Kriisi kriisi kriisi. Ei kovin suuri, mutta pieni. Avauduin joulukuussa hiusteni värjäilystä ja yrityksestä saada oma värini takaisin (täällä). Vaaleisiin hiuksiin alkoi kasvaa tummaa juurta ja tummaan vaaleaa, suuret on ongelmat. Luulin jo löytäneeni kultaisen keskitien, MUTTA mitä! Nyt ”ei minkään värisillä” hiuksilla luulin saavuttaneeni pysyvän rauhan ja että törkeennäköisen palikka-juuren aika olisi ohi. Oletin omistavani juuri sen perinteisen suomalaisen hiussävyn: vanhan villasukan- ja maantien värisen.. ja musta se on äärettömän kaunis väri. Mutta minne katosi päivät? Seuraavasta yököttävästä oksettavasta juurikasvu-kuvasta huomaa, että midimidi väri on haalentunut täysin ja sieltähän puskee ihan vaaleaa hiusta.
Suoraan sanottuna en haluisi käyttää hiuksiini niin paljon rahaa, kuin mitä hintataso täällä Helsingissä vaatisi. Vakaavaraisena voisin antaa mennä, mutta nyt pitää jostakin nipistellä. Tarkoitus oli saada oma väri takaisin, että värjäilyä ei tarvisi. Mutta jos se kerran on niin hankalaa, niin täytyypi kehittää uusi strategia..
Hiusmallina on halpaa! Minäpä tsekkailin vähä netistä paikkoja ja kipaisin Kamppiin Wellan toimistolle hiusmalli-hakuihin. Minulle varattiin helmikuulle aika ja saan uuden värin hiuksiini. Tämähän kävi näppärästi ja ehkä kouluttajat ja koulutettavat hyötyvät minusta jotakin. Molempi parempi. Sitäpaitsi hiuksethan on uusiutuva luonnonvara ja jos niiden laittelu kerran on ilmaista, niin voishan sitä harkita jotain muutakin kuin sitä maantietä. Ei mitään radikaalia, mutta katsellaas nyt mitä ne tahtoo mun päälle tehdä.
Nyt telkkarin eteen kuolaamaan Emma-gaalan kledjuja ja showta!
Henriikka
Ps. Jos joku muukin innostui, niin eiköhän kelkkaan mahdu. Lisätietoja facebookista.
