Itse asiaan, perjantaisiin Lyhtyjuhliin. Jos käytössä on kaunis puutarha ja kaunis, turkoosi puutalo, niin miksipä sitä ei järjestäisi juhlia? Miksipä ei, kysyn minä vaan. Ja kun en vastausta keksinyt, niin laitoin samaiset Lyhtyjuhlat taas pystyyn. Ja onneksi laitoin, oli niin kertakaikkisen kivat kekkerit, että muistan vielä viikkojenkin jälkeen hetkiä hymyillen.
Huomenna julkaisen juhlakuvia, kera ihmisten. Tämän päivän teemana on kuitenkin juhlien puitteet, kaikki koristelu, joka hoitui ennen juhlavieraiden saapumista. Galleria Gjutars, joka on siis myös työpaikkani, on jo sellaisenaan upea juhlapaikka. Mutta tietystihän sitä pitää aina vähän lisää ähertää.
Juhlajärjestelyjen lähtökohta on aina se, että apua saa kysyä. Kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Myöskin koristeita löytyy usein valmiina, jos vain uskaltaa ystäviltä kysellä. Meillä oli siitä hyvä tilanne, että viime vuodelta oli paljon kankaisia viirejä ja lyhtyjä tallella, mutta halusin tänä vuonna vieläkin enemmän koristetta.
Kahdelta ystävältä löytyi häiden ja juhannusjuhlien jäljiltä viirejä ja paperikukkia, joilla koristeltiin koko sisätila. Paperikukat olivat vesiväreillä värjättyjä, jokainen kukka oli taitettu kahdesta eri paperista. Läpinäkyvällä siimalla kukat sai yhdistettyä toisiinsa ja ripustettua ikkunaan.
Ettei viirit rajoittuisi pihalle ja katonrajaan, niin ostin kakunkoristeeksi pieniä lippuja Tigerista. Tiger -siinä on kyllä ruotsalainen Tiimari. Naapurimaassa kun kaikki tehdään pikkuisen paremmin.
EDIT: Ups! Se onkin tanskalainen. No mutta, yksi pohjoismaa sinne tai tänne.
Olin jo aiemmin päättänyt, että haluan juomalaseiksi lasipurkit. Olin vain hitusen myöhässä, sillä aloin toteuttaa suunnitelmaani alkuviikosta. Olin olettanut saavani lasinkeräyspisteiltä purkkeja, jotka voisin hurauttaa astianpesukoneen läpi. Sain kuitenkin huomata, että miltei kaikki keräyspisteet ovat sellaisia, joissa lasi rikkoutuu ja joista ei voi purkkeja tonkia.
Ystävä toi tähänkin onnellisen lopun, sillä alkukesän häissä kukkapurkkeina käytetyt lasipurkit kuljetettiin nyt meille viiniä ja limua varten.
Pihalle ripustettiin viimevuotiset, kankaiset viirit, jotka kiinnitettiin naruun pienillä pyykkipojilla. Takapihan vaaleanpunaiset ja turkoosit pöydät ja tuolit olivat tänäkin vuonna kuin juhliin teetetyt.
Eräs ystäväni oli kirjoittanut minulle juhlien jälkeen kirjeen, jossa luki:
”Oot siunattu siinä, että luot puitteet onnellisuudelle. Ihmiset, paikka ja tunnelma oli niin kauniita, että tuli ihan pakahtuva olo. Ihanaa, että teet tällaista monille ja että näytät nauttivan siitä niin paljon.”
Jos rehellisiä ollaan, niin liikutuksesta saatoin hieman kyynelehtiä noin kauniiden sanojen äärellä. Jos todella pystyin luomaan puitteet ihmisten hetkittäiselle onnellisuudelle, niin vau.
-Henriikka
