi. Pienet yksityiskohdat kävimme viimeistelmässä tikkailla.

Isoille pinnoille puoliso levitti maalia telalla, ja minä levitin maalin kunnolla siveltimillä ja viimeistelin lautavälit. Homma eteni näin yllättävän nopeasti ja jouhevasti, vaikka tuollaisessa vajaa 40-nelilöisessä rakennuksessa riittääkin maalattavaa.

Toki hanskoja olisi kyllä voinut käyttää vähän ahkerammin vielä, mutta ensi kerralla olen taas viisaampi.

Listat, ovet, ikkunanpuitteet yms. maalattiin erikseen telineillä ja kiinnitettiin vasta kuivina paikoilleen.

Maalauksessa kesti yhteensä noin kahden ihmisen kaksi ja puoli työpäivää, jos ei lasketa parin tunnin puupintojen pohjustepuunsuojausta, joka tehtiin vielä erikseen edellispäivänä valmiiksi, sillä sen kuivumisaika on noin vuorokausi.

Maalaus tuollaisessa aurinkoisessa kelissä oli mukavaa, vaikka pitikin huolehtia siitä, ettei maalattavaan seinään paista aurinko. Liian lämpimällä maali kuivuu liian nopeasti paneelin pintaan eikä ehdi kiinnittymään puuhun kunnolla. Tästä syystä aurinkoisella säällä tulee maalata aina talon varjopuolta. Sateisella tai kostella säällä ei tule maalata laisinkaan.

Ennen kaikkea tuntui, että oli kiva tehdä yhdessä. Maalaaminen vaatii suunnittelua ja kärsivällisyyttä, mutta on kuitenkin samalla yllättävän yksinkertaista. Pohjakokemusta ei vaadita, kunhan asioista ottaa selvää ja varaa riittävästi aikaa. Tämä oli tietysti jo aika iso projekti, mutta esimerkiksi jonkun pienemmän piharakennuksen tai vaikka leikkimökin maalaisi vielä paljon vikkelämmin.

Millainen lopputuloksesta tuli?

Varmasti huomaatte ennen- ja jälkeen-kuvista, että muutos on todella suuri.

Vaikka puunsävy onkin itsessään kaunis, oli tässäkin kohtaa maalilla paikkansa ja tehtävänsä. Siinä missä ulkovarasto pomppasi maalaamattomana maisemasta isona neliötalona huutaen olemassaoloaan, nyt se sulautuu saumattomasti pihapiiriin. Se ei näytä enää jättikokoiselta, tyhjästä tipahtaneelta kontilta, vaan osalta kokonaisuutta. Lisäksi maali suojaa puista rakennusta.

Jännitin ensin maalia levittäessäni, onko sävy liian vaalea, mutta se tummui kuivuessaan. Olemme lopputulokseen tosi tyytyväisiä.

Tuohon puunväriseen osaan rakennuksen alareunassa tulee vielä sellainen musta, metallinen suoja, eli puunsävy jää kauttaaltaan piiloon ulkopinnoilta. Sisällä puu saa sitten loistaa sellaisenaan.

Nyt puoliso vielä rakentaa sisälle lattian ja katon eristeineen, ja sitten saadaan vedettyä lämmöt sisään. Odotan malttamattomana sitä hetkeä, kun rakennamme rakennukseen hyllyjä ja tuomme sisältä varastoitavaa tavaraa säilytykseen kodin nurkista pyörimästä.

Mikä tästä rakennusta siis tulee? Ensisijaisesti lämmin varasto, erityisesti retkeilyvarusteille, mutta toisesta puolesta tulee verstas slash vapaa taide- ja puuhailutila. Ehkä kuntosali. Jos joskus kaipaamme enemmän tilaa kotiin, niin tästä voi sitten muokata vaikka työhuoneen tai vierashuoneen.

Vielä ei ole liian tarkkoja suunnitelmia, mutta hyvältä se ainakin näyttää.

-Henriikka