Huomenna alkaa joulukuu

Huomenna alkaa joulukuu. Se oli ehdottomasti se lapsuuden lempikuukausi, tiedättekö miksi? Tietenkin sen vuoksi, että silloin on sekä synttärit sekä joulu. Ja se tarkoitti tietysti lahjoja, joihin ahne-minäni oli niin kovasti kiintynyt. Aloitin joululahjalistojen kirjoittamisen elokuussa, koulujen alettua. – Turha väittää, etten edelleen pitäisi lahjoista, mutta nykyään joulukuulla on aivan uudenlainen saundi. Se on sellainen vähän salainen kuukausi, josta tulee mieleen jouluvalot, piparitakina, joululahjojen oston lomassa juodut glögit, sekä jostain syystä tosi vahvasti Helsingin Aleksanterinkatu. Se on itselleni sellainen joulukatu.
Marraskuun viimeisen kunniaksi julkaisen kuitenkin jotain muuta kuin joulutunnelmaa, nimittäin vuoden syksyimmät kuvat. Löysin nämä juuri ennen reissuun lähtöä luonnoksistani otsikolla ”Tervetuloa syksy”. Syyskuulta asti unohduksissa olleet kuvat hyvästelevät syksyn ja ovat alkavan kerrospukeutumis-kauden alku.

Tänä vuonna syntymäpäivä- ja joululahjaksi sain reissun Tansaniaan, joten lahjalistojen tekeminen on tarpeetonta. Ehkä teen sellaisen kuitenkin. En tosin sellaista kolmen metrin listaa, johon on lueteltu kaikki lelukirjan asiat (tai vähintään joka sivulta jotakin): sukeltajabarbi, hevosbarbi, Ariel-barbi, Vinski-figuuri, Turbo-figuuri, muoviastiasto, tekohella, salapoliisivälineet, parkkihalli, automatto, pulkka, muovihedelmiä, suukkokati-nukke, farmieläin-avaimenperä, kynsistudio…
Jätämme jäähyväiset syyskuukausille, ja toivotamme joulukuun tervetulleeksi.
Henriikka

ps. tässä kirjoittamisessa kesti niin pitkään, että joulukuu onkin jo tänään. Ilmeisesti lumikin tuli Suomeen juuri sopivasti.

Nappiostos

Tiedättekö sen mukavan fiiliksen, joka tulee huomatessaan, että se pitkään harkittu ostos oli nappiostos? Kun huomaa, että sitä pitääkin päällän jatkuvasti ja sen valitsee vaatekaapista aina uudestaan ja uudestaan. Itselleni kävi niin kuvissa näkyvän harmaan villakangastakin kanssa, joka päälläni vietin lukuisia, lukuisia hetkiä Malmin aseman viereisellä kirpputorilla. 10 euron hinta on osoittautunut matalaksi esteeksi tälle ihastukselle.
Harmaan kanssa voi pukea mitä haluaa. Hakaniemen Fidalta löytynyt violetti-turkoosi villapaita mätsää harmaaseen hyvin ja postissa Jackpotilta lähetetty turkoosi kaulahuivi-rinkula taas jatkaa villapaidan värien linjaa. Letiksi neulottu huivi on leikkisä ja lämmin, täydellinen talvikävelyiden asuste.

Ja huivissahan on potentiaalista DIY-ideaa: kolme erillistä huivia yhteen renkaaksi letitettynä. Tässä Jackpotin mallissa on kolme samanväristä kappaletta, mutta voisi olla tyylikästä yhdistää kolme toisistaan poikkeavaa huivia. Kolme eriväristä voisi toimia, mutta yhtä lailla täysin erilaiset kappaleet punoutuisivat letiksi. Eikä huivien tarvitsisi välttämättä olla villaisia, vaan esimerkiksi ohuet kesähuivit saisivat lämpöä toisiinsa kiedottuina.

Niin se vaan menee, että kylmyyden lisääntyessä alkaa adjektiivi ”käytännöllinen” kuulostaa yhä vähemmän pahalta. Jäiden saapuessa katuihin madaltuvat korot ja kuka tietää, jos lämpötilat laskevat niin alas, että käyskentelen kouluun toppahousuissa. Villapaidat ja -huivit kuitenkin kuuluvat siihen sarjaan, että käytännöllisyys ei pilaa ulkonäköä. Tarkoituksenani ei ole teilata kaikkia toppahousuja, mutta villaa vastaan ne häviävät kuitenkin kuusi-nolla.

 Hauskaa ajatella, että laitan ajastimella tulemaan teille tällaisia talvisia kuvia, vaikka itsehän vaellan tällä hetkellä Tansanian auringon alla. Tai mitä luultavimmin sadepilvien, mutta kuuraa tuskin on nähtävillä. 
Toivotan mitä parhaimpia päiviä ja onnekkaita luukkuja joulukalenterista, pianhan nekin jo avataan.
Henriikka
takki & villapaita/second hand, kengät/Vagabond, farkut/Levi’s, huivi/Jackpot