Lahjatempaus -mikä minua piristi?

400 lukijan kunniaksi järjestetty lahjatempaus oli ja meni. Jotain siitä kuitenkin itsellenikin jäi. Nimittäin kaksi ihanaa postin kotiinkantamaa yllätystä. Halusin itsekin osallistua järkkäämääni lahjaprokkikseen, jotta saisin lähettää jollekulle jotakin mukavaa, ja että itse voisin sitten odottaa postia jännityksellä. Poikkeuksellisesti lähetin ja vastaanotin lahjat kahdelta henkilöltä, sillä eräs ilmoittautui päivän myöhässä, enkä raaskinut häntäkään jättää ulos leikistä. Niinpä osoitteet jo lähettäneenä, vaihdoin pikkupaketit päikseen myös hänen kanssaan.
Nyt vihdoin aijon paljastaa, mitä ihanaa posti-Pate toi. Ehkä joku teistä 90 muusta voisi myös vinkata, millainen paketti vastaanotettiin.
Ensimmäisestä kirjekuoresta löytyi paperista askarreltuja origami-korviksia, sekä aivan ihanaa runotekstiä. Ehkä minulle paketin lähettäneillä oli etulyöntiasema siinä, että he saattoivat aavistella, mistä pidän. Mutta en kyllä ollut täällä blogin puolella hehkuttanut innostustani origameihin! Olen useat kerrat jo meinannut ostaa origamipapereita ja päättänyt alkaa taittelemaan, mutta aina olen luovuttanut pohtiessani, että saattaisin olla liian tumpelo. Mutta, mutta, viimeistään kesällä! Ja ehkä joku teistä voisi ottaa näistä ideaa omiaan askarteluihinsa, ovathan nämä nyt niin uniikkeja ja kauniita.
Allaoleva kuva syntyi konfliktin tuloksena, kun Janne väitti minun ottavan tylsiä kuvia. Pyysin häntä itse kuvaamaan paremman.
Toisenkin paketin avatessani hypin ilosta. Huuliharppu! Olen jo kertalleen yrittänyt harjoitella lainaharpulla soittamista, mutta laina-ajan päättyessä en ollut ehtinyt kovinkaan pitkälle. Nyt saan jatkaa! Istua kesällä sillankaiteella ja puhaltaa sievästi. En osaa soittaa yhtäkään soitinta alkeita pidemmälle, mutta tämän kanssa en haluaisi lannistua. Toivotaan parasta.
Kiitos kumpaisellekin paketin postittaneelle. Toivottavasti puketit ovat tulleet perille kaikille osallistuneille. Ja muistakaa piristää ystäviä joskus ihan muuten vaan. En ainakaan itse panisi pahakseni, jos välillä postiluukusta kolahtaisi suklaarasia tai kynsilakkapullo.
Illalla palaan asukuviin, siihen asti heido.
Henriikka
Ps. Etsin eilen illalla edellisjutun origami-sekä paita-teepusseja kaikkialta netin syövereistä, mutta en löytänyt, missä niitä myytäisiin. Jos joku on viisaampi, niin auttakaa tyhmempää. Minä niin kovasti haluisin majoittaa kotiini noita ihania teejuttuja.

Aamuteellä?

Miniraportti kesken luennon:
Mun on ehdottomasti siirryttävä tee-legioonaan, 
jos en pian löydä kahvipuolelta jotani näin inspiroivaa.

Origamy Green Berry Tea by artist Nathalia Ponomareva.
Hanger Tea: Tea-shirts by Soon Mo Kang.
Viikonloppu, pian pian! Sitä ennen markkinoinnin tentti, pitäkää mulle peukkuja. 
Illalla aijon selvittää, mistä voisin tilata näitä teejuttuja. 
Ja etsiä niitä hienoja kahvi-asioita, että voisin vielä sinnitellä kahvijengissä.
Karsee vaiva vaihtaa saitin nimi ja pohja ja kaikki.
– Henriikka

UUDET KENGÄT, diididii..

Niin kuin otsikko kertoo, niin uudet kengät hurraa! Taapersin eräänä myrskyisenä päivänä viime viikolla Forumiin tihkusadetta karkuun, ja Monkin ikkunoissa kiiltelivät kauniin värikkäinä Mid-Season Salen kyltit. Edelleenkin oksentelen koko ”Mid-Season-Sale”-sanalle, mutta tyhmäkin sen tiedostaa, että se merkitsee halpoja hintoja. Hyllyllä odottelivat kesäiset, kiilapohjaiset remmikengät. Sydämeni sujahti remmien väliin. Sovittelin ja sovittelin, mutta ne olivat yhä vain liian suuret, eikä pienempiä ollut jäljellä. Pakko oli pakata sydän mukaan ja poistua liikkeestä.

Aleksanterinkadun Monkiin mars! Kiersin koko kaupan, mutta kenkiä ei löytynyt. Menin kassalle kysymään ja sain yllättyneen vastauksen: ”Ai, ne viime sesongin kengät! Onko ne alennuksessa?” Minun onnekseni siellä ei oltu muistettu laittaa niitä esille, ja oikeankokoisia pareja odotti useampi. Kiitos Monkin ihanat myyjät. Näin päättyi tämä onnellinen tarina.

Mukavaa illanjatkoa teille toivottelee Henriikka. Se sama vanha.