Nappisilmät

Aloitin tänään 40 gigan kuvasaldon purkamisen Tansanian matkastani. Mielettömiä muistoja, hienoja kokemuksia ja huvittavinta on, että kahden viikon aikana on unohtunut useita juttuja ensimmäisiltä päiviltä. Ihan sentään nostalgisia tunnelmia ei nouse pintaan, mutta kuvia selatessa saa aina elää hetken toisen kerran.
Olin aivan solmussa kuvien kanssa: mistä alottaisin, mitä kertoisin? Millaisia kuvia laittaisin ensimmäiseksi? Lopulta päädyin siihen, että jaan ensimmäiseksi muistot ja hetket, jotka sykähdyttävät itseäni eniten. Mafingan orpolapset.

Mun sydämessä on ihan erityinen lokero näille talleroille. Ansaitsevat varmasti paikan ensimmäisinä matkakuvista. Luoja siunatkoon kaikkia yhdessä ja erikseen.
Henriikka

800 lukijaa -> Lukijat aamukahvilla!

Suonette anteeksi, mutta reissukuvia ei vielä tänään nähdä. Mulla on mennyt kaikki energia sen sulattamiseen, että täällä on todella monen monta senttiä lunta maassa (haha, vahingossa sopiva sanavalinta tuo ”sulattaa”, kun kyse on lumesta). Huomenna siis ensimmäiset kuvat Tansaniasta, ja myös kommentteihin vastaaminen aktivoituu lähipäivinä, mutta sitä ennen vähän juhlahumua: huomasin nimittäin 800 julkisen lukijan tulleen matkaviikkojen aikana täyteen. Hip hip hurraa! Myös harvinaisen mukavat kommentit ovat täyttäneet kommenttipoksit lähiviikkoina, siitä saan kiittää myöskin teitä. Mikä ilo onkaan kirjoitella, kun tiimi toimii ja saadaan palautetta haha.

Mutta niin kuin ennenkin, myös tätä tasasatasta juhlistetaan pienimuotoisella tempauksella. 200 lukijaa juhlistettiin arvonnalla, 300 postikorteilla, 400 pikkupaketeilla, 500 arvonnalla ja 600 laittamalla kamerat kiertämään ympäri Suomea (eivät ole vielä palanneet, mutta toisen tiedän olevan ketjun viimeisellä, toivottavasti myös toinen löytää kotiin nyyh), 700 kunniaksi oli pystyssä blogikirppis. Yritin pohtia tällä kertaa taas jotain uudenlaista ja tulin tulokseen, että olisipa mukava saada teidän arkea näkyviin, siispä päädyin seuraavaan:
– Homman nimi on lähettää valokuva itsestään ”aamukahvilla”, blogin oikeassa sivussa näkyvään mailiini. Kuva voi olla uusi tai vanha (Tasapuolisuuden vuoksi myös tee-kuvat kelpaavat, ja tuskin sakotan muistakaan juomista, jos ne kauniista kupeista juodaan).
– Laita kuva sähköpostin liitteeksi ja kirjoita viestikenttään halutessasi julkaistavaksi tuleva etunimesi sekä kotipaikkakuntasi. Ilmoitathan, jos et halua nimeäsi näkyville. Liitän mielelläni myös linkin blogiisi, jos sellainen löytyy.
– Olisi mukavaa, jos itse näkyisit kuvassa, mutta myös muut kahvikuvat kelpuutetaan mieluusti.
– Jos et ole kuvassa yksin, kaikilta kuvassa esiintyviltä tulee olla lupa kuvan julkaisemiseen.
– Aikaa kuvien lähettämiseen on viikko. Lähetä siis kuva viimeistään 16.joulukuuta klo 23.58.
– Julkaisen kollaasin kuvista ennen joulua, yksinkertaisena kuvasarjana lukijoista kera mukiensa. Saatanpa jokusen kuvan palkitakin iloisesti. So simple. So fun.
Toivon mukaan olin ymmärrettävä, ja sitäkin enemmän toivon, että kaikki innostuu mukaan. Ei rimakammoa, ei paineita. Nyt kamerat ja sähköpostit rullaamaan.
Henriikka (iltakahvilla)

Takki, jonka nimesin Keviniksi

 Maailman lempparein nahkatakki kautta aikain. Mitä muuta voin sanoa? Että se on pehmoista, vaaleanruskeaa nahkaa ja ostin sen Valtterin kirpputorilta. Myyjä pyysi kolmea euroa, mutta maksoin viisi. Ruskeat napit, huppu, nahkavyö ja hiha- ja helmakiristykset. Tämä on juuri niitä vaatteita, jotka vain kävelevät luokseni huutaen nimeäni. Ja minä sitten otan rakkaudella ne vastaan, nimeän ne ja otan viereeni nukkumaan. Peittelen kauniisti ja annan hyvän yön suukon.
Tämä oli viimeinen juttu, jonka olen kirjoittanut etukäteen, ennen reissua. Palaan huomenna Suomeen. Olettaakseni olen jo aivan kipinöissä, että pääsen jakamaan kuvasaldoa ja Afrikan tantereen iloa.

Henriikka