Bryssel, vihattu rakastettu Bryssel

Woah, mistähän sitä nyt aloittaisi. Voisin aloittaa sanomalla, että paraikaa olemme Pariisissa, jossa sade on koetellut turistien taistelutahtoa lähes täydellä arsenaalilla. Meille se on varsin ok, sillä Brysselin metropolin ja Antwerpenin muotikierroksen jäliltä olemmekin ehkä hieman levon tarpeessa. Syy on toki meissä, sillä emme suostuneet katsomaan Belgiaa vain keskustojen aukioilta, vaan halusimme muutakin. Luulen, että onnistuimme murtamaan mukaamme edes pienen palasen, tosin meille se tarkoitti hyvin intensiivistä kaksipäiväistä Brysselin ja Antwerpenin kaduilla.

Tartumme ensin Brysseliin, Belgian pääkaupunkiin, Euroopan Unionin keskukseen ja suureen monikulttuuriseen sekasotkuun. Tiesimme, ettei kaikkea ehdi kahdessa vuorokaudessa nähdä, joten emme yrittäneetkään. Jätimme EU-alueen ja monta muuta kiinnostavaa paikkaa väliin, ja sen sijaan kävelimme muutamaa aluetta läpi, sekä teimme puolen päivän seikkailun Antwerpeniin. Suuri kiitos siitä suuresta vinkkimäärästä, jonka olitte meille kirjoittaneet, niistä oli hyötyä. Tässä kaikki se, mitä me koimme.

Älkää vihatko, koska olen tyhmä.

Mitä tehdä, jos löytää reililtä ihanan ihanan 3 euron farkkutakin? Tietäen, että matkaa on vielä 2,5 viikkoa jäljellä. Tietäen, että takki painaa paljon. Liian paljon. 
Oikea vastaus on luonnollisesti: jättää takki hymyillen kirpputorilleen, poistua paikalta tietäen, että reppuun ei keräänny turhaa materiaa ja matkaa voi jatkaan kevyen mielen lisäksi myös kevyin kantamuksin. 
Mitä minä tein: Ostin takin. Kyllä. Selittäen, että se on rakkauden takki. Selittäen, etten muka löytäisi samanlaista Suomesta samalla hinnalla, vaikka tuollaisia takkejahan on joka putiikissa, jokaisen vaarin varastossa ja jokaisella viikonloppukirppiksellä. 
Saisin vähän paremman omantunnon, jos kirjoittaisin kantavani typerät tekoni seuraukset itse. Konkreettisesti. Mutta valehtelisin. Janne kantaa takkia repussaan. Hän kantaa myös soittorasiaani ja uusia, muovisia rusettisandaalejani. 
Voin siis kuitenkin olla aika tyytyväinen tilanteeseen. Elämä ilman rakkaudentakkia olisi varmasti, noh, aika samanlaista. 
-Henriikka